Suomi on pelastettava täydelliseltä tuholta!

Suomi on hätätilassa eikä se tule selviämään tulossa olevassa talouskriisissä, koronaepidemian aiheuttaman konkurssiaallon pahentaessa tilannetta, perustuslaissa säädetyistä velvoitteistaan.
Tällaisessa Force Majeure -hätätilanteessa valtionjohdon velvollisuus on ryhtyä turvaamaan Suomen edut ja sen kansalaisten elinolot.

Seuraavat pelastustoimet ovat välttämättömiä ja toimeenpantavissa välittömästi:

1. Eduskunnan päätösvalta ja itsenäinen raha- ja talouspolitiikka palautetaan ottamalla käyttöön Suomen Laki II 1992 -kirjassa oleva Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys.

2. Suomen on irtaannuttava Euroopan Unionista, koska yhdentymistä rasittaa sarja valtio- ja maanpetoksia! Samalla Suomi irtisanoutuu EU:n kriisimaita koskevista velkavastuista.
EY-jäsenyyshakemuksen jättäminen 27.2.1992 varaslähtönä salaa ilman eduskunnan antamaa valtuutusta oli valtiopetos. Jäsenyyshakemus "hyväksytettiin" eduskunnassa jälkikäteen 18.3.1992 järjestetyssä demokratian vastaisessa äänestysnäytelmässä. Näistä on yksityiskohtaisempi erittely liitteessä.

3. Suomen on irtaannuttava eurosta. Euro otettiin käyttöön perustuslain vastaisesti pääministerin ilmoituksella, jonka yhteydessä eduskunta äänesti ainoastaan hallituksen luottamuksesta.
Suomen on palautettava käyttöön oma rahainstrumentti, Suomen markka. Siitä luopumisesta eduskunnalle ei ole milloinkaan annettu edes lakialoitetta.
Suomen Pankille on palautettava rahanluontioikeus ja keskuspankkirahoitus!

4. Arvonlisäverokanta on pudotettava vähintäänkin talouskriisin ajaksi nollaan (0). Tämä on tehokkain ja nopein tuki pienille ja keskisuurille yrityksille.
Samoin ulosotto- ja perintätoimet on pysäytettävä, kunnes niiden laillisuus on tutkittu. Provisio-palkkaisten ulosottoviranomaisten toimesta kiihtyvällä vauhdilla alihintaan tapahtuva omaisuuden uusjako ja ihmisten velkaannuttaminen, joka -90-luvun lamassa tapahtui, ei saa toistua uudelleen!
Valtioneuvosto on esittänyt parhaillaan vallitsevassa poikkeustilassa kriisiin ajautuville yrittäjille tukipaketiksi Finnveran takaamia lainoja. Näin ei voida menetellä, vaan pankit on pidettävä pois verovaroista jaettavasta julkisesta tuesta! Talouskriisiä ei ratkaista velkarahalla!

5. Suomen on irtaannuttava EU:n asettamista kauppapoliittisista pakotteista ja sanktioista muita valtioita kohtaan. Suomen EFTA-jäsenyys (1986) palvelee Suomen vapaakaupallisia etuja Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin tavoin.

Edellä esitetyillä perusteilla FIXIT eroaa BREXITIstä siinä, että EU:sta irtautumisesta ei tarvitse neuvotella eikä irtautumisesta koidu Suomelle sanktioita. Osituksen vuoro tulee myöhemmässä vaiheessa, koska Suomi on oikeutettu vaatimaan valejäsenenä EU:lle maksamansa jäsenmaksut takaisin.

Tämän kansalaisilmoituksen Suomen valtioneuvostolle ja eduskunnalle on laatinut rikoslain 15 luvun 10 §:n velvoittamana joukko huolestuneita, yhteiskuntavastuunsa tuntevia kansalaisia, jotka haluavat pelastaa Suomen täydelliseltä tuholta. Tulemme antamaan tästä kansalaisilmoituksesta myös lehdistötiedotteen, koska esittämämme pelastustoimet eivät siedä valtiojohdon taholta minkäänlaista viivyttelyä.

