IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.

mutarutakon uuno
Vieras

#226 Re: kaikki mukaan

11.12.2010 19:44

#7: -  

Tässä vesientuhoamisasiassa tuntuu vallitsevan jonkinmoinen "hajoita ja hallitse" -vaihe. Vapo ja metsäteollisuus mellastelevat ympäri Suomea miten tahtovat ja joka paikassa heitä vastassa on pieni paikallisasukkaiden ja mökkiläisten porukka, jolla ei ole mitään aseita näitä jättejä vastaan etenkin kun paikalliset ympäristöviranomaiset tuntuvat olevan jostain syystä aivan hampaattomia myöskin.  - Lisää vaan addresseja, mutta olisko tässä nyt meillä vesikusetuksen uhreilla  tilaus valtakunnalliselle järjestölle.

 

Myös paljon turvetuhoja nähnyt
Vieras

#227 Ja Kaikki Mukaan !!

12.12.2010 22:26

#226: mutarutakon uuno - Re: kaikki mukaan 

Hyvä Uuno.  Nyt olisi sen tilauksen paikka, ja vaaleihin ei ole enää pitkää aikaa...  Vapo ja Pekkarisen klaani pitää saada vastaamaan teoistaan ja ymmärtämään muutakin kuin  sen ahneen pas-sen lopun!

Faktatieto
Vieras

#228 Turvetuotanto kestävällä pohjalla

13.12.2010 14:22

Suomessa sijaitseville turvemaille muodostuu vuodessa noin sata miljoonaa suokuutiometriä turvetta. Toisaalta turpeen vuotuinen käyttö taas on vajaat 70 miljoonaa suokuutiometriä. Vuosittain jää siis reserviin noin 30 miljoonan suokuutiometrin verran. Turvetuotanto on täysin kestävällä uralla Suomessa, ja samoin esim. Virossa ja Ruotsissa.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan turvetuotannon aiheuttama fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli Suomessa vuonna 2008 0,7 % (28 t/a) fosforikuormituksesta ja 1,0 % (724 t/a) typpikuormituksesta. Eniten fosfori- ja typpikuormitusta aiheuttaa Suomessa maatalous.

Saarijärven reitillä on tutkittu alueellisesti turvetuotannon merkitystä vesistön kuormittajana. Turvetuotannon osuus maankäytöstä alueella on 0,9 %. Turvetuotannon osuus Saarijärven reitin koko fosforikuormituksesta on 1,4 % ja typpikuormituksesta 1,9 %. Samoin maatalous on täälläkin se ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja.

Ja nämä kaikki tutkimukset on tehnt Suomen Ympäristökeskus, ei turvetuottaja. Näistä luvuista voi hyvin nähdä turvetuotannon hyvin vähäiset päästöt verrattuna muihin. Eli kääntäen tuo Saarijärven reitin kuormitus. Muualta kuin turvetuotannosta tulee päästöjä kokonaismäärästä fosforin osalta 98,6 % ja typen osalta 98,1 %. Otin siksi tuon kyseisen Saarijärven reitin esimerkiksi, koska sitä aluetta Suomen Ympäristökeskus on ehkä eniten tarkkaillut ja toimii näinollen hyvänä esimerkkinä.

Metsänhoitaja
Vieras

#229 Kaikki puolueet turpeen käytön kannalla

13.12.2010 14:54

Ihmettelen sitä, että mistä on saatu keskusteluun tuo iänikuinen ajatus keskustan yksinomaisesta vaikutuksesta turvetuotannon myönteisyyteen Suomessa. Hallitus on yksimielisesti päättänyt että turvetta tullaan tarvitsemaan Suomen energiahuollossa vielä todella pitkän ajan. Skenaarioissa, jotka ulottuvat aina vuoteen 2050 saakka, turve tulee näyttämään merkittävää osaa koko valtakuntamme energiapaletissa. Kaikki tahot jotka vastuullisesti ovat päättämässä näistä asioista ovat mukana päätöksissä, ei ainoastaan "Pekkarisen ja keskustan" päättäjät. Siellä on mm Vihreät mukana ja kaikki muutkin hallituspuolueet päättämässä. Vihreiden Sinnemäkikin on turpeen käytön kannalla. Hän on ainoastaan toivonut että tuotantoa pitäisi suunnata entistä enemmän jo ennestään ojitetuille suoalueille. Tämän hän on lausunut mm. viime kesänä käydessään Luonnonsuojelijoiden pyynnöstä lähellä Seinäjokea olevalla Karvasuolla, jota ollaan ottamassa myös tuotantoon.

