Aurejärven kirkon vanhat hautapaikat säilytettävä

Ei kajota Aureen vanhoihin hautapaikkoihin! Adressi osoitetaan Ylöjärven seurakunnan kirkkovaltuustolle koskien Aurejärven kirkon (Itä-Aure, Kuru, Ylöjärvi) vanhoihin hautapaikkoihin kajoamista.
 
Huomio, Kurun aurelaiset, ylöjärveläiset, kurulaiset, pohjoiskurulaiset, kesämökkiläiset ja auremieliset! Allekirjoittakaa, jakakaa! Turvataan kaunis hautausmaamme tulevilta myllerryksiltä!
 PHOTO-2018-12-17-11-16-25.jpg
 
VAATIMUS
Kaikki ko. hautapaikat tulee muistomerkkeineen säilyttää, eikä hautoihin tule kajota taloudellisen ajattelun turvin. Aurejärven kirkon hautausmaan runtelu on lopetettava. Kyseessä ei ole parin hautakiven kaataminen, vaan kulttuurihistoriallisen perimän, muistojen ja kokonaisen kylän olemuksen vaaliminen. Vaarassa on 237 haudan tulevaisuus, joka on yhteensä n. 55% koko hautausmaan hautapaikoista ja muistomerkeistä.
 
Vaadimme, että Aurejärven kirkon hautausmaalta ei poisteta vanhoja hautapaikkoja hautamuistomerkkeineen, vaikka niihin ei löytyisi lunastajia hallinta-ajan uusimiseksi. Paikka on arvokas monella muulla tapaa, kuin vain vuosittaisien maksujen mitassa.
 
PERUSTELUT
Olemme erittän huolestuneita Aurejärven kirkon hautausmaan tulevaisuudesta. Kirkko ja sen miljöö ovat meille merkittävä muistelun, juuriin tutustumisen ja itsensätutkiskelun paikka. Kirkko on alueen tärkein matkailunähtävyys eikä sitä tule turmella rahan nimissä. Kannattavuusajatuksista huolimatta tilaa yhä riittää. Tuhkahautauksen yleistymisen jatkuessa tilavaatimus per haudattu henkilö vähenee entisestään. Seurakunnan mukaan vuoden 2010 jälkeen on arkkuhaudattu 34 henkeä ja tuhkattu 11 henkeä. Miltei kolmasosa siis jo tuhkataan.
 
Valtakunnallisen RKY-inventoinnin (rakennettu kulttuuriympäristö) kohteiden tarkoitus on antaa kuva maamme historiasta ja kehityksestä arkkitehtuurin ja muun rakennetun ympäristön osalta, alleviivata paikallista tuntemusta ja kehoittaa meitä tilankäyttäjinä muistamaan paikan arvo ja henki, genius loci. Arvokkaita ympäristöjä säilytetään. Ideaalitapauksessa ajallinen kerroksellisuus jopa turvataan. Aurejärven kirkko miljöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Seurakunnan väite, että "Itä-Aureen hautausmaan lisäksi lähes kaikki Suomessa olevat hautausmaat luonnehditaan arvokkaaksi kulttuuriympäristöiksi" (ks. alla tekstiosuus "Seurakunnan päätös") on perustaa vailla. Ylöjärvellä on kahdeksan hautausmaata. Näistä kaksi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennusympäristöksi, molemmat kurulaisia hautausmaita. Tätä luonnehdintaa väheksymällä seurakunta on osoittanut väheksyvänsä muitakin samaan kategoriaan kuuluvia kohteita. Läheltä Auretta nostettakoon esimerkkeinä kohteet kuten Pyynikin näkötorni ja Tampereen tuomiokirkko. 
 