Kansalaisryhmän puolesta 3.4.2020:

Armi Salo-Tamminen, Kerava, puh. 040 583 9438, e-mail: armi.salo-tamminen@meritoforum.com 
Kristiina Kalliojärvi, Kangasala, puh. 040 760 2720, e-mail: kristiina.kalliojarvi@kolumbus.fi 
Jali Raita, Somero
Liisa Mariapori, Rovaniemi, puh. 040 560 4180, e-mail: mariapori@luukku.com 
Mauri Skön, Tampere, puh.040 154 30 66.

Liite: Suomen yhdentymisessä Eurooppaan (ETA-, EY- ja EU-jäsenyys) tapahtui valtiopetoksia, maanpetoksia, vaalipetos, sekä valehtelua, salailua ja juonittelua.

Lähihistorian tutkijat ovat saaneet Valtiohallinnon dokumenteista selville, että Suomen yhdentyminen Euroopan Unioniin (ETA-, EY- ja EU-jäsenyys) tapahtui suunnitelmallisesti ja harkiten valtiojohdon toteuttamina valtio- ja maanpetoksina vuosina 1992 – 1994. Valtiopetos ja maanpetos ovat perustuslain muuttamista laittomasti ja/tai toimimista perustuslain vastaisesti. Jo valmistelu tuomitaan valtiopetoksena. Lisäksi Suomi rikkoi kansainvälisiä sopimuksia, kuten Pariisin rauhansopimusta (-47), https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020, joka on edelleen voimassa.

Suomen perustuslaki turvasi itsenäisen tasavallan kansalaisille perusoikeudet ja yhteiskuntajärjestyksen. Demokratian toteutuminen perustuu perustuslain noudattamiseen ja julkisen hallinnon päätöksenteon avoimuuteen. Korkean valtiojohdon ETA-, EY- ja EU-päätöksentekoon liittyvistä asiakirjoista on kuitenkin suuri määrä julistettu salaisiksi jopa 25 – 100 vuodeksi, joten kansalaisten oli täysin mahdotonta saada tietää, mitä niissä oli sovittu.

EU-jäsenyyden ajajille Suomen valtiosääntö oli EY-yhdentymisen kannalta ongelma:

1. Hallitusmuodon 1 § määritteli vallan kansalle.
2. Hallitusmuodon 2 § määritteli Montesquieu:n vallan kolmijako-opin täydellisimmin koko maailmassa: Toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta ja tuomiovalta ovat toisistaan riippumattomia.
3. Valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ään oli kirjoitettu vaikeutettu perustuslainsäätämisjärjestys. Perustuslain muuttaminen kiireellisenä vaati 5/6 enemmistön eduskunnassa ja yli vaalien lepäämässä ollut muutosesitys vaati 2/3 enemmistön. Näin suuren eduskunnan yksimielisyyden vaatimuksella oli tarkoitus pitää yhteiskunta vakaana.
4. Vuonna 1992 Suomen Markka kirjoitettiin Hallitusmuodon 72 §:ään ja pysyi perustuslaissa vielä eurovaluuttaan siirtymisen jälkeen.

Olennaisimmat asiat valtiopetosten tarkastelussa ovat:

1. Hallitusmuodon 1 ja 2 pykäliin kirjoitetun kansallisen päätösvallan ja vallan kolmijaon luovuttaminen valtiopetoksella maan rajojen ulkopuolelle vain 2/3 enemmistöllä kansanedustajista 5/6 enemmistön sijasta. Tämä on täydessä ristiriidassa hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien kanssa, jotka ovat edelleen muuttamattomina perustuslaissa.

2. Suomen valtiontalouden ja rahapolitiikan päätösvallan luovuttaminen maan rajojen ulkopuolelle EKP:lle ja Suomen omasta valuutasta luopuminen ilman lakiesitystä ovat valtiopetoksia. Raha- ja talouspolitiikkaan liittyy Suomen Pankin rahanluontioikeus ja keskuspankkirahoitus. Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen velkaantumisen estämiseen.

Suomen EY-jäsenyyden ajajat pyrkivät ratkaisemaan Suomen perustuslakiin liittyvät ongelmansa jo etukäteen EY-mukauttamalla Suomen valtiosääntöä. Jorma Jaakkola on tehnyt Seppo Sivosen ja Pertti Peltolan kanssa perustuslain kaikista muutoksista kattavan koosteen, joka löytyy osoitteesta http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia.

Hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti presidentti oli vastuussa Suomen ulkopolitiikasta, mutta hän halusi taustalla vaikuttaa myös lainsäädäntöön antamalla suoria ohjeita pääministeri Aholle. Jo 1980-luvulla vahvan markan politiikalla ryhdyttiin ajamaan Suomen taloutta kuralle. Laman hoidon varjolla vaikeutettu perustuslainsäätämisjärjestys eli määrävähemmistövaatimus purettiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta Koiviston toivomalla tavalla. Tavoitteena oli laatia ”säästölaki”, jossa valtion tulevien alijäämäisten budjettien hyväksyminen yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnan 1/3 määrävähemmistön estämättä, sillä valtiotalouden leikkaukset tulisivat kohdistumaan perustuslakiin kirjoitettuun kansalaisten perusturvaan. Suomen valtiosääntöä alettiin siis jo etukäteen EY-mukauttamaan tarkoituksella aiheutetun 1990-luvun laman avulla.

Kuten tiedämme, lamalla oli suuret seuraukset: suurtyöttömyys, valtion massiivinen velkaantuminen ja yritysten joutuminen konkurssiin, yrittäjien itsemurhat, jne. Laman hoidossa hallitus sai diktaattorin aseman. 18.1.1992 Helsingin Sanomat uutisoi: ”Suomi siirtyi eilen eurooppalaiseen parlamentarismiin.” Tekstissä luki myös viite EY-päätöksentekoon: ”Saattaa olla olemassa EY-säädöksiä, joiden voimaansaattamisessa lakiesitystä ei voida jättää lepäämään yli vaalien.” Näin raivattiin tie Hallitusmuodon 1 §:n ja 2 §:n vastaisille ETA-, EY- ja EU-jäsenyyksien hyväksymiselle ilman kiireelliseksi julistamista eduskunnan 5/6 enemmistöllä. Oli kiire, joten lakiesityksiä ETA- ja EY jäseniksi liittymiseen ei voitu jättää lepäämään yli eduskuntavaalien. Vaikeutetun perustuslainsäätämisen poistamisen lisäksi presidentin ulkopoliittinen ETA- ja EY-valta sekä eduskunnan valta siirrettiin hallitukselle.

Mitä dokumentteja on 18.3.1992 päivätystä EY- ja euro-päätöksenteosta?

Kaksi sitaattia todistaa nykyisen ja tulevan EY-säädöstön hyväksymisestä jo 18.3.1992. Eduskunnassa 16.3.1992 pidetyssä puheenvuorossa pääministeri Esko Aho sanoi juuri ennen 18.3.1992 pidettyä äänestystä pitämässä puheessa (Eduskunnan pöytäkirja 16.3.1992, sivu 480): “Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen. Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.” Siis eduskunta hyväksyi liittovaltiokehityksen ja rahaliiton jo jäsenyyshakemuksessa, joka jätettiin kansan selän takana, vaikka puoluejohtajat olivat luvanneet vaalitenteissä, että jäsenyyshakemusta ei tulla jättämään tällä vaalikaudella. Tästä huolimatta kansanäänestyksessä kansaa kuitenkin informoitiin väittäen, että päätös ei vaikuta Suomen itsenäisyyteen ja että kysymyksessä on löysä kauppapoliittinen yhteistyöliitto.

Toinen dokumentti samasta asiasta on keskeisen EY-neuvottelija Antti Kuosmasen EU-kirjassa “Suomen tie EU:n jäseneksi”. Sitaatti kirjan luvusta “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16: ”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana)” EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” Kuosmanen selittää kirjansa toisessa kohdassa. Ne tarkoittavat nykyisen ja tulevan EY-säädöstön hyväksymistä jo 18.3.1992. Kuosmasen kirjan koko painos vedettiin hätäisesti pois myynnistä. ”Acquis” tarkoittaa siis kaikkia EU-jäsenmaita sitovia yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Sillä sitouduttiin myös tulevaan Euroopan Unionin lainsäädäntöön. ”Finalite politique” taas tarkoittaa syvenevää liittovaltiokehitystä.    

