Pyykkö-museo Kangasalle

Tämä adressi on nyt tyyliä "Joko olet lakannut hakkaamasta vaimoasi".

Eikö kantakangasalaisissa ole tosiaan ketään, jolla olisi ollut sen verran nimeä, että olisi voitu hanketta hänen nimissään ajaa? Kuka kumma Kimmo Pyykön on tähän haukuttavaksi tempaissut?

Tätä tahtia karjalaiset boikotoivat yhtä sun toista putiikkia ja hanketta. Kannattaa selvittää omakin tausta,josko onkin itse Pyykkö, Pyykkönen tai Pyykönen. Ihan perikangasalaisella sukunimelläkin!

Adressin luoja astukoon esiin omalla nimellään. Lähetysosoite kyllä on selvillä.

#1: -

 

Vain kunnon puusilmä ei löydä adressista tekijää. Tuolla se löytyy ihan julkisena tietona.

Kiitos Deere. Olen tosiaan luonut tämän omalla nimelläni ja se löytyy tuolta etusivulla. Vieras olisi tietenkin samassa hengessä voinut kommentoida myös omalla nimellään ;-D

t. Markku Haapanen

Eipä riittänyt sinullakaan rohkeutta edes allekirjoittaa addressia.

Ja miksi ihmeessä karjalaisuuden olet ottanut tässä asiayhteydessä esiin?

#4: Mika Väkeväinen - Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Miksi tarvitaan adressi tukemaan asiaa, joka on nuijittu. Taloa rakennetaan, ellet sitä tiedä. Kai tukiadressi olisi ajankohtainen siinä vaiheessa, jos hanke jotenkin kaatuisi.

Markku Haapanen ajaa kaksilla rattailla vai onko kyseessä kaksi eri Markku Haapasta. Vastustavalla listalla on allekirjoitus muistaakseni numeron 210 paikkeilla.

Miksi minun pitäisi allekirjoittaa mitään ja vielä omalla nimelläni? Eikö ARVOSTELIJOITA saakaan arvostella tai pikemmin tarkkailla kuten olen tehnyt? Eikö tunnukaan mukavalta, kun omaa toimintaa tutkitaan?

Nyt sitten pikapikaa adressi vastustamaan helsinkiläisten Musiikkitaloa ja Ooopperaa, joiden kustannuksiin veroa maksavina (toivottavasti) osallistutte ja olette (toivottavasti) jo rakennusvaiheessakin osallistuneet. Ne jo toimivat, mutta eihän se varmaan rohkeuttanne horjuta. Joku laskekoon, paljonko keskivertkangasalalinenj joutuu pulittamaan osuutenaan oman paikkakunnan projektiin rakennusvaiheessa ja sitten myöhemmin käyttökustannuksina.

Yleensä on niin, että ne, jotka vähiten veroja maksavat, pitävät suurinta ääntä verojensa maksamisesta.

Kun listat luovutetaan, 2012 verotuksen valmistuttua joku saattaa kuluttaa aikaansa verotoimistossa laskemassa, millainen hirvittävä potti vastustajien maksamista veroista onkaan kertynyt. Tai ryhtyä pohtimaan, että millä kukakin mällää, jos veromäärä on pieni...

Kivijalkamyymälät eivät pärjää suuremmillakaan paikkakunnilla. Suuntaus on muutenkin nettikaupan suuntaan.

 

#5: - Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

En minä aja kaksilla rattailla, olen allekirjoittanut vain toisen adressin. Tämän adressin loin vain tasapuolisuuden nimissä, että hankkeen kannattajillakin olisi paikka, johon kirjoittaa nimensä.

 

Markku Haapanen

#6: - Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Herttaista, mutta turhaa "palvelua".

Eivätköhän ne olettamasi erityiskannattajat ihan ITSE osaa luoda adressin, jos katsovat sitä tarvittavan.

Minulla on sellainen tuntemus kustannusten arvioinnin taidosta, että kyllä kuntaorganisaation viranhaltijoilta ja jopa luottamushenkilöiltä laskutaitoa löytyy ja käytännön kokemusta. Jotkut ovat niitäkin asioita ihan opiskelleet!

Kustannusten kohdistumisesta kuntalaisiin kannattaa laskea, millaiseksi määrä muodostuu erilaisilla kunnallisverotuksessa verotettavilla tuloilla. Ei siis pelkästään keskivertokuntaliselle tulevaa "taakkaa". Koska kunnallisveroa nimitetään tasaveroksi (mitä se ei ole ihan tarkalleen ottaen ollut), pienemmillä verotettavaksi jäävillä tuloilla maksetaan vähemmän, suurilla eniten. Tulojakauma on ns. vino jakauma, jota keskiarvo ei ole oikea tunnusluku kuvaamaan. Mediaani on oikeampi. Alakvartiili ja yläkvartiilikin kannattaa ilmoittaa.

