Pakilan siirtolapuutarhan lisärakentaminen on estettävä
Ota yhteyttä adressin tekijään
This comment has been removed by the person who wrote it.
Antti
onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
Se mikä minua häiritsee tässä adressissa on vaihtoehtojen puute. Koska tonttimaasta on Helsingissä pula pidän jonkinasteista lisärakentamista mahdollisena, jopa suotavana, jotta useampi pääsee nauttimaan siirtolapuutarhoinnista. Kokonaan toinen asia on alueen kaavoittaminen asunnoiksi. Siirtolapuutarhan reunoille mahtuu hyvin mökkejä ja jossain olenkin nähnyt tällaisen vaihtehtoisen suunniteman. Adressi on hyvin kirjoitettu ja perusteltu, mutta toivon myös, ettei rakentamista kokonaa torpata. En usko sen olevan hedelmällinen lähestymistapa, ainakaan ilman oman vaihtoehdon esittämistä. Seurasin Vuosaaren Rastilanrannan kaavoittamista, jossa asukkaiden vaihtoehto huomioitiin kaavoitusprosessissa, tosin tässä tapauksessa laihoin lopputuloksin. Mutta sen ei pidä antaa masentaa, usko siitä huolimatta enemmän vaihtoehdoista neuvotteluun, kuin totaali kieltämiseen.
Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
Menetys on myös taloudellisesti merkittävä. Menetetystä tontin puolikkaasta ei saa mitään korvausta, koska olemme vain vuokralaisia. Vanha mökkiläinen menettää oman mökkinsä jälleenmyyntiarvosta ehkä parikymmentätuhatta euroa. Lisäksi tontille on ostettu istutukset, puut, pensaat ja maahan vuosikymmenten ajalta kannetut katteet ja maanparannusaineet yms.
Uutta puolikasta ei saisi myöskään luovuttaa itse valitsemalleen henkilölle esim. lapselleen, sukulaiselleen tai ystävälle, vaan se arvotaan.
Tämänlainen ennakkotapaus, että ostamasi siirtolapuutarhamökin tontti voidaan jakaa ja tuhota, levittäisi pelon kaikkien helsinkiläisten siirtolapuutarhureiden joukkoon ja vähentäisi luottamusta siihen, että siirtolapuutarhamökkiä kannattaa ollenkaan hankkia, jos Helsingin kaupunki toimii näin mielivaltaisesti ja saattaa koska tahansa viedä osan puutarhastasi.
Miten toimitaan
Miten toimitaan
Toinen kaavaluonnoksesta vastaava suunnittelija kertoi puhelimessa, että kaavaehdotus menisi tosiaankin maaliskuussa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Adressi on tarkoitus toimittaa sitä ennen kaupunkisuunnitelulautakunnalle ja myös lautakunnan yksittäisille jäsenille.
Tieto adressista eli sen nettiosoite on jo lähetetty kaikkille valtuustoryhmille. Kaupunginvaltuutetut voivat halutessaan seurata nimien kertymistä ja miettiä adressimme sisältöä.
Adressin lopussa olevan vetoomuksen mukaisesti se (=sen nettiosoite) on lähetetty mm. Oulunkylän-Pakilan asukasyhdistyksille, luontojärjestöille, museovirastolle ja kaupunginmuseolle.
Olisiko kellään muita ideoita adressin näkyvyyden/julkisuuden lisäämiseksi?
Miten toimitaan
Re: Miten toimitaan
Musta olis hyvä, että Museovirastolta pyydettäisiin ihan kannanotto. Kuten kirjoitat, Antti, Tuomarinkartanon puutarha, peltomaisemat, metsä ja jokilaakso muodostavat kokonaisuuden, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kirjoitin itse tänään Osmo Soininvaaralle, että tulevat polvet eivät kiittäisi, jos se tuhotaan. Se on kaikkien helsinkiläisten yhteinen aarre, ainutlaatuinen kulttuurimaisema.