Vaaleissa näyttää esim Perussuomalaiset saavan lisäkannatusta. Soinihan taas on antanut lausunnon turpeen käytöstä, ja hän on tukemassa sen käyttöä jatkossakin. Kokoomus Kristilliset ja Sdp samoin on turpeen käytön kannalla. Joten tätä taustaa vasten en näkisi mitään erityistä syytä miksi kommentit kohdistuu lähinnä "kepuun" ja sitten tarkemmin kulminoituu vielä Pekkariseen. Pekkarinen joutuu tietysti ottamaan päävastuun esittelijänä, koska energia-asiat kuuluvat hänen ministeriöönsä. Mutta kuten sanoin, niin kaikki hallituspuolueet ovat olleet mukana tukemassa turpeen käytön suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen. Suomen kannalta tuo suunta on välttämätön ja oikea. Kaikki päättäjät puoluekantaan katsomatta sen onneksi tajuavat sekä valtakunnan tasolla että kuntien ja kaupunkien sekä voimayhtiöiden päättäjien taholla.

Inhalainen (=kylä Riitasuon kupeessa)
Vieras

#230 Turvetuotannon jälkeen upea lintujärvi

13.12.2010 15:54

Onko kukaan täällä keskustelussa mukana oleva käyny Ähtärissä. Siinä melko liki Ähtärin Mesikämmenen aluetta on Riitasuo, josta turve on otettu loppuun. Se on liki ensimmäisiä avattuja turvesoita. Nykyään siellä on upea iso lintujärvi. Paljon Mesikämmenessä käyviä matkailijoita poikkeaa ihailemassa tuota lintujärveä. Osa entistä tuotatoaluetta on otettu maatalouskäyttöön. Lähinnä emolehmien laidunmaaksi. Noita lehmiä perheiren lapset etenkin ihailee, monille kaupunkilaaselle eka kerta kun noin läheltä näkee maatilan eläimiä. Muistan hyvin nuorena ollessani kuinka toi Riitasuo oli kaikkien vihaama hallanpesä ja kaikki oli tyytyväistä kun Vapo tuli ja sai käyttöönsä nevan. Se on tuonut työtä lähiasukkaille ja urakoitsijoille ja nyt on mitä kaunein paikka, varsinkin se järviosuus missä lintuja on todella paljon. En ymmärrä näitä turpeen vastustajia. Mistään vesistöpäästöistä ei oo ollut havaintoja. Kyl ne päästöt tuloo maataloudesta.
Vieras
Vieras

#231 Re: Turvetuotanto kestävällä pohjalla

13.12.2010 17:52

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Turvetuotanto vertaa mielellään pelkästään fosfori ja typipäästöjä, mutta unohtaa humuksen. Esimerkiksi tässä puhutaan turvetuotannon kiintoainepäästöistä  http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

Kun ajatellaan, että jos jokainen turvehehtaari tuottaa kiintoainesta vesistöihin keskimäärin 100g jokaikinen päivä vuoden ympäri, niin ajatelkaa, mitkä määrät kiintoainesta jo 100 hehtaarin suo vesistöön tuottaa. siis peräti 3650kg kiintoainesta vesistöön vuodessa. jos ajatellaan, että kuutioon turvetta menee 340kg, niin 100hehtaarin suo tuo kiintoainesta vesistöihin jo yli kymmenen kuutiota vuodessa. Eipä ole ihme, että turvetuotantoalueilla vedet tummenee ja mikä pahinta erityisesti virtaamattomat syvänteet täyttyvät turvepaskasta.

saarijärveläinen
Vieras

#232 Re: Turvetuotanto kestävällä pohjalla

13.12.2010 18:38

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Kysymys on ennen kaikkea humuksesta, joka on varsinainen ongelma Saarijärven reitillä. Se ei poistu kiertelemällä, maataloutta syyttelemällä ja "faktoja" latelemalla, ainoastaan turvetuotannon lopettamisella tai rajulla rajoittamisella yhdistettynä asianmukaiseen valumavesien puhdistukseen.

