Porin yksityisenhoidontuen kuntalisä tulee säilyttää!
Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana
#10
Täällä allekirjoittaa yksi noista yhdeksästä Porin perhepäivähoitajasta, jonka työ yksityisenä perhepäivähoitajana varmasti päättyy kuntalisän poistuessa. Hoidan samalla kotonani kahta alle kouluikäistä lastani, jotka eivät siis vie kunnan päiväkotipaikkoja, mutta joista minulle ei myöskään makseta minkäänlaista tukea, sillä nuoremman lapsen täytettyä kolme vuotta, kotihoidontuki päättyy. Varhaiskasvatus muutenkin oli niin suurena säästökohteena säästölistassa, että itse päiväkotimaailmassa työskenneltyäni ja monien sen alan ihmisten kanssa keskusteltuani en halua omia lapsiani päiväkotiin lainkaan viedä, varsinkaan siinä tapauksessa jos listan kaikki säästökohteet menevät läpi. Suuret lapsiryhmät, stressaantuneet työntekijät joiden työtaakka vain kasvaa jos säästösuunnitelmat toteutetaan, jatkuvasti vaihtuvat työntekijät, sijaiskielto ja monet muut asiat eivät yksinkertaisesti houkuta ja vakuuta minua siitä, että lapseni saisivat parasta mahdollista hoitoa. Minusta vanhemmilla tulisi säästyä mahdollisuus valita jotakin muuta, kuin koko ajan kasvavat päiväkodit ja ryhmäkoot, kuntalisän poistolla tämä mahdollisuus viedään heiltä pois, samalla myös minun työni päättyy kokonaan.Janni Havia (Pori, 25.10.2020)
#35
Pitäkää yksityisyrittäjien puolta ja antakaa vanhemmille oikeus valita lapsilleen sopiva hoitomuotoMarjo Vehmaskangas (Pori, 25.10.2020)
#42
Tämä tulee säilyttää lapsiperheitä Ei saa kurittaa.Riitta Liusvaara (Pori, 25.10.2020)
#52
Järki päähän ja laskin käteen.Juho Koivisto (Pori, 25.10.2020)
#71
Kyl itkettää ol porilaine.Itkettää olla porilainen, useammassa työssä käyvä äiti ja kahden pienen lapsen vanhempi.
4- ja 3-vuotiaat lapsemme ovat joutuneet varhaiskasvatuksen piiriin molemmat 10kuisina, pieninä vauvoina, koska meillä ei ollut mahdollisuutta ja varaa jäädä pidemmäksi aikaa kotiin. Tämä ei kuitenkaan tuntunut niin pahalta miltä voisi kuvitella, KOSKA lapsemme pääsivät päiväkodeista parhaimpaan, ryhmäperhekotien aateliin, kilometrin päähän kotoa. Paikkaan, jonne minua ei ahdistanut viedä pientä lastani koska vastassa joka aamu olivat samat ihanat tutut ja lämpimät kasvot. Kasvot, jotka eivät olleet stressaantuneet ja ahdistuneena liiallisesta työmäärästä, liian suuresta ryhmäkoosta tai alimitoitetusta palkasta. Kasvot, jotka ottivat kalleimman aarteeni vilpittömällä ilolla vastaan. Samat kasvot olivat myös luovuttamassa lastani iltapäivällä; he osaavat kertoa miten juuri minun lapseni päivä on mennyt, mitä haasteita hänellä on mahdollisesti ollut ja kuinka hän tänään on tarvinnut erityisen paljon syliä. Ja tiedättekö, hän on sitä siellä myös saanut.
Ryhmiksessämme on maksimissaan 10 lasta. Kymmenen ihanaa, keskenään ja jokaiselle tuttua. Jokainen tietää toisensa nimeltä. Tiedetään että ne värikkäät sormikkaat on Elsan, lippis on Elviiran ja ihanat suloiset eläinlenkkarit on Maijan. Kaikki missä on autoa on Eliaksen ja kaikissa missä hiukankaan Frozenia on Ellenin (tai sitten Meean, vähän riippuu.) Lasten viikottaiseen ohjelmaan kuuluu pihapiirin eläinten hoitoa, luontoon tutustumista, ympäristön hoitamista ja kunnioittamista, retkeily milloin kaupunkiin milloin metsään tai puistoihin, paikallisten nähtävyyksien ihailu sekä erikseen sovittavat pidemmät retket kuten juna- tai bussimatkat esim Herra Hakkaraisen taloon tai perinteinen päiväretki Yyteriin jossa nukutaan päikkärit teltassa ja tehdään retkiruoka retkikeittimellä. Ruoka päiväkodilla tehdään paikallisten tuottajien raaka-aineista niin pitkälle kuin mahdollista, yhdessä lasten kanssa. He auttavat, näkevät ja kokevat.