Siirtolapuutarhayhdistyksen esityksiä ei huomioitu kaavaluonnoksessa
Kaupunkisuunnitteluviraston virkamiesten perusteena esittämälleen kaavaluonnokselle on Helsingin kaupungin periaate siitä, että Helsingissä täydennysrakentamiselle luodaan kaavalliset edellytykset.
Mitä tämä tarkoittaakaan?
Sitä että Pohjois-Helsingin kulttuurimaisema, ympäristö ja luonto ovat vaarassa.
Näyttää siltä, että tämä siirtolapuutarhamme laajentaminen ja lisärakentaminen on vasta alkua sille, mitä maankäytöstä vastaavat virkamiehet ovat kaavailleet Pohjois-Helsingin rakennussuunnitelmissa. Vaarassa ovat jatkossa Paloheinän, Tuomarinkylän ja Haltialan alueet. Nämä tuhansien kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilukäytössä olevat metsät ja pellot täytyy voida suojella.
Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
#8: - Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
Kannattaisin muuten adressin peruslähtökohtia. Mutta, jos vuokraoikeuden haltija katsoo, että kaupungilta vuokrattu maa (joka ei ole suunnattu ympärivuotiseen asumiseen vaan virkistyskäyttöön) on verrattavissa omistusoikeuteen ja että sillä on jälleenmyyntiarvo sekä arvonnousu (joka tällöin on mielestäni perusteettomasti saavutettu), en todellakaan voi tukea adressia. Kaupungin maa on yhteistä omaisuutta eikä sitä voi luovuttaa ilman käypää korvausta.
Re: Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
#14: - Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
En puhunut arvonnoususta mitään, vaan siitä, että menettää mökistään JO maksamastaan summasta ehkä parikymmentä tuhatta euroa. Monet siirtolapuutarhurit ovat vähävaraisia, jotka ovat sen ainoan omaisuutensa sijoittaneet puutarhamökkiinsä/-tonttiinsa. Ajatelkaapa puutarhuria, joka on ottanut pari vuotta sitten ison pankkilainan, jolla on ostanut mökin tarkoituksenaan saada siitä loppuelämän vihreän paratiisin perheelleen. Nyt pari vuotta myöhemmin tontista uhataan viedä puolet - ja samalla siis tonttimökin arvosta. Jos mökin joutuu syystä tai toisesta myymään, esimerkiksi siksi, että sairastuu, tulee taloudellisesti mahdottomaksi pitää sitä tai että puolikas tontti ei vastaa enää omia toiveita/tarpeita/tilantarvetta, niin myydessään sen pois käteen jää ehkä vain puolet siitä summasta, jonka siitä äsken maksoi. Mutta maksettavana on edelleen koko pankkilaina. Mökkitonttien hinta on kuitenkin pienempi kuin keskimääräisen suomalaisen kesämökin hinta. Monella puutarhurilla ei ole varaa ostaa muualta kesämökkiä, eikä autoa, jolla sinne pitäisi mennä. Olemme luottaneet siihen, että puutarhamökin ostaessaan sen “omistaminen” on pitkäikäisyydessään verrattavissa “oikeaan omistamiseen”. Kukaan puutarhuri ei taatusti osta mökkiä sen takia, että kuvittelisi myyvänsä sen parin vuoden päästä arvonnousun takia. Tässä on vaarana se, että juuri ne pienituoloiset, jotka ovat saanet raavittua varallisuutta kasaan juuri sen verran, että saavat siirtolapuutarhamökin, menettävät nyt perusteettomasti mökistä maksamaansa rahaa.
Lystikukkulan metsäalue on vielä vaarassa
Re: Re: Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
#15: - Re: Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
Jos Pakilan siirtolapuutarhasta tulee ennakkotapaus tällaisessa, voidaanko vastaava toteuttaa jatkossa myös muissa siirtolapuutarhoissa?