Ylöjärven naapurikunnissa on RKY-listalle päässyt kuusi kirkkoympäristöä tai hautausmaata. Esimerkiksi Tampereelta näitä löytyy yhteensä viisi, joka on kaikkinensa Tampereelta löytyvistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennusympäristöistä vain neljäsosa. Eli ei, mikä tahansa hautausmaa tai kohde pääse merkittävien kohteiden listalle, vaikka Ylöjärven seurakunta näin helveksuen väittääkin. Vastustamme kyseistä kehityskulkua ja haluamme säilyttää kansallisesti merkittävän rakennuksen ympäristön sellaisena, joka osoittaa, että kerroksellisuutta ja kyläyhteisöjä arvostetaan. Mikäli hautausmaalla vanhimpia hautapaikkoja lain ja talousajattelun kirjaimeen nojaten näin turmellaan, laskee alueen ajallinen kerroksellisuus. Kirkko korostaa iäisyyttä ja sen tavoittelemista. Kuitenkin räikeästi kyliemme vainajat ollaan valmiita virkamiestaholla painamaan unholaan rahan vuoksi. 
 
Hautaustoimilain 2§ “Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla” ei täyty, mikäli näin epäkunnioittavasti kohdellaan ko. vainajan, ja myös kylien muistoa, tapoja ja perheitä. Paikallislehdessä asiaa on puitu useasti, useiden henkilöiden toimesta, kahvipöytäkeskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa (esim. Ylä-Satakunta, Ylöjärven Uutiset, Kurun Lehti ja Kotiseutumme Pohjois-Kuru 2018). Koska kylän keskusta on pieni, jää kyläläisille vähän fyysisiä yhteisen kulltuuriperimän paikkoja, joka ylittää sukupolvet. Sitä tulee suojella. Monen aureslaisen sukulaisia on haudattu monessa polvessa kyseiselle hautuumaalle. Se on kaupungin keskustassa asuvaa päättäjää kaukana oleva todellisuus, johon saattaa olla hankala samaistua. Totuus on, että paikka on meille rakas ja siihen kajottaessa kyliemme verkkoa ja yhteisöjämme halveksutaan.
 
RATKAISU
Vanhat hautapaikat on muistomerkkeineen säilytettävä ja seuraaville haudattaville paikat seurakunnan järjestää muulla tavoin. Ehdotamme, että vainajat haudataan hautausmaalla paikoille, joissa on tilaa. Myöhempänä ratkaisuna mietittäneen esimerkiksi hautausmaan laajennusta, jolloin arvokkaita vanhoja hautoja muistomerkkeineen ei tarvitsisi poistaa.
 
Toivomme, että seurakunta ehdottaa vaihtoehtoista ratkaisutapaa, jolla arvokkaan ympäristön turmeleminen voitaisiin välttää. Ei tule kuuloonkaan metsästää seurakunnan antamassa aikarajassa jopa sata vuotta sitten menehtyneiden, todennäköisesti ulkopaikkakuntalaisten sukulaisia ilman, että seurakunta toimittaa selkeän listan kyseisistä henkilöistä, joilla hallintaoikeus nyt on (kaikille 237 haudalle), joita voimme asian kanssa lähestyä.
 
 
 
YHTEYSTIEDOT
 
Sade Riitijoki
Adressin laatija
Aureslainen, sisustusarkkitehti SIO
sade.riitijoki (at) outlook.com
 
Anne-Maija Kivimäki
Sihteeri
Taistelijan talo-palveluyhdistys ry
Itä-Aureentie 1060
34550 Itä-Aure
 
Kaija Kivimäki-Järvenmäki
Pj
Taistelijan talo-palveluyhdistys ry
Itä-Aureentie 1060
34550 Itä-Aure
 
 
 ___________________________________________________________________ 
 
 
KUULEMINEN

Aurejärven kirkon hautausmaan hautapaikkojen ja muistomerkkien säilyttäminen -tilaisuudessa Ylöjärven seurakunta kuuli seurakuntalaisia asiasta 11.12.2018 klo 18 Aurejärven kirkossa.

