Pro Koulukatu

Ota yhteyttä adressin tekijään

Aamulehdessä julkaistu JN:n mielipidekirjoitus taustaksi

2015-01-15 18:03:32

JULKAISTU Aamulehdessä Lukijalta-palstalla 23.12. 2014

Koulukadun jääkenttien tulevaisuus on turvattava


Jääkiekkopelit Koulukadulla aloitettiin 1930-luvun alussa, kun Tampereen Ilves sai luvan jäädyttää
talvisin Tampereen Tennisseuran kolme pelikenttää. Soppakoulun kentäksikin kutsuttu
”urheiluareena” sai korkealaitaisen kaukalon ja katsomon 1945.
Suomen ensimmäinen tekojäärata valmistui Koulukadulle vuonna 1956. Viereinen Pyynikin
panimo tarjosi vasta uusitun jäähdytyslaitteistonsa ylijäämäenergiaa, ja niin tehtaalta vedettiin
105 metrin putki kentälle, jonka alle viriteltiin 22 kilometriä putkistoa. Harjoituskausi piteni nyt
lähes puoleen vuoteen, mikä merkitsi uuden kehitysjakson alkamista Tampereen ja koko Suomen
jääkiekkoilussa. Muualla maassa rakennettiin pian tämän jälkeen useita tekojääratoja, koska
niiden suotuisa merkitys jääkiekkomenestykseen kilpakaukaloissa ymmärrettiin aika nopeasti.
Yhdeksän vuotta myöhemmin valmistui Hakametsän jäähalli, lajissaan Suomen ensimmäinen, ja
Koulukatu jäi alempien sarjojen pelipaikaksi sekä harjoitusareenaksi.

Nykyään Koulukadulla järjestetään maksuttomia yleisöluisteluja joka päivä. Tekojääradalla
harjoittelevat juniorikiekkoilijat, ja siellä pelataan harrastesarjaa. Koulukatu on tärkeä paikka
koululaisten ja ylipäätään lasten ja nuorten liikuntaharrastusten takia – sekä liikuntatunneilla että
vapaalla. Kesäisin alueella voi harrastaa koripalloa ja naisvoimistelua.
Valitettavasti Koulukadun tekojääratojen jäähdytyslaitteisto on tiensä päässä.
Jäähdytysjärjestelmässä käytettävä R22-kylmäaine on kielletty EU:n otsoniasetuksessa vuodelta
2009. Siirtymäaika loppuu kohta: R22-ainetta ei enää vuoden 2015 alusta lukien saa lisätä
jäähdytykseen eli aineen käyttö loppuu ennen pitkää. Korvaavia nesteitä on, mutta vanha laitteisto
pitäisi tämän vuoksi uusia, ja se tarkoittaisi yhden kylmäkontin ostamista kentälle. Sillä voidaan
jäädyttää molemmat kaukalot käyttäen sallittuja aineita.

Tämä saneeraus maksaisi noin 500 000 euroa. Se on pikkuraha moniin muihin Tampereen
investointeihin verrattuna; raha on suhteellista saavutettavaan hyötyyn. Vertailukohteena voi
todeta, että vuodelle 2015 Tampereen budjettiin annettiin 1,5 miljoonaa euroa Pyynikin
urheilukentälle rakennettavaan jäähdytysjärjestelmään ja 6 miljoonaa euroa maauimalaan.
Koulukentän vanha laitteisto toimii vuonna 2015 niin kauan kuin ”vanhaa eliksiiriä” on käytössä.
Toivon mukaan riittää kevätkaudeksi. Mikä sitten eteen? Joko kenttien alasajo tai uuden kontin
osto, joka sivumennen sanoen on täysin rahanarvoista tavaraa – jos niin käsittämätön ratkaisu
joskus tehtäisiin, että Koulukatu lopetettaisiin, kontin voi aina myydä, markkinoita kuulemma on.

Olisi moukkamaista, jos Koulukatu ajetaan alas sen varjolla, että Pyynikin urheilukentälle tehdään
tekojää. Sinne ei edes mahdu kahta pelikenttää. Olkoon Pyynikki pyhitetty luistelijoille, heillekin
harrastuspaikkoja tarvitaan – missä toimessa tietysti Koulukatu toimii jo nykyään. Toisaalla
täydennysrakentamisen innokkaat kannattajat hierovat jo käsiään: Koulukadun kenttien paikalle
on väläytelty myös kerrostaloja.
Vetoan Tampereen päättäjiin, että vuoden 2015 talousarvion sisäisin järjestelyin Koulukadun
kentille ostetaan uusi kylmäkontti, jotta tekojääratojen tulevaisuus olisi keväänkin jälkeen turvattu
moniksi vuosiksi eteenpäin.


Jari Niemelä



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.



Facebook
Luotatko nykyhallituksen kykyyn ratkaista maan talousongelmat?