Nokialle suunnitellaan kahta teollisuushanketta, joiden toteuttamista me allekirjoittaneet vastustamme. Toteutuessaan hankkeet moninkertaistavat Nokian sähkönkulutuksen, nostavat kotitalouksien sähkölaskuja ja lähialueiden (Harjuniitty, Linnavuori, Siuro jopa Nokian keskusta) kiinteistöjen arvot ovat vaarassa laskea. Lisäksi hankkeet vaarantavat alueiden asukkaiden terveyden, paikallisen luonnon ja vesihuollon.
Hankkeista toinen on Polarnoden Nokialle suunnittelemaa 100 megawatin datakeskus. Toinen on norjalaisen Freija AS:n e-metaanitehdas, jota suunnitellaan Kolmenkulman suuntaan.
RISKIT NOKIALAISILLE
SÄHKÖ
Polarnoden datakeskus kuluttaisi arviolta noin 0,876 terawattituntia vuodessa ja Freija AS 4,5 terawattituntia. Vuonna 2023 koko Nokian kaupungin alueella (mukaan lukien kotitaloudet, teollisuus ja palvelut) sähköä kului noin 0,459 TWh. Hankkeet nostaisivat Nokian sähkönkulutuksen kaksitoistakertaiseksi.
Fingrid on arvioinut Suomen sähkönkulutuksen voivan kasvaa jopa 40 % lähivuosina ja kuluttajasähkön hinnan nousevan rajusti. Syynä tähän ovat datakeskukset ja suuret teollisuushankkeet. Kantaverkon vahvistaminen maksaa, ja laskun maksavat sähkön käyttäjät. Bloombergin mukaan Yhdysvalloissa datakeskusalueilla energiakustannukset ovat nousseet muutamassa vuodessa 276 % ja kotitalouksien sähkölaskut 80 %.
Irlannissa datakeskusbuumi on nostanut maan sähkönkulutusta 30 % ja ajanut kantaverkon kriisiin, ja sähkön riittävyydessä on ollut ongelmia. Irlannissa on datakeskusten vuoksi Euroopan kallein kuluttajasähkö ja datakeskusten arvioidaan nostavan kotitalouksien sähkön hintaa n. 1 000 € / vuosi.
VESI
Hankkeet kuluttavat sähkön lisäksi suuria määriä vettä. 100 megawatin datakeskus voi käyttää jäähdytykseen 2–10 miljoonaa litraa vettä päivässä. Tällainen kulutus on riski paikalliselle vesiturvallisuudelle ja tulee väistämättä vaikuttamaan myös kuluttajan vesilaskuun.
Suunnitelmien mukaan Tappurin alueen teollisuuden prosessi- ja jäähdytysvesi otettaisiin Jokisjärvestä. Suunnitelmissa ei kerrota, mihin lämmennyt jäähdytysvesi ja käsitelty prosessijätevesi päätyvät, eikä sitä, kestääkö Jokisjärvi tällaisen vedenoton. Kulovesi, Nokianvirta ja Alinenjärvi ovat suoraan hule- ja jätevesien vaikutuspiirissä.
Vedenotto ja lämpökuorma vaikuttavat vesistön tilaan, kalastoon ja virkistyskäyttöön, ja vaikutukset korostuvat vähävetisinä kausina.
TERVEYS
Datakeskukset ovat lähialueen asukkaille potentiaalinen terveysriski. Keskukset tuottavat jatkuvaa melusaastetta. Sitä aiheuttavat jäähdytyslaitteet, generaattorit, ilmanvaihto- ja puhallinlaitteet.
Melun, matalataajuisen infraäänen sekä elektromagneettisen säteilyn on raportoitu aiheuttavan univaikeuksia ja kognitiivisia ongelmia, huimausta, uupumusta, verenpaineen nousua, päänsärkyä, tinnitusta ja korvakipua sekä kardiovaskulaarisia ongelmia.
Infraääni kantautuu usean kilometrin päähän – välittömässä vaikutuspiirissä tulevat olemaan esimerkiksi Harjuniityn ja Linnavuoren asukkaat, jopa Nokian keskustan asukkaat sekä alueen eläimet. Metaanitehdas muodostaa puolestaan alueelle suuronnettomuusvaaran.
LUONTO
Ympäröivälle luonnolle ja alueen eläimille molemmat hankkeet ovat katastrofaalisia. Tappurin osakaava-alueella on useita arvokkaita luontokohteita ja harvinaisia luontotyyppejä. Kaavaluonnokseen poskettomasta 850 hehtaarista osoitetaan noin 430 hehtaaria teollisuus- ja varastoalueeksi ja 128 hehtaaria energiahuollon alueeksi. Se tarkoittaa metsän raivaamista, kallion louhintaa ja maankaivuuta sadoilla hehtaareilla.
