Virasta luopumisen jälkeen Tarja Halonen hoiti samana päivänä kaksi asiaa: hän liittyi takaisin Sdp:hen ja takaisin kirkkoon. Puolueesta hän oli eronnut tultuaan presidentiksi, kirkosta 1970-luvulla naispappeuskiistan ja kirkon homokantojen suututtamana.

"Myönnän, ettei kirkosta lähteminen ollut kestävä ratkaisu. Pois voi lähteä vain kerran, vaikuttaminen on kestävämpää."

Halonen olisi palannut kirkkoon jo kauan sitten, mutta presidenttiehdokkuus sotki suunnitelmat. Jos ehdokas olisi liittynyt kirkkoon, sitä olisi pidetty suosion kalasteluna. Eikä presidentti voi liittyä mihinkään, sillä hän ei ole pelkästään ihminen vaan myös instituutio.

Kirkkoon kuulumattomuutta käytettiin poliittisessa pelissä Halosta vastaan. "Yleisradiossa kerrottiin varmana tietona, että olisin muka vakaumuksellinen ateisti, eikä sitä ole koskaan pyydetty anteeksi. Se loukkasi sekä minua että uskonnonvapautta, mutta mitäpä siitä, päästiinpäs taas sanomaan, että akka on käärmeissään."

Niin, julkisten tietojen mukaan maan presidentti oli ateisti ja lesbo.

"Ja kommunisti! Minusta on ihan hyvä, että suomalaisessa politiikassa on tunnetta mukana, mutta ei se saisi ihan överiksi mennä."

Halonen toivoo, että uudistajatkin jaksaisivat pysyä kirkossa.

"En pidä eroamista hyvänä ratkaisuna, jos muuten tuntee kirkon omaksi yhteisökseen. Meillä Suomessa on vielä edessä se tilanne, jossa kirkkoon kuuluvat vain ne, jotka haluavat kuulua kirkkoon. Moni on siellä yhä vain tavan vuoksi."

Oman päätöksensä Halonen puntaroi perusteellisesti.

"Jos meinaa kristitty olla, luterilainen kirkko oli minulle vallitsevista vaihtoehdoista paras, varsinkin naispappeuden kannalta. Ja minä tunnen itseni kristityksi."

Haloselle kristillisyys on ennen kaikkea sisäinen tunne.

"Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on."

Raamattu on Haloselle kokoelma historiallisia kirjoituksia, joista monet ovat lukemisen arvoisia.

"Tärkeä ajatus minulle on ihmisten tasa-arvoisuus – että ei ole kreikkalaisia ja juutalaisia, on vain ihmisiä."

"Raamattu muistuttaa myös, että olemme vain yksi lenkki sukupolvien pitkässä ketjussa."

"Mutta kaikkein läheisin asia minulle on kuitenkin Jeesuksen Vuorisaarna: kaikki mikä on laillista, ei ole oikein."

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Tarja+Halonen+suosittelee+kirkkoa/a1362105321778

#3786: - Tarja Halonen suosittelee kirkkoa

http://www.elisanet.fi/juhani.starczewski/Biblia_Arajarvelle_ja_Haloselle_18.11.2000.htm

#3786: - Tarja Halonen suosittelee kirkkoa

Raamattu on Haloselle kokoelma historiallisia kirjoituksia, joista monet ovat lukemisen arvoisia.
"Tärkeä ajatus minulle on ihmisten tasa-arvoisuus – että ei ole kreikkalaisia ja juutalaisia, on vain ihmisiä."

Halonen ei ole oikein ymmärtänyt Galatalaiskirjeen kohtaa, vaan on tulkinnut tasa-armon - sama armo - tasa-arvoksi ja että Aabrahamin usko olisi jotain muuta kuin esimerkiksi 1 Pietari 3 luku antaa ymmärtää. Halonen on irrottanut yhden jakeen väärin kokonaisuudesta, jolla asia pitää tulkita!

Galatalaiset 3:
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. 
28 Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa. 
28 There is neither Jew nor Greek, there is neither bond nor free, there is neither male nor female: for ye are all one in Christ Jesus.
29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.
29 Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin siemen ja lupauksen jälkeen perilliset.
29 And if ye be Christ's, then are ye Abraham's seed, and heirs according to the promise.

1 Pietari 3:
1 Samoin te, vaimot, olkaa alamaiset miehillenne, että nekin, jotka ehkä eivät ole sanalle kuuliaisia, vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin,
1 Niin olkaan vaimot myös miehillensä alamaiset, että nekin, jotka ei sanaa usko, vaimoin tavoista ilman sanaa voitetuksi tulisivat,
1 Likewise, ye wives, be in subjection to your own husbands; that, if any obey not the word, they also may without the word be won by the conversation of the wives;

2 kun he katselevat, kuinka te vaellatte puhtaina ja pelossa.
2 Kuin he teidän puhtaan menonne näkevät pelvossa.
2 While they behold your chaste conversation coupled with fear.

3 Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
3 Joidenka kaunistus ei pidä oleman ulkonaisissa hiusten palmikoissa ja kullan ympäri-ripustamisessa eli vaatteen puvussa,
3 Whose adorning let it not be that outward adorning of plaiting the hair, and of wearing of gold, or of putting on of apparel;

4 vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.
4 Vaan salainen ihminen ilman vikaa sydämessä, lakialla ja hiljaisella hengellä, se on kallis Jumalan edessä.
4 But let it be the hidden man of the heart, in that which is not corruptible, even the ornament of a meek and quiet spirit, which is in the sight of God of great price.

5 Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä alamaiset;
5 Sillä näin ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa panivat Jumalan päälle ja olivat miehillensä alamaiset,
5 For after this manner in the old time the holy women also, who trusted in God, adorned themselves, being in subjection unto their own husbands:

6 niin oli Saara kuuliainen Aabrahamille, kutsuen häntä herraksi; ja hänen lapsikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.
6 Niinkuin Sara oli Abrahamille kuuliainen ja kutsui hänen herraksi, jonka tyttäriksi te tulleet olette, jos te hyvin teette ja pelkäämättä olette.
6 Even as Sara obeyed Abraham, calling him lord: whose daughters ye are, as long as ye do well, and are not afraid with any amazement. [daughters: Gr. children]

7 Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
7 Te, miehet, myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa, niinkuin myös elämän armon kanssaperillisille, ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.
7 Likewise, ye husbands, dwell with them according to knowledge, giving honour unto the wife, as unto the weaker vessel, and as being heirs together of the grace of life; that your prayers be not hindered.

8 Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä.
8 Mutta viimein olkaat kaikki yksimieliset, ynnä kärsiväiset, pitäin veljellistä rakkautta keskenänne, laupiaat, ystävälliset,
8 Finally, be ye all of one mind, having compassion one of another, love as brethren, be pitiful, be courteous: [love as: or, loving to the]