Re: Miten toimitaan
Ehkä adressista voisi viedä tulosteen alueen kauppojen ja asukaspuistojen ilmoitustauluille, ainakin Itä-Pakilan Siwaan ja viereiseen puistoon. Ogelin kauppakeskuksessakin on muistaakseni hyvät ilmoitustaulut, joilla on paljon tietoa paikallisasioista. Tulosteisiin voisi vielä niitata pikkulippusina adressin nettiosoitteen, niin että ihmiset voivat halutessaan repäistä sen mukaansa kotiin muistutukseksi.
Hyvä, että linkki on lähetetty asukasyhdistyksiin ja järjestöihin. Itse lähetin linkin Helsingin eläinsuojeluyhdistykseen Hesyyn, joka on sekin tärkeä paikallinen toimija. Olisikohan muita paikallisia toimijoita, joita asia voisi kiinnostaa ja joiden jäsenet saattaisivat haluta allekirjoittaa adressin?
Ehkä tästä aiheesta voisi lähettää juttuidean esim. Metroon, Hesariin, Kirkko&kaupunkiin tms. Maanantaina 25.2. Hesarissa oli juttu "Mechelininkadusta tuli kauppatavaraa", jossa mainitaan, että Mechelininkadun peruskorjaussuunnitelmasta on tehty 37 muistutusta. Pakilan siirtolapuutarhalaajennuksessa ei olla vielä muistutusvaiheessa, mutta jo nyt luonnosvaiheessa on kuulemma tullut 65 vastustavaa kannanottoa. Tämän kuulin asiaa valmistelevalta suunnittelijalta puhelimessa pari viikkoa sitten, joten kannanottojen määrä on saattanut tästä vielä lisääntyä. Suunnitelma siis herättää kaupunkilaisissa voimakkaita tunteita.
Re: Re: Miten toimitaan
#18: Oona - Re: Miten toimitaan
Hei Oona,
hienoja ehdotuksia!
Ota minuun yhteyttä [email protected] , niin lähetän sinulle Word-version adressista tulostettavaksi.
Juttuidea mainitsemiisi lehtiin on myös mainio ajatus!
Hesarissa kannanottomme julkaistiin hieman lyhennettynä viime marraskuussa ja Oulunkyläinen-lehdessä helmikuussa. Silloin emme vielä keränneet netti-adressia.
Netti-adressista tieto on mennyt Itä-Pakila yhdistykselle, Oulunkylä-Seuralle, Helsingin Ladulle, Tuomarinkylän vinttikoiraseuralle, Tringalle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle, Tuomarinkylän Ratsastajille, Helsingin Wiisikoille (ratsastusseura), Museovirasolle, Kaupunginmuseolle, Vallilan siirtolapuutarhayhdistykselle, kaupunginvaltuuston ryhmille ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille.
Adressi on vapaasti käytettävissä ja levitettävissä, jos vain keksii levityskanavia.
Joku muuten mainitsi Haltialan Pehtoorin tuvan mahdollisena paikkana. Hiihteleekö joku teistä niillä main?
Re: Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
#14: - Re: Nykyisten puutarhureiden tonteistakin meinataan ottaa puolet pois!
Kyllä vuokramaan arvo nousee sen myötä, että puutarhurit pitävät siitä huolta, istuttavat perennoja, pensaita ja puita sekä jatkuvasti huolehtivat maan parannuksesta. Vaikka kyse on vuokramaasta, täytyy siitä osansa saada puutarhuri, joka sitä on vuosikymmenten kuluessa vaalinut ja hoitanut. Puutarhurillahan on jopa velvollisuus pitää huolta vuokraamastaan tontista. Sen tulee näyttää kauniilta ja hyvinhoidetulta, jotta alue säilyisi virkistyskeitaana - ei vain puutarhureille itselleen vaan koko kaupungin väelle.
Re: Re: Re: Miten toimitaan / netti-adressin levitys
#19: Antti - Re: Re: Miten toimitaan
... niin ja netti-adressin osoite on julkaistu myös Pakilan siirtolapuutarhureiden oman sisäisen nettiyhteisön sivuilla.