Saarijärven reitillä maatalouden kuormitus lisääntyy alavirtaan mentäessä, mutta vedenlaatu heikkenee ylävirran suuntaan kuljettaessa. Mikähän mahtaa olla syynä moiseen epäloogisuuteen...?

Faktat puhukoon puolestaan
Vieras

#233 Re: Turvetuotannon jälkeen upea lintujärvi

13.12.2010 22:40

#230: Inhalainen (=kylä Riitasuon kupeessa) - Turvetuotannon jälkeen upea lintujärvi 

Ähtärissä sijaitsevat Riita- ja Isosuon turvetuotantoalueet ovat laskeneet turvepäästönsä Myllypuron kautta Moksunjärveen. Turvetuotantoala on yhteensä noin 180 hehtaaria. Riitasuolla tuotanto on aloitettu 1960-luvulla ja Isosuolla 1970-luvulla. Turvetta nostettiin kyseisiltä tuotantoalueilta aina 1990-luvun loppupuolelle asti ilman minkäänlaisia vesiensuojelurakenteita. Viemäriojat menivät suoraan Myllypuroon ja siitä edelleen Moksunjärveen. Ensimmäiset puhdistusaltaa tulivat 1990-luvun loppupuolella. Edelleenkin Riita- ja Isosuolta puuttuvat pintavalutuskentät ja Vapo nostaa turvetta molemmilta soilta. Turvetta on kertynyt Moksunjärveen pohjaan enimmillään kahden metrin kerros ja turvetta on kertynyt koko järven alueelle. Tämä kaikki on saanut tapahtua ympäristö/ELY-keskuksen valvonnassa.

Moksunjärvellä on runsaasti ranta-asutusta, joka kärsii huonontuneesta vedenlaadusta.

Lintujärven on tehnyt yksityinen maanomistaja Riitasuolle!

ranex
Vieras

#234 siinä sitä oli faktaa

13.12.2010 23:34

Ei kai se ihan tuulesta temmattu ole, että yhdistetään kepuun. kyllä ihmiset kuulee ja näkee. kyllä kepu saa kantaa suurimman vastuun turvelobbauksesta. muutenkin on ollut kaikkea muuta ajamassa kuin luonnon etua ellet sitä näe olet sokea.
Pauli Pajunen
Vieras

#235 Turvetuotanto kestävällä pohjalla

14.12.2010 00:37

Vastine kommenttiin: Kaikki tutkimukset tehnyt Suomen ympäristö-Keskus.
Paljoa ei tarvitse mielikuvitusta käyttää, jos miettii vapolaisia ja Ely-Keskusta, tai sen hetkistä Suomen-Ympäristökeskusta, niin huomaa, että sama isäntä tarjoilee ruuan palkanmaksun muodossa molemmille tahoille. Suomalainen perinne pätenee sielläkin, rengit saa lähteä, noustessaan isäntäänsä vastaan.
ranex
Vieras

#236

14.12.2010 01:16

juuri näin. Ympäristöneuvokset pelkää palliensa puolesta ja antaa luvat lähes mihin tahansa. Koko systeemi on täysin mätä. Mikään ei perustu puolueettomaan faktaan. Raha on ainoa kriteeri kaikelle ja nekin menee pienen eliitin taskuihin. Kepu ajoi ympäristöväen ely-keskuksiin jossa niitä sitten on helppo hallita.
Taisto Holla, Mieskonmäki

#237 Se siitä edullisesta paikallisesta energiasta.

14.12.2010 09:46

Ei pystynyt paikallinen energian toimittaja tuottamaan maakuntaansa edullista energiaa, kun pohjoisessa keski-suomessa valittiin tuuli-ja vesivoima.