Tämä kaikki on maksanut pyöristetysti 340€/pää/kk. Meidän tapauksessa 630€ (koska 50€ sisarale). Olemme repineet tämän summan kasaan kuukausi kerrallaan tavalla tai toisella KOSKA olen halunnut maksaa siitä että lapsilleni on elämässä ne kaksi extra-aikuista, jotka ovat pysyviä ja turvallisia sylejä. Jotka tuntevat ja tietävät heidät arjessa päivittäin. Jatkuvasti kuulemme ympärillämme sikiäviltä tutuilta kuinka kunnallisten hoitopaikkojen tilat loppuvat ja mistään ei saa hoitopaikkaa, kuukausien jonot ja pahimmillaan lasta saatetaan siirrellä tarhasta toiseen että vanhemmat vain pääsevät töihin tuottamaan. Ulkoilu tapahtuu asfaltoidulla pihalla. Vastassaa ovat aina uudet kasvot, koska vanhat ovat lomalla tai muutoin muualla tekemässä vuoroa/tuuraamassa. Ei muisteta lasta nimeltä eikä muisteta ja kyetä huomioimaan heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Ja minä en nyt syytä henkilökuntaa kunnallisissa päiväkodeissa! Työtaakkanne on vain aivan kohtuuton!! Kuinka voisittekaan muistaa monen sadan lapsen nimeä. Mutta onko nyt varauduttu sitten tähän yllättävään aaltoon, kun yksityisiltä vyöryvät se reilu 200 lasta lisää?? Ja hei, syntyvyys nousuun vaan!! 💪 Näillä pakkotoimillahan sitä tuetaan!
Tiedättekö mitä tämä meidän hoito kustantaisi pienen budjettipäätöksen jälkeen meille tulevaisuudessa, kun kuntaseteli otetaan yksityisiltä pois? Kahden lapsen hoito kuukaudessa maksaisi vajaat 1000€. Kyllä. Neljättä työtä en enää voi etsiä, koska sitten en näkisikään enää lapsiani lainkaan ja se ei suinkaan ole tarkoitus. Mutta se olisi hinta siitä että mm. näillä kahdella täydellisen ihanalla hoitajalla pysyisi työpaikka ja lapsilla intiimi ja lämmin, kodinomainen hoitopaikka. Se toinen vaihtoehto. Tiedän että kotona olo olisi tietysti myös ihanteellisin ja kaunein vaihtoehto, mutta kyllä tyssää tämäkin voittamaton ja kuolematon kylä jos vanhemmat nyt jättäytyvät töistä lasten kanssa kotiin.
Loppuun vielä oma kunnallisen puolen tarhamuistoni:
Sain veljeni kanssa olla aikanaan pienimmässä mahdollisessa, sittemmin tietysti tuottamattomana lopetussa kunnan päiväkodissa, Salakarin päiväkodissa. Tunsin jokaisen hoitajan nimeltä ja tarhakaverin, vaikka olisivat olleet eri ryhmässä. Kahdesti vuodessa koitti se kamaluus, kun meidät Salakarin kiinniolon ajaksi siirrettiin hetkeksi isompaan laitokseen. Ne olivat elämäni kaameimpia hetkiä; kukaan hoitajista ei ottanut mitään henkilökohtaista kontaktia meihin, olimme osa isoa liikuteltavaa massaa. Pelkäsin kuollakseni kahta samassa ryhmässä olevaa ikäkaveria joista toinen puri minua aina kun silmä vältti eikä asialle tehty mitään. Kerran ulkoilun päätteeksi kun en uskaltanut mennä isossa ryöpyssä sisälle koska siellä jäi pienimmät aina jalkoihin, jäin liukumäen alle. En tiedä kauanko siellä istuin, mutta muistan palelleeni koska minulla ei ollut kunnolla päällä ja kaikki oleva oli litimärkää. Viimein joku hoitaja karjui kiukkuisena ovella että missä se yksi on, yksi puuttuu. Yksi. Ei Hanna, vaan Yksi.
Hanna Sookari (Pori, 25.10.2020)
#82
Säästäkää jostain muualta kuin näin tärkeistä asioistaLaura Hollman (Pori, 25.10.2020)
#93
Porin yksityisenhoidontuen kuntalisä ON ehdottomasti säilytettävä !Anne Kause (Pori, 25.10.2020)
#96
Nyt tärkeän asian eteen...ajatelkaa pitkäjänteisestiSusanne Kangas (pori, 25.10.2020)
#109
Kuntalisää ei saa poistaaMarita Haanpää (Pori, 25.10.2020)
#117
Älkää nyt joidenkin vähäisistäkin rahatuloista pienentäkö.Johanna Lahtinen (Pori , 25.10.2020)
#133
Miettikää tätä nyt OIKEIN TARKKAAN mitä olette tekemässä!!! Älkää pakottako lapsia enää isompiin ja isompiin ryhmiin ja repikö hoitajien selkänahasta viimeisetkin rippeet. He ovat nyt jo burn outin partaalla suurin osa. Käykää tutustumassa todellisuuteen päiväkodeissa jotka on nyt jo täyteen ahdettu ja lapsiin ei oteta kontaktia. Pori sanoo panostavansa tulevaisuuteen mutta tämä ei TODELLAKAAN OLE SITÄ VAAN TÄYSIN PÄINVASTAISTA!Marika Jussila (Pori, 25.10.2020)
#176
Terveiset sivistyslautakunnalle jotta laskevat uudestaan menoeriä. Niissä ei ole päätä eikä häntää. On taas heitelty joitain summia vähän sinne tänne jotta idioottimainen päätös on saatu toteutettua!Henri Karlsson (Kokemäki, 26.10.2020)