 

___________________________________________________________________ 

KANNANOTTOJA (MARJO HEIKKILÄ JA MAIRE KONTTINEN)

Marjo Heikkilän kannanotto suunnitelmiin Aurejärven hautausmaan vanhojen hautojen uudelleen käyttämisestä: 

AUREJÄRVEN HAUTAUSMAAN TULEVAISUUS

"Sukulaisiani on haudattu Aurejärven hautausmaalle viidessä sukupolvessa: siskostani aina isänäidinisänisään saakka. Aureen hautausmaa edustaa minulle pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Se on paikka, jossa olen käynyt vanhempieni kanssa pienestä pitäen. Nyt omat lapsenikin osaavat kukkienkastelureissulla suunnata juuri meidän sukumme haudoille.

Ylöjärven seurakunta aikoo tasa-arvoon ja taloudellisiin seikkoihin vedoten myllätä hautausmaan vanhat haudat ja ottaa ne uudelleen käyttöön.

Todellinen tasa-arvo ei ole sitä, että kaikkia kohdellaan täsmälleen samalla tavalla olosuhteista riippumatta. Väkirikkaiden ja väkilukuaan jatkuvasti kasvattavien taajamien hautausmaat ovat täynnä, eikä niiden laajentaminen tiheästi rakennetuilla paikoilla ole helppoa. Sen sijaan Pohjois- Kurun asukasluku on ollut jo vuosikymmenien ajan jyrkässä laskussa, eikä asukkaita ole enää kuin kourallinen. Aureessa on maata asukasta kohden satoja hehtaareita. Siksi onkin perin kummallista, etteivät muinaiset aureslaiset saa levätä muutaman neliömetrin kokoisella palstallaan rauhassa. Aureen hautausmaalla ei voida soveltaa samoja periaatteita kuin Ylöjärven muilla hautausmailla.

Kirkko on niitä harvoja tahoja nykymaailmassa, jotka puhuvat iäisyydestä ja sen tavoittelemisesta. Siksi onkin kovin paradoksaalista, että kirkon iäisyys tarkoittaa hautarauhan kohdalla vain muutamaa vuosikymmentä. Kirkko on kritisoinut mammonan palvontaa – ja kuitenkin haudat otetaan uudelleen käyttöön vedoten taloudellisiin seikkoihin. Tämä, jos mikä on räikeästi kirkon sanoman vastaista.

Olen kuulunut aina kirkkoon, vaikka maailmankatsomukseni on koko aikuisikäni ollut täysin tieteellinen. Olen perustellut itselleni seurakuntaan kuulumista mm. kulttuurihistoriallisilla syillä: seurakunnat ylläpitävät upeita kirkkoja ja hautausmaita. Ylöjärven seurakunnan toiminta osoittaa, ettei valtakunnallisesti merkittävällä kulttuuriympäristöllä, jollainen Aurejärven kirkon seutu on, ole sille mitään merkitystä. Ensin hautausmaalla tehtiin avohakkuita ja nyt tuhotaan hautausmaan vanhimmat haudat. En voi enää luottaa siihen, että seurakunta huolehtisi meidän kaikkien yhteisestä kulttuuriperinnöstämme.

Minulla ei ole enää mitään syytä kuulua kirkkoon.

Marjo Heikkilä"

Maire Konttinen on esittänyt seuraavaa:

"Itä-Aureen hautausmaa on kaunis, tunnelmallinen, hyvin hoidettu, lähes 100-vuotias kalmisto. Ainakaan paikan hoitamattomuus ei anna aihetta vanhojen hautamuistomerkkien poistolle ja hautojen uusiokäyttöön.

Ennen vuotta 1970 alkaneet hautojen hallintaoikeudet voisi kyllä säilyttää ennallaan, vaikka hallintaoikeuden omistaa (usein ulkopaikkakuntalainen) ei enää tavoitettaisikaan. Tuon ajan kurulaisille luvattiin "ikiaikainen oikeus" hautapaikkaan, jos sitä hoidetaan hyvin. Kun ostimme isälleni hautapaikkaa 1976, meille kerrottiin, että emme enää saa "ainaishautapaikkaa", mutta käytännössä se säilyisi hallinnassamme, jos huolehdimme sen hoidosta asianmukaisesti. (Hoidoksi riittää myös siisti nurmikko - kukkaistutukset eivät ole välttämättömiä.)