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/12/kunnat_vaihtamassa_sahkontoimittajaa_2214536.html

 

Ylinen
Vieras

#238 Lintujärvi / Liminka

14.12.2010 12:55

Terveiset Limingan liepeiltä tänne keskustelupalstalle. Olen seurannut mielenkiinnolla näitä turpeesta käytäviä keskusteluja monilla palstoilla. Samoilla mietteillä olen matkassa kuin kirjoittaja Inhakin. Voin nimittäin kertoa että Limingalla on perustettu lintujärvi entiselle turvetuotantoalueelle. Alue on nimeltään Hirvineva. Muistelen että joskus 1990- 1995 välisenä aikana suopohjalle alkoivat rakentaa padottamalla pientä järveä linnuille. Se oli ensin hyvin pieni järvi mutta nykyisin pinta-ala on kai jo reilusti yli 100 hehtaaria. Lintuja on aivan valtavasti. Sanoisin näin suurena luonnon ystävänä että lintujärven rakentaminen oli oikeaan osunut ratkaisu. Itse en vastusta turvetuotantoa vaikka luonnon ystävä tosiaan olenkin ja tykkään liikkua luonnossa, vaellella ja yöpyä luonnon keskellä. Ymmärrän että turvetta tarvitaan voimalaitoksiin. Työtä tämäkin suo aikoinaan toi monille ihmisille. Tuotanto työllisti ja ajot voimalaan työllisti. Suon kunnostus työllisti. Suon kuntoon laitto ja kunnossapito työllisti. Tosi iso asia pienille paikkakunnille. Ja nyt alue tuo matkailijoita ja he jättävät rahaa paikkakunnalle kauppoihin ym.

Hirvineva on oiva esimerkki siitä, kuinka se tuo retkeilijöitä ja matkailijoita ja luonnon ystäviä ihailemaan lintuja. Ei ihmisiä silloin liikkunut suolla kun se oli vielä koskematon mutta nyt kun turve on pois ja tilalla kaunis järvi jossa linnut viihtyy niin näkee kuinka ihmisiä käy alueella tosi paljon ja se alkaa hyödyttää jo paljon matkailumielessä. Soita on joka paikassa tarjolla mutta tällaisia lintujärviä ei ole. Mielestäni hienoa että saatiin paikkakunnalle tällainen matkailupyydys. Monet kaupunkilaismatkailijat jotka on pienten lasten kanssa liikkeellä sanovat kuinka hienosti alue on suunniteltu. Autotie menee pitkin lintujärven rantaa pitkän matkan joten pikku lapsetkin pääsee seuraamaan lintujen elämää aivan vierestä. Ja alueella on pitkospuilla tehty luontopolku jota pitkin on helppo liikkua, on nuotiopaikka, paljon luonnosta kertovia opastustauluja, on lintutorni jne. Tulkaa kaikki viihtymään Hirvinevan entiselle tuotantoalueelle!
Ähtärin kesä- ja ranta-asukas
Vieras

#239 Turvetuotanto ei pahin likaaja

14.12.2010 13:45

Ähtärinjärven valuma-alueeseen kohdistuvasta fosforikuormituksesta tulee suurin osa maataloudesta 41 %, luonnonhuuhtoumasta 26 % ja haja-asutuksesta 15 %. Turvetuotannon osuus on noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Ähtärinjärveen kohdistuvasta typpikuormituksesta tulee ylivoimaisesti suurin osa maataloudesta eli 36 %, luonnonhuuhtoumasta 34 % ja laskeumasta 20 %. Turvetuotannosta syntyy noin 3 %. Loput tulee eri lähteistä kuten teollisuus, turkistarhaus, jätevedenpuhdistamot jne.

Mitä taas tulee kiintpainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule. Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä. Ja ilman mitään pidättimiä, altaita, pintavalutusta kuten on turvetuottajilla. Valuma-alueesta vain vajaa 4 % on turvetuottajilla, muut on maa- ja metsätaloudessa.

Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi. Totuus on vaan se, että me itse ranta-asukkaat likaamme enemmän vettä kuin turveteollisuus. En tiedä mistä joku kirjoittaja saa päähänsä että turve on se pahin. Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen. Toki turvetuottajat hyvin hyvin pienellä osuudella on mukana päästöillään, mutta se ei ole läheskään se pahin.


Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan.

ranex
Vieras

#240

14.12.2010 17:08

jos vaikka siitä saisi päähän, kun on omin silmin nähnyt veden levittymisen särkikalojen moninkertaistumisen. Ainoa muuttunut tekijä valumaalueella avatut suot. Myös ph: n lasku viiteen neutraalista. Kutusoraikkojen limoittumisen. Lisäksi vähättelevät raportit vesistöstä nähty ainoastaan sellaiset asiat, mitkä ei aiheutua kompensaatiota jne. Muutama entinen suo josta tehty järvi ei poista vesistöille aiheutuneita haittojaa. Täysin absurdia edes selittää tuollaisia. Hyvä tietenkin jos edes jotain positiivista, edes jonkun mielestä. tuskin niitä järviä tässä maassa lisää kaivataan jos metodi on pilata alapuoliset vedet sen varjolla. Ja vielä sen verran fosfori- ja typpipäästöistä, älkää jaksako niistä jauhaa kaikki sen tietää ettei ne ole soiden pahimmat päästöt. Maatalous saastuttaa, se tiedetään kyllä, mutta se ei tee turvetouhusta yhtään sen parempaa tai vähemmän saastuttavaa.
Turvetuotanto on pahin virkistyskäyttöä haittaava tekijä vesistöille
Vieras

#241 Re: Turvetuotanto ei pahin likaaja

14.12.2010 23:47

#239: Ähtärin kesä- ja ranta-asukas - Turvetuotanto ei pahin likaaja 

Aika turhaa vetää keskusteluun fosfori- ja typpikuormitus kun turvetuotannon ongelmana on erityisesti kiintoaines ja hapan vesi.

"Mitä taas tulee kiintoainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule."

Miten nykyinen tekniikka toimii esim. tilanteessa, jossa vesiensuojelurakenteet puuttuvat ja suon kuivatus on käynnissä? Miten vesiensuojelurakenteet toimivat kun niiden huollosta ei näy mitään merkkejä ja niistä löytyy puutteita? Jos esim. laskeutusaltaan lähistöllä ei näy mitään merkkejä siitä, että altaasta on poistettu lietettä. Miten nykyinen tekniikka toimii tuotantoalueilla, joissa ei ole mitään pintavalutuskenttiä?

"Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä."

Sammaloitunut vuosikymmeniä sitten tehty oja tuo metsästä, jonka maaperä on kasvillisuuden peitossa, irtonaista turvetta oleellisesti vesistöön? Aika kaukaa haettu selitys. Ojasta voi käydä hakemassa näytteen ja verrata sitä näytteeseen turvetuotantoalueen laskuojasta.

"Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi."

Tämä logiikka ei oikein aukea. Jos alueella on satoja kesämökkejä niin mitä tekmistä sillä sen mielipiteen suhteen että onko turvetuotanto paha likaaja vai ei.

"Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen."

Ketähän tämä 'me' tarkoittaa?

"Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan."

Miksi tyytyä tyydyttävään vedenlaatuun kun luokitus voisi olla vaikka hyvä? Ero oikeasti puhtaisiin järviin on kyllä melkoinen (musta vastaan lähes kirkas vesi).

Pauli Pajunen
Vieras

#242 Energia

15.12.2010 00:36

Kuusisto ja kumppanit kyselivät aiemmin, millä Suomea lämmitetään kriisiaikana, jos kaasuhanat suljetaan ja meri on kiinni. Kysynkin, mihinkähän Kuusisto ja kumppanit ehdottavat käytettäväksi kriisiakana kasvavat puut, joita metsäteollisuus ei voi hyödyntää, kun meritiet on suljettu?
Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#243 Turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset tutkintaan