Kaupungin omissa luontoselvityksissä alueelta on todettu Tappurin kaava-alueella vesilain suojaamia luonnontilaisia lähteitä ja noroja, uhanalaisia suo- ja metsäluontotyyppejä sekä linnustollisesti arvokkaita kohteita. Alue on rakentamaton yhtenäinen metsäalue, ja rakentaminen pirstoo sen lopullisesti. Alue on kahden vesistön valuma-alue.
Melusaasteen ja säteilyn on raportoitu muodostavan kuolleita vyöhykkeitä datakeskusten ympärille. On jo olemassa havaintoja siitä, että datakeskukset tappavat mehiläisiä ja muita hyönteisiä. Molemmat hankkeet aiheuttavat eroosiota, eläinten elinalueiden pirstaloitumista, luontokatoa ja alueen mikroilmaston muuttumisen sekä hiilinielujen menettämisen.
EI HYÖTYÄ NOKIALAISILLE
100 megawatin datakeskus työllistää noin 30-50 hlöä ja Freija AS pysyvästi noin 40 hlöä. Freija AS:n tuottama metaani myydään todennäköisesti Keski-Eurooppaan ja datakeskuksen palvelu todennäköisimmin ulkomaiselle tekoälytoimijalle. Työllistämisvaikutus ja hyöty nokialaisille ovat täten täysin olemattomia hankkeiden riskeihin nähden.
Datakeskukset eivät myöskään hyödytä Nokian kaupungin taloutta pitkällä tähtäimellä. Tutkimuksen mukaan arvonlisäveron palautukset niille datakeskusyrityksille, jotka eivät myy ALV:n sisältävää palvelua Suomessa, ovat todennäköisesti suuremmat kuin datakeskusten koko elinaikanaan maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot yhteensä.
TOTEUTTAJINA RISKIYHTIÖT
Polarnode on suomalainen yritys, joka ei ole toteuttanut yhtäkään datakeskushanketta loppuun asti. Nokian datakeskus on tappiota tekevän pienen yrityksen ensimmäinen todellinen hanke.
Norjalainen Freija AS on vuonna 2021 perustettu startup- ja energiahankeyhtiö, jonka liikevaihto on olematon suunnitellun hankkeen kokoon nähden: se on rakentamassa Nokialle Euroopan suurimmaksi suunniteltua e-metaanin tuotantolaitosta. Freija AS:n emoyhtiön Vanir Green Industriesin Inkoosen kaavailema miljardiluokan terästehdashanke peruuntui toistaiseksi 2026 rahoitusvaikeuksien ja ympäristölupien vuoksi.
PÄÄTÖKSENTEKO LÄPINÄKYMÄTÖNTÄ
Nokian kaupunki ei ole riittävissä määrin avannut hankkeiden taustoja kuntalaisille. Polarnoden jättimäisiksi kasvaneista datakeskussuunnitelmista tiedotettiin vasta kuusi päivää Tappurin “vihreän siirtymän” kiistanalaisen kaavaluonnoksen kommentointimahdollisuuden jälkeen.
Tappurin kaavaprosessi ja näiden hankkeiden ajaminen ilman kunnollista tiedottamista asettavat Nokian kaupungin tekemien päätösten demokraattisuuden ja läpinäkyvyyden kyseenalaisiksi.
Me allekirjoittaneet vaadimme näiden hankkeiden pysäyttämistä. Vaadimme, ettei Tappurin osayleiskaavaa viedä eteenpäin. Emme halua uhrata lähiluontoa, terveyttämme, varallisuuttamme ja turvallisuuttamme riskiyhtiöille, ulkomaisille tekoälytoimijoille ja teollisuudelle, josta ei jää meille mitään käteen.
Muistathan käydä vahvistamassa allekirjoituksesi.
Kannen kuva on Tappurin osakaava-alueen vaikutuspiirissä sijaitsevasta lehdosta.
Lähteitä:
NU 22.8.2026 Nokialle suunnitellaan noin miljardin euron jätti-investointia – Hanke kasvoi niin suureksi, ettei se mahtunut enää tontilleen.
https://www.nokianuutiset.fi/uutiset/art-2000012216448.html
Freija Fuel Clean, NOKIA, Arviointiohjelma 23.1.2025
https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/synteettisen-metaanin-tuotanto-nokia
NU 22.1.2025 Norjalaisyhtiön pomo avaa Nokialle suunnitellun miljardi-investoinnin taustoja: rahoitus vielä haussa. https://www.nokianuutiset.fi/uutiset/art-2000010982682.html
HS 19.8.2026 Fingrid: Suomen sähkönkulutus voi kasvaa pian jopa 40 prosenttia
https://www.hs.fi/visio/art-2000012215840.html
TE 20.8.2026 Nyt tuli erittäin vakava varoitus sähköstä: ”Tekisi arjesta sietämättömän kallista”
https://www.talouselama.fi/uutiset/a/7ce3814b-1ce1-4b42-afc8-d8e4f566e384
Datakeskukset ja terveys:
https://www.environmentalhealthproject.org/post/the-dangers-of-data-centers
https://ehsciences.org/data-centers-increase-electromagnetic-fields-emf-exposure/