Jos pakottavaa tarvetta kuitenkin hautapaikkojen uusiokäyttöön ilmenee, toivoisin, että seurakunta osoittaisi kirkkomaalta paikan johon nämä poistettavat muistomerkit voisi pystyttää nykyisten ja tulevienkin sukupolvien katsottavaksi. Hautamuistomerkki on osoitus vainajan arvostuksesta ja merkityksestä - se kertoo oman aikansa historiaa. Tällaiset vanhat kirkkomaat muistomerkkeineen ovat sukututkijoillekin arvokkaita tietovarastoja.

Hyvää tahtoa ja myötämielisyyttä toivoen:

Maire Konttinen"

 

___________________________________________________________________ 

 

KYLÄYHDISTYKSEN ESITYS SEURAKUNNALLE

"Taistelijan talo-palveluyhdistys ry esittää Ylöjärven seurakunnalle, että Aurejärven hautausmaalta ei poisteta vanhoja hautapaikkoja muistomerkkeineen, vaikka niihin ei löytyisi lunastajia hallinta-ajan uusimiseksi. Aurejärven hautausmaalla ei ole pulaa maasta edes tulevaisuudessa. Ylöjärven seurakunnasta on ilmoitettu, että Itä-Aureen hautausmaan haudoista yli puolella hallinta-aika on päättynyt ja haudoissa ei ole nimettyä haltijaa. Ensi vuonna tulee haudat lunastaa uudelleen, muutoin niiden hallinta-aika päättyy.

Pohjoiskurulaiset ovat huolestuneita hautausmaan tulevaisuudesta. Kirkko ja kirkkomaa on tärkeästä merkityksestä pohjoiskurulaisille, entisille ja nykyisille. Se on iso osa alueen kulttuuriperintöä. Koko kirkkomiljöön merkitys on alueen identiteetille suuri. Hautausmaa kertoo alueen vanhasta historiasta, josta ei enää muualla ole saatavissa tietoa.

Kirkko ja kirkkomaa on myös alueen tärkein matkailunähtävyys.

Perustelemme esitystämme myös sillä, että museovirasto on määrittänyt Aurejärven kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Näitä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on museoviraston inventoinnissa koko Ylöjärvellä vain viisi kohdetta. (valtakunnallinen RKY-inventointi).
Aurejärven kirkkomaalla on myös ainutlaatuinen Suutari Matti Rantasen (1858-1930) kumpuhauta, jonka kumpua ei saa tasata. Tieto on peräisin itsenäisen Kurun seurakunnan aikana tehdystä hautausmaan inventointiasiakirjasta.

Perustelemme esitystämme erityisesti seuraavilla lainauksilla museoviraston kotisivuilta (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx)
”Valtakunnallisen RKY-inventoinnin kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.

Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva 14.12.2017 tehty päätös tuli voimaan 1.4.2018. Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita.”

 

SEURAKUNNAN PÄÄTÖS

7 § Taistelijan Talo ry:n kirje Itä-Aureen hautausmaasta

VALMISTELIJA: seurakuntapuutarhuri

ESITTELIJÄ: talousjohtaja

Taistelijan talo palvelu-yhdistys ry on 20.8.2018 lähettänyt seurakunnalle kirjeen. Kirjeessä olevan esityksen sisältö on, että seurakunta ei poistaisi vanhoja hautapaikkoja muistomerkkeineen, vaikka niihin ei löytyisi lunastajia hallinta-ajan uusimiseksi. Yhdistyksen mukaan pohjoiskurulaiset ovat huolestuneita hautausmaan tulevaisuudesta. Kirkon ja kirkkomaan tärkeää merkitystä ja alueen kulttuuriperintöarvoa sekä kirkkomiljöön merkitystä alueen identiteetille korostetaan.