Muita ETA:aan, EY:hyn ja EU:hun liittyviä laittomuuksia

1. Pariisin rauhansopimus oli presidentti Koivistolle ongelma Suomen liittämisessä ETA:an ja EY:hyn. Tästä syystä hän halusi salaisella operaatio PAXilla purkaa Pariisin rauhansopimuksen. Presidentin esittelyssä 21.9.1990 Koivisto antoi puheessaan ymmärtää, että hän aikoo irtisanoa sopimuksen. Kokouspöytäkirjaan liitettiin allekirjoittamaton Koiviston puhepaperi. Mutta ei hallitus, eikä presidenttikään voinut mitenkään purkaa kansainvälistä sopimusta. Operaatio PAXiin liittyvät asiakirjat julistettiin 25 vuodeksi salaiseksi, joten oletukseksi jäi, että sopimus olisi purettu. Harhautuksen johdosta Suomi ei ole noudattanut Pariisin rauhansopimusta, joka kieltää kansainväliset koalitiot, kuten EU:hun liittymisen. Asiakirjojen tulo julkiseksi noin kaksi vuotta sitten paljasti Koiviston tekemän harhautuksen. Rauhansopimus on edelleen voimassa, https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020.

2. Presidentti Koiviston toivomuksesta Suomen EY-jäsenyyshakemus oli jätetty varaslähtönä salaa jo 27.2.1992 heti iltakoulun kokouksen jälkeen. Iltakoulun pöytäkirja on osittain salainen ja kokouksessa käsitelty UM:n liite kokonaan salainen. Koivisto oli halunnut parlamentarisoida tahtonsa siten, että hallitus antaa eduskunnalle EY-toimintalinjasta valtioneuvoston tiedonannon, josta eduskunta äänestää hallituksen luottamuslauseäänestyksenä. Tähän liittyy 18.3.1992 eduskunnassa järjestetty demokratianvastainen äänestysnäytelmä, jonka sosiaalidemokraatit käsikirjoittivat presidentti Koiviston tahdon toteuttamiseksi. Vastakkain oli kaksi esitystä, hallituksen tiedonanto EY-jäsenyyshakemuksen jättämisestä ja SDP:n esitys hallituksen toimille annettavasta hyväksymisestä. Käytännössä Koivisto käveli järjestämällään näytöksellä suoraan kansanvallan, kansanedustuslaitoksen ja perustuslain yli. Näin ainoa tapa antaa hallitukselle epäluottamus oli painaa tyhjää. Onko vaihtoehdottomuus demokratiaa? Millaisella enemmistöllä eduskunta hyväksyi EY-jäsenyyshakemuksen? Ei minkäänlaisella.

3. Koivisto alisti konklaavissaan 6.5.1992 määräysvallallaan myös tuomioistuinlaitoksen poliittiseen ohjaukseen. Konklaavi liittyy ETA-sopimuksen määräykseen pankkien vakavaraisuuden nostamisesta 8 %:n tasolle 1.1.1995 mennessä. Koivisto ohjeisti oikeuslaitoksen päättämään velallisten ja pankkien väliset riita-asiat pankkien hyväksi todistusaineistosta välittämättä. Konklaavin asiakirjojen salailua jatkettiin vuonna 2002 presidentti Halosen tekemällä päätöksellä.

4. Lakiesitys ETA-sopimuksesta 27.10.1992 oli Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastainen. Kysymyksessä on valtiopetos.

5. Rahalain hyväksyminen syksyllä 1992. Suomen Pankki menetti valtansa päättää markan kurssista. Kyseessä oli etukäteen tehty EY-mukautus, sillä päätösvalta markan ulkoisesta arvosta siirrettiin lopullisesti syyskuussa 1996 ERM-kytköksellä EKP:lle. Rahalaki on tavallinen laki, mutta kun kysymys on itsenäisen valtion raha- ja talouspolitiikan hoidossa tarvittavasta instrumentista sekä omasta valuutasta ja päätösvallasta luopumisesta, päätökset olisi pitänyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksen mukaisesti muuttaen samalla perustuslakia vastaavasti.

6. Suomen Säästöpankin pilkkomissopimus (SSP) 14.10.1993. Pilkkomissopimuksessa määriteltiin toimialakohtaisesti, mitkä yritykset piti ajaa konkurssiin pankkien taseitten korjaamiseksi, https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY. SSP-sopimus oli määrätty salaiseksi.