NIMBY (Not in my backyard / Ei minun takapihalleni)
Pakilan siirtolapuutarha on avoin. Sen alueelle pääsee useita eri teitä ja polkuja. Puutarha-alueen rajoilla ei ole portteja tai lukkoja. Kukaan ei kysele asiaasi. Puutarhakylän sisällä on pieniä idyllisiä viheralueita ja niittyjä, joille sopii jäädä piknikille tai vaikka heittämään frisbeetä tai pallottelemaan. Puutarhan polkuja pitkin pääsee Itä-Pakilan kaduilta Vantaanjokivarteen tai Lystimetsään tai Tuomarinkylän kartanoalueelle. Monien ihmisten vakituinen ulkoilulenkki kulkeekin siirtolapuutarhan läpi. Poluilla näkyy esim. omenapuiden kukkimisen aikaan paljon ihmisiä pysähtyneenä ihailemaan puutarhakylän valtaisaa kukkaloistoa. Pakilan siirtolapuutarhan suhteen ei tarvitse ajatella "Saakohan tuonne edes mennä?". Kaupunkilaiset ovat tervetulleita käymään viehättävässä puutarhakylässämme!
Emme ”nimbyile” kun haluamme suojata kauniin siirtolapuutarhamme. Samalla haluamme suojata tuholta myös läheisen arvokkaan metsäalueen Lystikukkulan ja Tuomarinkylän kartanomiljöön peltomaiseman, jotka nekin ovat kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.
Näemme myös vaaran, joka meidän ohellamme kohdistuu koko Pohjois-Helsingin ympäristöön.
Uhanalaisina ovat jatkossa Paloheinän, Tuomarinkylän ja Haltialan pellot ja metsät, tuhansien kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueet. Haluamme olla osaltamme vaikuttamassa paitsi lähiympäristömme suojeluun myös koko alueen luonnon ja ympäristön säilymiseen.
Re: onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
#5: Marjaana - onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
Olet oikeilla jäljillä. Hyvätkin päämäärät saattavat olla joskus ristiriidassa keskenään, mutta silti on yleensä parempi yrittää yhdessä sovitella niistä tyydyttävin mahdollinen ratkaisu, kuin jättää asioiden kehittäminen silleen. Kaikkia eri asianosaisia on syytä kuulla mahdollisimman pätevien päätösten tuottamiseksi. Esimerkiksi Pakilan siirtolapuutarhan nettisivujen Tiedotteet -välilehdeltä löytyy perusteltu käytännönläheinen lähimielipide asiaan.
Re: Re: onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
#23: Untamo - Re: onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
Viittaat varmaankin Pakilan siirtolapuutarhan nettisivujen kohtaan Tiedotteet-Johtokunta.
Ja siellä 25.10.2012 päivättyyn johtokunnan kaupunkisuunnitteluvirastolle osoittamaan kirjeeseen kaupungin kaavasta. ”Johtokunnan kirje kaupungille kaavasta (lisätty 29.1.2013)”.
Siirtolapuutarhayhdistyksen johdolla on tämän jälkeen ollut tapaaminen 5.2.2013 kaupunkisuunnitteluviraston asiasta
vastaavien virkamiesten kanssa. Tapaamisessa kävi ilmi, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-luonnoksessa ei oteta lainkaan huomioon yhdistyksen tuossa kirjeessään esittämiä huomautuksia kaavaan.
Re: Re: Re: onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
#24: Antti - Re: Re: onko vaihtoehtoista suunnitelmaa?
Myöskään siirtolapuutarhureiden kaupunkisuunnitteluvirastoon lähettämien lukuisten kannanottojen sisältämiä kompromissiehdotuksia ei ole asemakaavan muutoksen suunnittelijoiden taholta mitenkään huomioitu. Lisäksi sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys että Helsingin kaupunginmuseo on lähettänyt suunnittelijoille kannanottonsa kaikkein pahimpien ympäristöhaittojen välttämiseksi. Edes näistä kannanotoista ei ole välitetty.
| This discussion has been closed. |