Taistelijan talo-palveluyhdistys perustelee esitystään sillä, että kirkko sen ympärillä olevine hautausmaineen on erityisen merkityksellinen paikalliselle väestölle ja alueen identiteetille. Yhdistys selvittää esityksessään, että museovirasto on luokitellut Aurejärven kirkon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Hautausmaalla sijaitsee myös Suutari Matti Rantasen kumpuhauta, jolla mainittu hautausmaan inventoinnissa.

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on toteuttanut hautausmaainventoinnin kaikilla Kurun hautausmailla vuonna 1994. Hautausmaainventoinnista käy ilmi, että Itä-Aureen hautausmaa on otettu käyttöön vuonna 1924. Inventoinnissa kerrotaan, että hautausmaalla on käytetty samanlaisia muistomerkkejä kuin Tammikankaan hautausmaallakin, mutta Aureen muistomerkit ovat iältään selvästi nuorempia.

Itä-Aureen hautausmaan lisäksi lähes kaikki Suomessa olevat hautausmaat luonnehditaan arvokkaaksi kulttuuriympäristöiksi, koska ne kaikki kertovat osaltaan kulttuuristamme ja historiastamme eri aikakausilta.

Seurakunnan hautakirjanpidon mukaan Itä-Aureen hautausmaalla on 429 hautaa, joista hallinta-aika on vuoteen 2017 mennessä päättynyt 237 haudalta. Itä-Aureen hautausmaalla on uusia käyttämättömiä hautapaikkoja jäljellä noin 20 kpl. Tämän jälkeen on alettava suunnitella hautausmaan reservialueen rakentamista hautausmaakäyttöön, jos hautapaikkoja ei saada käyttöön hallinta-ajan päättymisen kautta. Näin uusia hautapaikkoja riittäisi arviolta enintään viideksi vuodeksi.

Vuodesta 2010 tähän päivään Itä-Aureen hautausmaalle on tehty 34 arkkuhautausta. Hautausten määrä on vaihdellut vuositasolla yhdestä kappaleesta 11 kappaleeseen. Uurnahautauksia on samana aikana ollut 12 kappaletta. Kaivukustannukset arkkuhautaa kohden ovat noin 700 euroa sisältäen työkoneen siirtokustannukset. Siirtokustannusten osuus on noin 200 euroa/haudankaivu. Seurakunnan laskuttama hinta oman kunnan asukkaalta on 470 euroa hautauspalveluista eli haudankaivusta, peitosta sekä peruskunnostuksesta. Tällä hetkellä hautausmaksut ovat samat kaikille hautausmaille haudattaessa. On harkittava, pitäisikö Itä-Aureeseen haudattaessa maksu olla selvästi korkeampi kuin muille hautausmaille.

Jos seurakunta luopuisi hallinta-ajan uusimismenettelystä, se tarkoittaisi, että seurakunta ei tarjoaisi omaisille mahdollisuutta jatkaa hallinta-aikoja niillä haudoilla, joilla hallinta-aika on päättynyt. Haudat palautuisivat siten automaattisesti seurakunnan käyttöön. Seurakunta voi poistaa muistomerkkejä vain niiltä haudoilta, jotka ovat palautuneet seurakunnalle. Silloinkin muistomerkit ovat omaisten omaisuutta, jolloin omaisten olisi huolehdittava muistomerkin pois kuljettamisesta.

Hautausmaan säilyttäminen sellaisenaan, hautojen hallinta-aikoihin ja muistomerkkeihin puuttumatta jättäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että koko hautausmaa museoitaisiin. Tähän on olemassa perusteet kirkkohallituksen maankäyttöpäällikön mukaan. Hautausmaan museointiperusteita ovat hautausten vähäinen määrä, kylmiötilojen puuttuminen sekä muita hautausmaita kalliimmat hautauskulut johtuen pitkistä etäisyyksistä. Myös se, että Tammikankaan hautausmaalla on valmista hautausmaa-aluetta ja hautapaikkoja riittävästi Itä-Aureen alueen vainajia ajatellen, on huomioon otettava asia.

