Vetoomus Pekka Ervast-temppelin vaahteroiden säilyttämiseksi

Olemme syvän huolestuneita suunnitelmasta kaataa valtaosa Pekka Ervast-temppelin puutarhan vanhoista vaahteroista pyöräparkin rakentamisen tieltä. Puiden kaato on suunniteltu alkavaksi viikolla 28. Kyseiset puut eivät ole pelkästään osa alueen historiallista ja maisemallista arvoa, vaan ne tarjoavat merkittäviä, tutkitusti tärkeitä hyötyjä tiiviissä ja asfaltoidussa kaupunkiympäristössä.

Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan kaupunkipuut alentavat ilman lämpötilaa keskimäärin noin 1–3 °C verrattuna puuttomiin alueisiin (esim. U.S. EPA 2026), ja yksittäisissä kohteissa vaikutus voi olla huomattavasti suurempi: jalankulkijan tasolla mitattu viilentävä vaikutus voi yltää jopa noin 10–12 °C:een varjostetuilla alueilla (Nature Climate and Atmospheric Science -kooste 2024; World Resources Institute 2026). Tämä vaikutus on erityisen tärkeä ydinkeskustassa, jossa asfaltin ja rakennusten muodostama lämpösaareke kuormittaa sekä rakennuksia että ihmisten terveyttä.

Puut myös parantavat ilmanlaatua merkittävästi. Niiden lehvästö sitoo pienhiukkasia ja muita saasteita, ja tutkimusten mukaan tiheä kasvillisuus voi vähentää ilmassa kulkeutuvia saasteita paikallisesti jopa noin 30 % (U.S. EPA 2026). Laajemmin tarkasteltuna kaupunkipuusto poistaa vuosittain huomattavia määriä pienhiukkasia, otsonia ja muita haitallisia yhdisteitä (U.S. National Park Service). Näillä vaikutuksilla on suora yhteys kaupunkilaisten terveyteen. 

Lisäksi varjostavat puut vaikuttavat suoraan rakennusten energiankulutukseen: ne voivat vähentää jäähdytystarvetta noin 10 % (U.S. EPA 2026). Asuinrakennuksen kohdalla tämä tarkoittaa konkreettisesti viileämpiä sisätiloja helteisinä päivinä. Puiden tarjoama varjo sekä viilentävä vaikutus ovat selvästi havaittavissa arjessa.

Suomalainen tutkimus korostaa erityisesti vanhojen, suurilatvuksisten puiden arvoa: ne tuottavat merkittävästi enemmän terveys- ja hyvinvointihyötyjä kuin nuorempi puusto (THL 2026). Tästä syystä olemassa olevan puuston säilyttäminen on usein vaikutuksiltaan huomattavasti arvokkaampaa kuin uusien taimien istuttaminen.

On myös huomionarvoista, että Jyväskylän kaupungin arkkitehti on korostanut viherrakenteen säilyttämisen tärkeyttä juuri tällä kaava-alueella. Tämä asiantuntijan näkemys tukee vahvasti sitä, että olemassa oleva puusto tulisi nähdä arvokkaana resurssina, ei esteenä kehittämiselle. Arkkitehti myös kertoi, että kyseisellä sisäpihalla on jo tällä hetkellä kaavaan nähden liikaa asfalttialuetta ja että olemassa olevat viheralueet ydinkeskustassa tulee säilyttää.

Ymmärrämme erittäin hyvin pyöräparkkien lisätarpeen ja kannatamme kestävää liikkumista. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tarkastella vaihtoehtoisia toteutustapoja, jossa pyöräparkki voidaan rakentaa säilyttäen kaikki arvokkaat puut. Monissa kaupunkikohteissa nämä on onnistuttu yhdistämään – pyöräpysäköinti ja viherrakenne eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.

Pyydämme taloyhtiön hallitusta vakavasti harkitsemaan päätöksen uudelleenarviointia sekä selvittämään ratkaisuja, joissa pyöräparkki voidaan rakentaa säilyttäen kaikki vanhat vaahterat. Tällainen ratkaisu palvelisi asukkaita, rakennusta ja ympäristöä pitkällä aikavälillä, sekä säilyttäisi Pekka Ervast-temppelin kaupunkihistoriallisesti arvokkaan miljöön.