15.12.2010 12:52

Europarlamentaarikko Satu Hassi on jättänyt Euroopan Komissiolle kirjallisen kysymyksen turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksista Suomen ympäristökäytännössä.
Kysymyksessään hän painottaa vesistöjen kokokaisvaltaisuutta kestää päästövesikuormitusta.
Itse lähetin 17.7.2010 vetoomuksen Euroopan Parlamentille päästövesien puhdistamisen puolesta. Esimerkkitapauksena annoin Siikaveden ja Puulan, mutta vetosin kaikkien Suomen vesistöjen puolesta. 6.12. tuli tieto, että asia on käsitelty vetoomusvaliokunnassa ja siinä esille tuodut asiat otetaan tutkittavaksi Euroopan Parlamentissa.
Faktatieto
Vieras

#244 Vesistön rehevöityminen

15.12.2010 18:44

Veden rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvin perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saannista. Pääasiassa nämä ravinteet ovat TYPPI ja FOSFORI. Luontoon ravinteita pääsee JÄTEVESIEN, MAA- JA METSÄTALOUDEN LANNOITTEIDEN ja ILMAN LASKEUMAN mukana. Rehevöitymisen seurauksena rantakasvillisuus tiivistyy, vesistön leväesiintymiset voivat yleistyä, kuten myrkylliset sinilevät. Lisäksi seurauksena tulee muutoksia kalakantoihin ns. roskakalojen, kuten SÄRKIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY sekä talvella esiintyy happikatoa.

Rehevöitymisen seurauksena kasviravinteita kertyy vesistöön, jonka johdosta vesieliöt runsastuvat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi rehevöityminen kiihdyttää veden muuta eliötoimintaa. Veden kasviplanktonin määrä lisääntyy ja yhteyttäminen voimistuu. Veden fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuu myös muutoksia. Lämpötilan kohoaminen voi myös lisätä rehevöitymistä ekosysteemissä.

Rehevöityminen on ihmisen aiheuttamaa häiriötä ja rehevöitymistä voidaan pitää vesistöjen pahimpana ongelmana Suomessa. Pintavesistämme noin viidesosa on rehevöitynyttä. Rehevöityminen uhkaa vesien monimuotoisuutta. Rehevöitymisellä on vaikutus niin järvien kuin meren kaikkiin lajeihin. Suomessa on maailmanlaajuisesti vertailtaessa paljon pieniä ja matalia järviä. Nämä järvet rehevöityvät helposti. Suomen vettä sataa vuodessa enemmän kuin sitä haihtuu eli meidän ilmastomme on humidi. Vuotuisesta 660 mm:n suuruisesta sademäärästä noin puolet haihtuu ja toinen puoli valuu pintavaluntana vesistöön tai maaperän kautta pohjaveteen. Suomen maastonmuotojen ja haihdunnan vähäisyyden vuoksi järvet ja muut vesistöt peittävät pinta-alasta kymmenesosan.

Vesiekosysteemin peruspiirteitä ovat aineen kierto ja energian virtaus, jotka ovat avaintekijöitä ekosysteemin toiminnan kannalta. Vesiekosysteemi saa tarvitsemansa ravinteet maaperästä ja ilmakehästä. Veden ominaisuudet ovat riippuvaisia siitä millainen valuma-alue sitä ympäröi ja miten ihminen sitä muokkaa toiminnallaan. Vesiekosysteemin energia on peräisin valuma-alueen orgaanisista aineista sekä vedessä elävien kasvien ja levien yhteyttämisestä. Vesistön hajottajabakteerit sekä vesieliöt hyödyntävät tätä energiaa.

Mistä rehevöityminen johtuu

Vesistöjen rehevöityminen johtuu pääosin MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ sekä viemäriverkoston ulkopuolelle jäävästä asutuksesta. PELTOJEN LANNOITUS aiheuttaa pintavaluntaa, jonka mukana fosforia ja typpeä pääsee vesistöön. Maaperän laatu ja maanpinnan muodot yhdessä käytetyt viljelytekniikat vaikuttavat suuresti huuhtouman määrään. Vuodenajalla on myös vaikutus huuhtouman suuruuteen. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat maan happamuus ja ionikoostumus sekä kemialliset seikat. Unohtamatta maaperän ilmavuutta, lämpotilaa, veden varastointikykyä ja fysikaalisia ominaisuuksia. Muita vesistöjä rehevöittäviä haittoja ovat hiilen poltto, joka synnyttää typpiyhdisteitä. Typpiyhdisteet joutuvat vesistöihin laskeumien kautta. Jätevesien mukana vesistöön joutuu fosforia, vaikkakin nykytekniikalla se on mahdollista poistaa jätevesistä kokonaan.