Hautausmaan museoiminen tarkoittaisi sitä, että hautausmaalle hautaaminen lopetettaisiin ja seurakunta ei enää hoitaisi hautausmaan yleisiä alueita, vain pelkän kirkon lähiympäristön. Omaiset sen sijaan voisivat jatkossakin huolehtia hallinnoimiaan hautoja haluamallaan tavalla, ja hautausmaan siisteydestä voisi huolehtia esimerkiksi juuri Taistelijan talo-palveluyhdistys vapaaehtoistensa avulla.

Tehtävällä päätöksellä ei ole vaikutusta lasten tai nuorten asemaan.

ESITTELIJÄN EHDOTUS:

Kirkkoneuvosto toteaa Taistelijan talo-palveluyhdistys ry:lle, että jotta se pystyisi edustamaan kaikkia hautapaikan haltijoita, tarvitsisi se kaikilta valtakirjan. Siten aloite tässä vaiheessa ei etene.

Kuitenkin saadun kirjeen johdosta toteutetaan seurakuntalaisten kuuleminen. Seurakunta järjestää lauantaina 8.12.2018 Aurejärven kirkossa muskarikerhon konsertin yhteydessä kuulemistilaisuuden, minkä jälkeen asian valmistelua jatketaan.

PÄÄTÖS:

Ehdotuksen mukaan."

___________________________________________________________________ 

LUETTAVAA

Aurejärven kirkko ja hautausmaa (Taistelijan talo -yhdistys, 2013): https://pohjoiskuru.files.wordpress.com/2013/08/kirkkojahautausmaa.pdf

Pohjoiskurulaiset haluavat säilyttää Aurejärven vanhat haudat, Ylä-Satakunta 6.9.2018: https://ylasatakunta.fi/2018/09/06/pohjoiskurulaiset-haluavat-sailyttaa-aurejarven-vanhat-haudat/

Kirkon kulttuuriperintöstragia vuoteen 2024 on luettavissa netistä http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content37ABA4

Kulttuuriperintötyöstä on infoa osoitteessa http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content4E04E7

___________________________________________________________________ 

 

Lainaus kirkkohallituksen sivuilta:
”Kulttuuriperintö vahvistaa paikallista identiteettiä ja samalla se korostaa seurakunnan merkitystä yhteisössään. Kulttuuriperintö liittää seurakuntalaiset sukupolvien ketjuun. Kulttuuriperintötyötä tehdään jokaisessa seurakunnassa ja on osa seurakunnan tavallista työtä."

 

Kulttuuriperintötyö tarkoittaa: kirkollisten arvorakennusten ylläpitoa ja hoitoa, korjaus-, konservointi- ja restaurointitoimintaa, seurakunnan taiteen, esineistön ja muun irtaimiston tarkoituksenmukaista ja hyvää käyttöä ja hoitoa, hautausmaiden kulttuuriarvojen säilyttämistä ja kulttuuriperinnön hoidosta aiheutuvien kustannusten seurantaa."

___________________________________________________________________ 

  • ALLEKIRJOITA
  • JAA
  • ANNA PALAUTETTA YLÖJÄRVELLE
 
On mahdollista laittaa seurakunnalle palautetta esim. seurakunnan nettisivuilla:
Kopioi viestikenttään esimerkiksi tämä teksti "Älkää kajotko Aurejärven kirkon hautausmaan vanhoihin hautoihin ja muistomerkkeihin!"
 

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla hyväksyn, että adressin tekijä Sade Riitijoki voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Facebook
Onko oikein, että asevelvollisuus koskee vain miehiä?