#21822: - Re: Hyvän elämän ainekset

Hahaa, mikä matka! Ja juuri sen vuoksi ei mahdollinen yksi elämä riitä valmistumiseen.

#21826: - Re: Re: Hyvän elämän ainekset

"Hahaa, mikä matka! Ja juuri sen vuoksi ei mahdollinen yksi elämä riitä valmistumiseen."

Miksei riittäisi. Vaikka kirjoitukseni oli pitkä, ei ihmiseksi "valmistuminen" silti ole mikään pitkä matka. Jos vanhempamme ovat tehtävänsä tasalla meitä hankkiessaan, me "valmistumme" aivan alusta alkaen. Rakennusmateriaalimme ovat silloin eheitä ja lopputulos sen mukainen.

"Matka" on vähän pitempi, jos meillä ei ole ollut tätä onnea. Mutta rikkinäinenkin ihmisyksilö voi eheytyä nopeasti, se on kiinni vaurioiden laadusta ja omasta tahdosta. Parhaimmillaan se on kiinni vain hetken oivalluksesta: minä olen arvokas, sillä minulla on syntymäarvo kuten kaikilla muillakin. Useimmiten joudumme kuitenkin näkemään vähän vaivaa ja tekemään itsemme kanssa työtä. Se ei kuitenkaan ole erityisen pitkä prosessi eleämän oletuskestoon nähden, ja tosiaan oma motivaatio vaikuttaa aina nopeuttavasti.

Vaikeasti rikkoutunut ihminen tarvitsee sekä apua että aikaa, mutta prosessi vie yleensä pisimmilläänkin vain vuosia, olettaen että ihminen siis tajuaa tilanteensa ja haluaa vaikuttaa siihen.

Yksi elämä on ihan tarpeeksi meille jokaiselle, ja sen mukaan meidän on elettävä. Jos antaa tämän elämän valua hukkaan ajatuksella, että "tuleehan niitä uusia", ei ole ymmärtänyt elämän olemusta. Me kaikki elämme juuri nyt, ja siksi kannamme elämästämme myös vastuuta juuri nyt. Itsellemme ja myös muille, jotka ovat kanssamme tekemisissä. Tällä pienellä ja eristetyllä pallolla se on melko väistämätöntä. Olemme kaikki vastuussa sekä itsestämme että toisistamme.