Tuiran Koulun Puolesta

#2: -  

 täysin sammaa mieltä! Säilyttäkää, se on ainoa oikea järkiteko!

Katsokaapa kartasta, missä koulu sijaitsee.

Kouluhan on tonttinaapuri Arinan kaupan kanssa, ja jos tontista myytäisiin vain puolet Arinan laajentumiselle, voi toiselle puolelle rakentaa kerrostaloja joiden kattohuoneistot maksavat miljoonan, onhan sieltä näkymä Koskitien rivareiden yli Oulujoelle.

Hei, jos kaikkea opetusta, sen tukipalveluita ja henkilökunnan työtiloja ei saa mahtumaan vanhan puolen tiloihin, niin silloin rakennus on liian pieni. Kun uudisrakennukseen ei ole varaa, niin silloin koulua täytyy käydä muualla.

#10: -  "Hei, jos kaikkea opetusta, sen tukipalveluita ja henkilökunnan työtiloja ei saa mahtumaan vanhan puolen tiloihin, niin silloin rakennus on liian pieni. Kun uudisrakennukseen ei ole varaa, niin silloin koulua täytyy käydä muualla." 

#9: -  näkyvää toimintaa fyysisesti myös tän adressin lisäks.

 Juu, on näkyvää toimintaa: vanhempaintoimikunnan järjestämä mielenilmaus kaupungintalon edessä oli jo, lisäksi vanhemmat ovat kirjoittaneet useita mielipidekirjoituksia lehtiin, on ollut kampanjatoimikunnan aktiivien haastatteluita radiossa, ja kohta tulossa myös paneelikeskustelu Tuiran koululla 4.11., johon kutsuttu mukaan päättäjiä. Kannattaa tulla paikalle. Vaikuttamisen aika on nyt.  

#6: -  tuirankoulussa kaikki on toisten kavereita eikä ketään syrjitä rodun tai sukupuolen takia tuiran koulu on pieni jonka takia jokaiselle voidaan neuvoa miten tehtävät tehdään toisin kuin isommissa kouluissa joissa luokissa on noin 30 oppilasta

Kuulostaa mukavalta - sellainen Tuiran koulu onkin. Tosin Tuiran koulussakin osa luokista on ihan isoja, jopa 27 oppilasta joillain luokilla. Kyseessä ei siis ole mikään ihan kääpiökoulu, jossa olisi pulaa oppilaista. Ihan vain hoksautan tästä asiasta, kun eivät kaikki Tuiran koulua niin hyvin tunne.

#7: Tuiralainen - Arina laajentaa! 

 Arina, Arina, Arina!

#15: kille - Re: Arina laajentaa! 

 Ei Arina halua tonttia - eivät tahdo joutua vuosien valituskierteeseen, joka saattaa olla uhkana, kun haluavat rakentaa massiivisen rakennuksen tonteille. Sen sijaan joku grynderi voi olla kiinnostunut. Luksuskerrostaloja siihen jokirantaan, vaikka tontti onkin voimalan lähellä -kyllä ne kaupaksi menevät.

Kuinka eettistä ja kaupungin arvoja (rohkeus, reiluus ja vastuullisuus) vastaavaa toimintaa on myydä tontti koulujen alta, erityisesti alakoulun ja kehitysvammaisten lasten erityiskoulun alta, onkin toinen juttu. Nyt ne arvot käytännössä punnitaan... Eikö kaupungilla muualla ole myytäviä tontteja, joista saisi pikavoittoja?

Olen keskustalaisena tiukasti lähipalvelujen puolustaja. Niin tässäkin!

ihminen on tärkein. Pienestä silmäterästä hamaan harmauteen asti.

Leinonpuiston erityiskoulu, jossa opiskelee kehitysvammaisia lapsia, ja Tuiran alakoulu toimivat osittain samoissa tiloissa (yhteinen sali, luokkatiloja, ruokala, opettajainhuone, talotekniikkaa). Koulujen kohtalot kytkeytyvät siis toisiinsa.

Leinonpuiston koulun käytössä olevassa 70-luvulla rakennetussa osassa on ilmennyt jo v. 1999 sisäilmaongelmia. Leinonpuiston erityiskoulu on aloittanut toimintansa tiloissa -94, ja tilat ovat alusta asti olleet täysin huonoja erityiskoulukäyttöön, sillä kehitysvammaiset oppilaat tarvitsevat mm. invavessoja, joissa mahtuu avustava aikuinen olemaan lapsen apuna, lisäksi tarvitaan terapiatiloja, aamu- ja iltapäivätoimintaa varten riittävät tilat, jakotiloja eri-ikäisten ja -tasoisten oppilaiden pienille ryhmille - esimerkiksi. 

