Museoviraston toiminta turvattava

onko museovirasto uhattuna? miksi museoviraston "tahtotila on niin heikko? kunpa museovirastosta olisi enemmän hyötyä historiallisten kohteiden / miljöiden suojelemisessa.

Jag hade gärna sett att texten också hade funnits på svenska så att varje delbetydelse blivit helt klar.

Olin jo pari vuotta sitten kyseiseen virastoon yhteydessä: ihmettelin, miksi ko. viraston alaisuudessa oleva muinaismuisto on pyhitetty tupakoinnille. Pyysin, että Olavinlinnan alueella kiellettäisin tupakointi kokonaisuudessaan. Nythän laki jo kieltää sisätiloissa tupakoinnin - ja samaan laintulkintaan liittyen Olavinlinnan muurien sisäpuolella pitäisi olla tupakointikielto. Mutta museovirasto ei ota kantaa... ei vastaa.. ei.

On hyvä, että aidosti katoavaa rakennusperinnettä kannustetaan hoitamaan ja kunnostamaan, mutta en ymmärrä museoviraston tarvetta puuttua sellaisiin kohteisiin, missä ei ole mitään suojeltavaa. Keskittyisivät olennaiseen, eivätkä pyrkisi takertumaan jokaisen, jopa täysin historiallisesti arvottoman rakennuksen peruskorjauksen määräilyyn. Mielestäni museovirasto itse on jäänyt monessa suhteessa historian aikakaudelle, eikä ole pystynyt muuttumaan nykyaikaan. Tarkoitan sillä lähinnä poliittisesti nimettyjä täysin turhia virkailijoita, joilla ei ole minkäänlaista tulosvastuuta tekemisestään kyseisessä virastossa. Museoviraston voisi siten mielestäni yksityistää, niin saataisiin pätevämpiä työntekijöitä, jotka hoitaisivat homman huomattavasti tehokkaammin.

Museoviraston organisaatiouudistus oli keisarin uudet vaatteet –tyyppinen ratkaisu, varsinaista tehostamista toimintaa sillä ei saatu aikaa. Virasto myös avasi uuden kokoelmatalon Sturenkadulle, jonne siirtyivät mm- kuvakokoelmat, arkistot ja arkeologiset kokoelmat. Voidaan kysyä, miksi virasto maksaa siitä, että kivenpalasia säilytetään keskellä Helsinkiä, kun virastolla on jo kokoilematiloja mm. Orimattilassa? Jos katsoo viraston nettisivuilta henkilökuntaa, niin ei sitä ihan vähän ole, mutta nimekkeitä tuntuu karistun. Yleisin taitaa olla intendentti tai yli-intendentti. Enää ei ole arkkitehteja, konservaattoreita eikä edes kirjastonhoitajia. Erilaisten yksikköjenkään määrä ei näytä juurikaan suuressa uudistuksessa vähentyneen, voidaan kysyä miten tämä uudistus konkreettisesti tehosti viraston toimintaa, virasto vain vastaa, että se on tehostunut. Jos viraston hallinto toimii tällaisten kehässä kulkevien syy-seraus –suhteiden varassa, niin…
Tarvitaanko Suomessa todellakin Museovirastoa? Eikö samat tehtävät voisi jakaa muille viranomaisille; maakuntamuseoille, ympäristöviranomaisille ja vahvistaa siten Kansallismuseon asemaa ja kehittää siitä todellakin suomalaista kulttuuria ja perintöä esittelevä museo, nykyisinhän siellä on keskitytty lähinnä Ruotsin kuninkaallisiin. Museoviraston arkistot voisi siirtää Kansallisarkistoon ja kirjaston liittää osaksi Kansalliskirjastoa ja kuvakokoelmat valokuvataiteen museoon. Opetusministeriön olisi todella aika pohtia näitä hallinnonalansa rakenteita. Tällaisenaan Museovirasto on valitettavasti kehityksen jarru ja tehoton.

Hämmästelin miten moni allekirjoittaja ei voi/uskalla/halua antaa nimeään julkisesti tällaiseen adressiin. Pelkäävätkö nykyiset työntekijät vai mistä on kyse?

#56: -

Pintapuolisesti näyttäisi siltä, että työntekijät /alan ihmiset ovat lähinnä yliedustettuina allekirjoittaneissa. Sen sijaan epäilen, että monen kuntatyöntekijän kohdalla voi maa jalkojen alla alkaa polttaa, jos nimensä laittaa kehityksen (/ABC-asemien?) jarruttajien hyväksi. (Suomessa kun ei ole aluehallintoa, ja kuntakorruptio tekee jo maakuntamuseot pitkälti hampaattomiksi puremaan niitä ruokkivaa kättä... Eli Museovirasto vaan matalaksi ja kaikille yhtäläinen vapaus vetää itsensä alas viemäristä - kehitys kehittyy ;)

Alueellisesti Museovirasto on osoittanut tarpeellisuutensa paikallismuseotoiminnan tukemisessa ja rakennusperinnön suojelussa, samoin muinaisjäännösten hoidossa. Tämä ei yksin silti riitä. Lisäksi tarvitaan virkaorganisaation kehittämistä paikallistasolla, erityisesti kunnittain. Kulttuuriperinnön vaaliminen tapahtuu tehokkaimmin aina paikan päällä, jos tähän olisi hallinnollisia edellytyksiä nykyisin. Yksittäiset kunnat kaavoittavat ja rakentavat, ehkä myös purkavat niin paljon, että keskitetty järjestelmä ei pysty tätä valvomaan, edes ely-keskuksista ja maakuntamuseoista käsin. Kaikki yksiköt on rekrytoitava tehokkaaseen asiantuntijayhteistyöhön myös paikallisperinnön säilyttämiseksi. Meillä on siihen olemassa jo valmis organisaatio, kuntien omistamat paikallismuseot, joista sen asiantuntemuksen tulisi lähteä. Lisäksi tarvitaan puolueettomampia valtakunnall. ja alueell. asiantuntijoita, kuten juuri Virasto, ely ja maakuntamuseot, miksei yliopistojenkin kulttuurintutkimuksen laitokset, paikallisten suojelukysymyksien arviointiin laajemmista näkökulmista. Tämä koskee myös arkeologista perintöä. Kunnallishallinnot on opetettava hyväksymään se, että historian ja kulttuurin tuntemus on konkreettisesti kestävän kehittämisen edellytys. Tämä on säädetty jo useissa laeissakin. Olenkin aina ihmetellyt, miksi kuntien ympäristövirkailijat on koulutettu pelkästään uimavesien ja lihatiskien bakteerien mittaukseen, kun meillä on valtava, mutta myös pienimuotoinen, maisemallinen kulttuuriperintö- ja ympäristöaarre vastuullamme...

#57: Naapuri ja kylänmies - Re:  

Olisi melkoinen epäluottamuslause Museovirastolle, jos museoalalla toimivat eivät itse allekirjoittaisi adressia. Joissakin kunnissa näyttää olevan päättäjiä, jotka uskaltavat allekirjoittaa. Listassa on rakennustarkastajia ja kunnanjohtaja. Yhteisiä nimittäjiä näyttää olevan pohjalaisuus ja suomenruotsalaisuus = omasta kulttuuriperinnöstä huolehtiminen? Vaasassa on Museoviraston aluekonttori ja maakuntamuseo = lisäarvoa ja asiat hoidetaan mieluummin paikallisesti?