7. Suomen EU-ministerikokouksessa, joka pidettiin 20.12.1993, tekaistiin eduskunnan harhauttamiseksi EMU-varauma. EMU-varaumalla uskoteltiin eduskunnalle, että Suomen markasta luopumisesta voitaisiin tehdä erillinen päätös silloin, kun se EY/EU-päätöksenteossa tulee ajankohtaiseksi. Kokouksessa hyväksyttiin euron lisäksi muutkin Maastrichtin sopimuksen liittovaltioaiheet. Kokouksen pöytäkirja 16/93 määrättiin salaiseksi. Valheellinen varauma tehtiin, koska Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetusta Suomen Markasta luopuminen oli ongelma. Lakiesitys Markasta luopumiseksi olisi vaatinut 5/6 kiireellisyysenemmistön. Määräaika eduskunnan päätöksentekoon kuitenkin loppui jo 31.12.1994. Markasta luopuminen ilman Hallitusmuodon muutosesitystä on valtiopetos.

8. Hallitus ei kertonut eduskunnalle 1.3.1994 istunnossa Korfun sopimukseen kirjoitettua Suomen kansallisten tukien EY-oikeudellista luonnetta. Sitä ei ole vieläkään mediassa kerrottu. Oli sovittu vain väliaikaisen siirtymäajan tuesta. Lisäksi neuvottelut olivat vielä kesken. Totuuden kertomatta jättäminen on vaalipetos EU-kansanäänestyksessä.

9. Korfun sopimuksen (liittymisasiakirja) allekirjoittamisvaltuutus äänestytettiin eduskunnassa ilman, että eduskunta sai nähdä sopimusta. Korfun sopimuksen allekirjoittaminen 24.6.1994 on valtiopetos, sillä se oli Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastainen.

10. Kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos. Edes kansanedustajat eivät tienneet totuutta neuvotellusta sopimuksesta, koska eivät olleet nähneet Korfulla 24.6.1992 allekirjoitettua sopimusta. Kuitenkin kansalta kysyttiin kansanäänestyksessä halua liittyä EU:hun ”neuvotellun sopimuksen mukaan”. Miten kansa olisi tiennyt liittymissopimuksesta? Mikä se edes oli ja oliko sitä?

11. Presidentti Martti Ahtisaari allekirjoitti liittymisen ratifiointiasiakirjan 8.12.1994. Kysymyksessä on valtiopetos.

12. Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy -kauppa 31.3.2000. Kaupalla hävitettiin todistusaineisto ETA-sopimuksen liitteeksi kirjoitetun pankkien vakavaraisuuden nostamismääräyksen laittomista toteuttamisista. Koska kauppa liittyy ETA-sopimukseen, on kyseessä valtiopetos. Edellä olevat asiat ja paljon muuta on kerrottu mm. useissa kirjoissa ja netissä esillä olleissa tutkimuksissa ja dokumenteissa, esim. http://jormajaakkola.fi/

 Näitä asioita ei ole koskaan valtion hallinnon taholta oikeudessa kiistetty tai vaadittu niihin oikaisua.

Lisätietoa löytyy myös esim. seuraavista kirjoista:

1. Ilkka Hakalehto: Itsenäisyys vaarassa
2. Keijo Korhonen: Itsenäisyyden lyhyt historia
3. Seppo Konttinen: Salainen pankkituki
4. Seppo Konttinen: Lakien synty
5. Toimittajat Ilkka Hakalehto, Antti Pesonen: Itsenäisyydestä on kysymys
6. Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmä: Laman ja rahan pelurit. Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene koskaan!

Valtiopetokset on otettava pikimmiten tutkittavaksi ja saatettava oikeuskäsittelyyn valtakunnanoikeudessa siitä huolimatta, että Valtiojohdon tekemisten kritisointi ja rikosten tutkiminen on yritetty estää tekemällä Suomen perustuslakiin kastijärjestelmä eli PL 118 § perustuslain yhdenvertaisuuspykälän PL 6 § vastaisesti. Suomi saadaan palautettua oikeusvaltioksi vasta sitten, kun valtio- ja maanpetturit on poistettu virkakoneistosta ja lainsäädäntö korjattua kauttaaltaan sellaiseksi, ettei se anna syytesuojaa rikollisille.

Voit halutessasi pyytää lähettämään kansalaisilmoituksen kokonaisuudessaan liitteineen pdf-muodossa sähköpostilla itsellesi  Armi Salo-Tammiselta, e-mail: armi.salo-tamminen@meritoforum.com.

Armi Salo-Tamminen ja Kristiina Kalliojärvi    Ota yhteyttä adressin tekijään