Mistähän johtuu, että kehitysvammaisten koulutarvetta ei ole missään vaiheessa katsottu kiireelliseksi?

70-luvun rakennuksen remontointi hyväkuntoiseksi olisi niin kallista, että korjaus ei kannata, vaan on viisaampaa rakentaa uutta. Nyt kuitenkin päättäjät ovat päätymässä siihen, että kehitysvammaisille lapsille välttää vähän huonompikin - sijoitetaan heidät siis jonnekin, missä sattuu olemaan tyhjää tilaa, esimerkiksi Myllytullin alueelle. Siirtoa voi perustella vaikka sillä, että Leinonpuiston K4-yksikkö on siinä lähellä - päättäjistä osa kai ajattelee, että voivathan ne vammaiset integroitua toisten vielä pahemmin vammaisten kanssa ja käyttää samoja terapiatiloja. Tulee halvaksi - eikös se ole se ykkösperustelu?

Kukaan päättäjistä tuskin on selvittänyt, mahtuuko K4-koulun vaikeavammaisetn oppilaiden terapiatiloja käyttämään enää yhtään enempää oppilaita. Ja jos joku vielä länkyttää vammaisten lasten oikeudesta oppia yhdessä muiden ei-vammaisten lasten kanssa, niin sanotaan, että onhan siinä se Kansainvälinen koulu lähellä, tehkööt yhteistyötä sen kanssa. (Ai niin, eiväthän toiminta-alueittain opiskelevat opiskele oppiaineita eivätkä yksilöllistetysti oppiaineita opiskelevat pysty opiskelussaan käyttämään englantia, joka on KV-koulun opetuskieli, mutta ei sitä kukaan hoksaa, ja paperilla se kuitenkin näyttää hyvältä...) tai Myllytullin koulun - kuskataan kerran pari vuodessa lapsia vieraisille toiseen kouluun - ai, eikö se olekaan integraatiota, jaa?

Tuiran alakoululaiset mahtuvat jonnekin (tehdään Paulaharjuun 30 oppilaan luokkia, ketäpä se haittaa, isojahan luokat ovat muuallakin), ja Merikosken yläasteen oppilaistahan yli puolet tuli Korvensuoralta (ai niin, oikeasti vain 53 %:a on korvensuoralaisia, loput Tuira-Välivainio-alueelta), joten loput niistä (se todella reilu alle puolet eli 47 %:a!) mahtuvat kai Norssiin, jos ei lähemmäs sovi. Eikä uusia lapsiperheitä enää muuta alueelle, jolla ei ole alakoulua, joten ongelma loppuu kyllä aikanaan. 

Niin, kaikkea ei voi saada, ja joudumme tekemään kipeitä ratkaisuja. Aloitamme ne ratkaisut nyt näistä vammaisista lapsista, ja samalla hävitämme myös 200 oppilaan alakoulun Tuirasta. Mutta meillä on Kallioparkki, ja ydinvoimala Pyhäjoella. 

#10: -  

 Hei,

opetus mahtuu pieneen, suojeltuun koulurakennukseen. Ruokailu ja liikuntasali tietenkin yhteiset Leinonpuiston kanssa. Opettajilla yhteiset tilat sekä teknisen tilan luokka yhteiskäytössä, kuten myös tervesyhoitajan ja lääkärin. Mikäs se toimivampaa kuin yhdistää kahden koulun tilat...? 

Uudisrakennukseen on toki varaa, mutta raha halutaan käyttää muualle. Taloushallinto veti maton alta. Kehitysvammaisille lapsille ei haluta tarjota uusia, toimivia tiloja vaan ahdetaan peruskorjattaviin, paljon muutoksi vaativiin tiloihin. Tämä edellyttää myös kansainvälisen koulun toiminnan supistamista huomattavasti. Leinonpuiston oppilaiden luokkakoko on noin 6-8 oppilasta per luokka ja lisäksi muut tilat. Tilantarve siis vähintään kolmin-nelinkertainen "normi"kouluun nähden.

Tämä on hyvä tiedostaa. Samoin kuin se, että jossain vaiheessa uudisrakentaminen on pakko tehdä, siltä ei voida välttyä kasvavalla alueella. Puolivälinkangas ei ole vaihtoehto.