Autonimisen työvuorosuunnittelun säilyttäminen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Keskiuudellamaalla hoitoyksiköissä on ollut laajalti käytössä autonominen työvuorosuunnittelu.

Autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työvuorojen suunnittelukäytäntöä omassa yksikössä. Jokainen työntekijä suunnittelee siis omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa, yhdessä sovittujen reunaehtojen puitteissa.

Tarkoilla reunaehdoilla varmistetaan toimintojen sujuminen; pätevyyden ja hoitajien riittävyys jokaisessa työvuorossa sekä se, että työvuorosuunnittelu on oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille. 

Työaika-autonomian merkitys on suuri ja tärkeä. Se lisää suuresti työhyvinvointia, työssä jaksamista ja elämänhallintaa.

Osallistava työaikasuunnittelu antaa työkalun, jolla voidaan lisätä henkilöstön tunnetta työvuorojen hallinnasta, mikä puolestaan parantaa unta ja työkykyä. Nykypäivänä työntekijät saavat usein vaikuttaa omiin työvuoroihin ja työvuorosuunnitelma
tehdään yhteistyössä kollegojen ja esimiesten kanssa. Työvuorojen ennakoitavuus ja säännöllisyys auttavat jaksamisessa.

Monet tutkimukset ja työterveyslaitoskin ovat tämän saman todenneet. 

Työaika-autonomia mahdollistaa hoitajille arvokkaan vapaa-ajan suunnittelun, perheen ja työn yhteensovittamisen. Töiden ohella osa hoitaa lapsiaan, osa iäkkäitä vanhempiaan. On säännöllisiä harrastuksia;  ryhmäliikuntaa, järjestöjä, joihin pääsy ilman autonomiaa olisi heikkoa ja jopa mahdotonta.

Kaikilla on pakollisia lääkäri ym käyntejä itsensä ja perheenjäsentensä puolesta. Hoitajan olisi ihana päästä myös muiden tavoin häihin, rippijuhliin.

On suuri uhka, että nämä hoitajien hyvinvointia ja työssäjaksamista tukevat asiat, eivät toteudu enää, jos Keskiuudenmaan hyvinvointialueella toiminta/resurssilähtöistä työvuorosuunnittelua jatketaan.

Tekoäly ei tunne yksikköä saati sen henkilökuntaa. Tämän myötä töntekijöiden yksilöllisyys on poistunut.

Varsinkin kun Keski-uudenmaan hyvinvointialueella otettiin tämä käyttöön täysin keskeneräisenä.

Sanottiin, että kerätään taustatiedot ym, jotka syötetään ohjelmaan.

Tällähetkellä tämä on toteutunut melkein vain niiden osalta, joilla on lääkärintodistus yövuorojen sopimattomuuteen.

Tämä on suuri harppaus kehityksessä taaksepäin, menneisyyteen.

Autonomia otettiin käyttöön, jotta vähennetään kuormittavan vuorotyön aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Ja nyt kun sen tekemiseen ollaan monessa paikassa totuttu, saatu se toimimaan käytännössä ja se ollaan koettu todella hyväksi, niin miksi se täytyisi rikkoa?

Toiminta ja reurssilähtöisen työvuorosuunnittelun myötä työvuorolistat ovat olleet kaikkea muuta, kuin henkilökunnan työssäjaksamista tukevaa.

Se mikä toimii toiselle, ei toimi kaikille.

Tämä on jo lyhyellä aikavälillä aiheuttanut unettomuutta, stressiä, ahdistusta.

Pitkät työvuorot kiellettiin; nämä osalla lisää työhyvinvointia, kun ne tehdään vapaaehtoisesti ja näin on saanut yhden vapaapäivän lisää listaan.

Lastenhoidolliset ym asiat jää huomiotta.

Hoitaja on joutunut etsimään asuntoa toiselta puolelta kaupunkia lapsen koulunkäynnin turvaamiseksi, koska ohjelma ei huomioi vuoroviikkoja.

Joillakin ollut neljä aamua/iltaa putkeen, vaikka työssäjaksaminen edellyttäisi putkien katkaisua ja/tai vuorojen vaihtelua.

Ihmisiltä on puuttunut tunteja ja toisilta taas vapaapäiviä.

Listan kanssa on joutunut toimimaan henkilöt, joilla ei ole mitään koulutusta sen käyttöön.

Epäsäännöllinen kolmivuorotyö on jo itsessään tosi kuluttavaa, raskasta ja stressaavaa. Saati jos siihen ei pysty edes autonomian myötä yhtään itse vaikuttamaan.

Me haluamme pitää autonomisen työvuorosuunnittelun jatkossakin.

Se on hoitohenkilöstön ja asiakkaiden etu.

Potilaita tulee jatkossakin hoitaa työssä jaksava, -hyvinvoiva ja motivoitunut hoitaja.    

Jarna Luukkanen ja Suvi Tolonen    Ota yhteyttä adressin tekijään