Eetu Limingalta
Vieras

#245 Re: Lintujärvi / Liminka

15.12.2010 19:10

#238: Ylinen - Lintujärvi / Liminka 

Tarkennusta Hirvinevan lintujärven pinta-alasta. Se on nykyisin kooltaan jo 137 hehtaaria. Hieno paikka. On hyvä esimerkki kuinka entisen suorämeikön tilalle saatiin matkailijoita hyvin runsaasti houkutteleva järvi , jossa linnut voivat elellä ja pesiä. Kuntakin on ottanut sen mukaan omalle kotisivulleen nähtävyyksiensä ja luontomatkailukohteidensa luetteloon. Onhan näitä vastaavia kai aika monia ympäri Suomen? Täällä pikku kunnassamme kannatetaan turvetuotantoa. Päästöt vesistöön ovat täysin liioiteltuja.

Taisto Holla, Mieskonmäki

#246 Re: Re: Lintujärvi / Liminka

15.12.2010 19:18

#245: Eetu Limingalta - Re: Lintujärvi / Liminka 

Pitäähän se järvi jostain tekaista tilalle, kun ensin muut seutukunnan järvet pumpattu turvemössöä täyteen.

Mitenkähän mahtaa tuollaisessa mutapohjaisessa järvessä viihtyä kala, ei kait mitenkään, kun maalaisjärjellä ajattelee.

ranex
Vieras

#247

15.12.2010 20:34

kuten sanotut AINOA MUUTTUNUT TEKIJÄ VALUMA-ALUEELLA on avatut SUOT!!! Soilla on oma tarkoituksensa luonnon monimuotoisuudessa. Se tarkoitus ei liene ole päästää humuspitoista vettä+raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita purkuvesistöön. Ihmeesti alkoi maatalous kuormittamaan, selkeästi enemmän samaan aikaan kun suot avattiin. happamuuskin toki tulee muualta. onpa ihmeellisiä sattumia, kun ei 30 vuoteen oli moista sattunut? Hyvä kun asia on vireillä Eu:ssa. Turvetta saa puolestani nostaa mutta p-jauhanta ja vesien käyttöarvon vääristely saa loppua. Puhdistetaan vedet kunnolla ja puhutaan asiat niinkuin ne on ja otetaan huomioon hiukan muitakin. Sille ei voi mitään jos turpeennosto ei kannata enää silloin, kun puhdistus tehdään kunnolla, sillä se lienee este kunnolliseen puhdistusmenettelyyn, eli siis raha. Kaikilla ihmisillä ei ole turpeennosto tärkein asia vaan puhtaat vedet.
Taisto Holla, Mieskonmäki

#248 Re: Energia

15.12.2010 22:51

#242: Pauli Pajunen - Energia 

 Niin ja se kriisinaikainen vientiteollisuuskaan ei tarvitse sähköä.

suokukko
Vieras

#249 Re: Se on siinä !

16.12.2010 13:05

#247: ranex -  

Tätä tämä adressi ajaa; puhdistettuja päästövesiä!

Ranex kiteytti kaiken olennaisen tekstiinsä, kiitos siitä!

On helpottavaa kuulla että asia etenee EU:ssa, kiitos myös siitä!

jussi alanko
Vieras

#250 vesilaki

16.12.2010 16:37

Lakia paremmin tuntematta vaikuttaa oudolta, että järvien dumppaaminen täyteen mutaa saa jatkua ilman, että siinä todetaan mitään rikollista. Mitähän poliisi sanoo,jos se saa tutkintapyynnön tämmöisestä raiskatusta järvestä. Kertokaa nyt joku vesilakia tunteva, päästäänkö tätä kautta asiassa eteenpäin?

Kommentoi adressia