Kunnan talousjohtajaa kannattaisi jututtaa. Hän on ollut jo sen verran aikaa Kangasalla, että luulen luvun tulevan ennen kuin hiljahämäläinen on edes kysyä ehtinyt.

 

 

#7: - Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Tämän kommentin perusteella voisi olettaa, että vain pienemmällä panoksella kulttuuritalon rahoitukseen osallistuvat kuntalaiset voivat olla vastarannan kiiskiä, kun taas se ylin kvartaali tukee hanketta täysin rinnoin? ;)

Mitä luottamushenkilöiden laskutaitoon ja erityisesti sen opiskeluun tulee, aika harvalla löytyy relevantti tutkinto. En tosin kyllä oletakaan, että ansiotyössä oleva väestö puuhastelisi yökaudet laskelmien parissa, joku saattaa jopa sokeasti uskoa sen, mitä laskelmia päivätyökseen tekevä asiasta sanoo. Lopputulema on tässäkin sama kuin monissa muissa hankkeissa: sigma = N, kikkailkaapa nyt yhtälö, jolla tähän annettuun arvoon päästään.

#8: Deere - Re: Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Kertoisiko joku, minkälaisia "sopimussakkoja" tulee kenenkin maksettavaksi, jos työ keskeytyy?

Veronmaksajat varmaan pienituloisimmista isotuloisimpiin ilomielin niihin talkoisiin osallistuisivat?

Entä rakentajayritykset? Konkurssiin vaan?

Työttömiä lisää? Pitkäaikaistyöttömiä lisää? Yli 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkina- tms. tuesta puolet kunnan kukkarosta ja sitä rataa. Paljonko jo nyt Kangasalla?

Eipä todella tunnu lasku- tai edes ajattelutaitoa kaikilta muiltakaan lusikkansa soppaan työntävien päästä löytyvän.

Kerrannaisvaikutusten käsitteen olen omakohtaisestikin kokenut olleen tuntematon juttu kunnanjohtaja- ja kunnansihteerisosionomeille. Jos verotuksessa voi joku jotain vähentää, niin se toiminta siinä kunnassa alasajoon! Kaikessa mukana ollut pankkiiri haukkui junassa olleiden opiskelijoiden laskutaitoa kehnoksi, kun nämä eivät häntä avustaneet prosenttien laskemisessa, mutta totesi sitten, ettei hänkään korkolaskun kaavaa osaa. Kuitenkin hän oli pyrkimässä kansanedustajaksi.

Ei pidä lähteä edes pyrkimään luottamushenkilöksi, jos ei ole lähinnä kykyä itse selvittää asioiden oikeaa laitaa. Tästä voisin kertoa loputtomiin, mitä kenellekin päättäjien tietämättömyydestä seuraa, jos ennen vallinnutta paikkakunnan menettelytapaa pidetään lakina. Ei paljon lohduta , kun kymmenien vuosien kuluttua on huokaistu, että me LUULIMME...

Jätetään homma sikseen. Pannaan jonkun yleisesti hyväksytyn suunnittelijan laatima kyltti bunkkerin päälle. Sitä ennen nimikilpailu kyltin sisällöstä.

Kulttuurin kohtu?

 

#8: Deere - Re: Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Tarvitaanko valtuustosaliin tilaa valtaisalle kokouksen seuraajajoukolle?

Etelä-Pohjanmaalla kunnanvaltuuston/kaupunginvaltuuston kokoukset lähetettiin kaapelitelevisiolla kotiin. Entinen kuntajohto kokoontui kodeissaan niitä seuraamaan maaherraksi edenneen paikkakunnan entisen kunnanjohtajan mukana ollessa.

Tämä 1990-luvulla.

Kauhajoki oli Suomessa kärkijoukossa internetin käyttöä aloittamassa. Kiitos vireän Panulan kulttuurisuvun atk-opettajana toimineen jäsenen ja muiden tuntemattomammiksi jääneiden henkilöiden.

Sittemmin kokoukset ovat tulleet netissä seurattaviksi. Ainakin jo nykyisen kaupunginjohtajan valintaa voi katsoa maailmanlaajuisesti.

http://www.kauhajoki.fi/site?node_id=614

Kangasala taitaa olla kirkon kupeessa nukkumayhteisössä elävien ihmisten paikkakunta tyyliin mitään-ei-mihinkään-saa-rakentaa-eikä-mikään-saa-muuttua.

:) :) :)

P.S. Kutsutaan tohtorismies Jorma Rasinmäki Kangasalle kunnanjohtajaksi. Hänellä on kokemusta Afrikastakin, mikä tuntuu ihmisen erityisesti pätevöittäneen. Kuuntelutaitoa on sekä kyky asialliseen suhtautumiseen. Väitöskirja on julkisoikeuden alalta. Yritysmaailam koukerot hän hallinnee eikä tangokaan ole vierasta Seinäjoen johtajalle.

