#13215: p. - Re: Re: Re: Re: Re: Parantavia sanoja

Tuollaista suurta ja vaarallista höpöhöpöä syntyy, kun yritettän tulkita Raamattua Jumalan ikiaikaisesti kestävänä ilmoituksena tavusta tavuun. Joudutaan toisaalta absurdeihin oppiriitoihin, koska siellä ei ole johdonmukaisesti yhtenäistä ilmoitusta, vaan eri ihmisten jopa samalla aikakaudella kirjoitettuja erilaisia käsityksiä ja tulkintoja. Toinen ja tässä raflaavasti esiin tuleva asia on, että nuo tulkinnat olivat sen ajan tietämyksen mukaisia. Nyt 2000 vuotta myöhemmin tietämyksemme on toinen, mutta kaikelle uudelle tiedolle halutaan sulkea silmät. Sen tulosta ovat niin nuo manausvouhotukset kuin tämän adressin teoreettinen viitekehyskin.

#13225: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Parantavia sanoja

Kyllähän meillä on aivan hyvä yhteisymmärrys laajalti keskeisistä opin sisällöistä. Ehkä nämä ovat kuitenkin enemmän kehällisiä asioita , vaikka  ovatkin raflaavia  sinänsä.

On kuitenkin kypsiä,  paljon kokeneita,  pitkässä kasvussa olleita kristillisiä johtajia joilla olisi tällaisissa kysymyksissä sanottavaa.  Sellainen yhteiskristillinen foorumi olisi todella tarpeellinen.  Luterilaisen kirkon sisältä ei ehkä ihan tarpeeksi löydy tätä kenties vielä,  koska karismaattisuus on niin vähän aikaa ollut osa kirkon toimintaa.  Päätöksenteko-portaassa koko karismaattinen alue, omaa rukouselämää lukuunottamatta, on  suurinpiirtein tuntematon.  Kokeneitakin on: esim.Löytty,  Ekbom ym.

Eikä luterilainen kirkko varmasti ole innostunut tällaiseen lähtemään mukaan,  koska sen johto on näillä alueilla vähän hukassa..  Se on ikävä,  koska väki , joka yleensä osallistuu tällaiseen toimintaan,  kulkee yli kirkkokunta rajojen.(lukuunottamatta uusina mukaan tulleita).

Yhteiskristillinen seurakunta ei kuitenkaan ole yhden opettajan painotusten varassa, vaan etsii laajalta alueelta hengellisen antinsa. Siksi yhden harha-askeleetkin  tasoittuvat muiden opetuksessa.