#9: - Re: Re: Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Miten rakentajayritysten tulevaisuus on keskivertokangasalalaisen ongelma? Ehkä kangasalalaisia kiinnostaa enemmän kunnan tulevaisuus, ei Hartelan tai sen alihankkijoiden.

Jotenkin tässä tulee etäisesti mieleen "eräs" mielipidekirjoitus Aamulehdessä, jossa intoiltiin rantatunnelia rakennettavaksi, "kaivurit ovat valmiina". Kenelläkään muulla ei tunnu olevan intressiä rakennuttamiseen kuin rakentajilla ja alihankkijoilla, eiksje?

#11: Deere - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Kangasalaisia ei ilmeisesti ole mainitsemiesi firmojen palkkalistoilla? Eivätkä he käytä minkään kangasalalaisen yrityksen palveluita? Eivätkä asu Kangasalla?

Täytyypä mennä kuuntelemaan, mitä kieltä sillä raksalla puhutaan.

Keskustelun taso lähentelee pistettä, joka saa tavan kuntalaisenkin hykertelemään ja purskahtelemaan.
Jos nyt perusteena käytetään jo sitäkin, että miljoonia maksava talo pitää rakentaa, koska rakentavan yrityksen palkkalistoilla saattaa ehkä jos sittenkin voi olla Kangasalalaisia työmiehiä. Kyllä se sitten varmaan on perusteltua rakentaa, ja kaikkien osallistua näihin talkoisiin. LOL =D

#12: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Ihan kommentiksi kommentoijalle #1

Juu-u. Aika hiljaista on ollut barrikadeilla kaikkien Kangasalta n. 200 kilometrin sisällä olevien yritysten YT-keikkojen kohdalla, niissä kaikissahan saattaa olla Kangasalta väkeä töissä. Esim. Helsingissäkin!

Pointtina ehkä se, että esim. Hartela on kansallinen yhtiö, ei kangasalalainen JA yhtiö, jonka rakennelmissa on kummallisesti esiintynyt remppatarvetta vuoden, parin sisällä rakennuksen valmistumisesta.

Käsittääkseni kuntien tai kenenkään muunkaan tehtävä ei ole tukea rakennusyhtiöitä hyvää hyvyyttään, sitä toimintaa kutsutaan Venäjäksi.

#13: -

Eipä voi tosiaan kangasalaista keskustelun tasoa kehua.

Minusta on ihan kivasti ajateltu että adressi on suunnattu myös sen kannattajille.. Mielenkiinnosta tulin katsomaan montako nimeä löytyy. Itse olen kulttuuritaloa vastaan. Käyn mieluummin jossain kauniissa maalaistalossa tai perinnekylässä, jossa on kauniit maisemat ja mieli lepää.. Missä olisikaan parempi nauttia pullakahvit tai syömässä lounas, Samalla saa myös oppia paikan kulttuurista. Siellä samalla pääsee hetkeksi pois arjesta ja nykyajan nopeasta sykkeestä! En todellakaan menisi johonkin betonibunkkeriin katsomaan "kulttuuria" ja toivon ettei sitä koulussakaan tuputeta. Mieleenpainuvia luokkaretketkin tehtiin Runebergin lähteelle, jossa on kiinnostava historia. Monia harvinaisia kasveja nähtiin. Sekä ryövärinkuoppa, joka on kaunis luonnonsuojelualue. Kerran se kulttuuritalo rakennetaan niin eiköhän sinne keksitä parempaakin käyttöä kun Kimmo Pyykkö museo. Niitä liiketiloja sinne, tosin eivät nekään tuottaisi tarpeeksi kaikkien kulujen kattamiseen. kysykää kuntalaisilta mitä sinne voisi tulla. Helsingin kulttuuritalo joka sijaitsee pääkaupungissamme on jokseenkin eri asia, koska koko suomi osallistuu niiden kuluihin ja ylläpitoon.. mutta tässä tuskin Suomen valtio osallistuu millään tavalla kuluihin, vaan maksaminen jää Kangasalalaisten maksettavaksi!

#17: Mini - Otsikko

Mielestäni käsite Kangasala, Kimmo Pyykkö ja kulttuuri ei sovi samaan paikkaan..

Mielenkiintoisinta kangasalla on kaunis luonto johon kuuluu sääkset, Erittäin mielenkiintoinen historia Sarsan luonnonmullistun, kirkon verikivi, keisarinharju,urkutehdas, siniveriset Liuksialan kartanon Kaarina maununtytär ja Vääksyn kartanon Kaarina hannuntytär, Kangasalan kirkonkellot ukkijärvessä  ja lepokodin asukkaat, . Siinä on Kangasalan kulttuuria!

Kimmon teokset ovat kyllä hienoja, mutta eivät edusta Kangasalan kulttuuria.

 

#18: mini - Re: Otsikko

Historioitsija Haapanen tarkentanee, millaisella evakkoreellä Kaarina Maununtytär Kangasalle tuotiin. Silloisesta Ruotsista vai Ruotsi-Suomesta.

Historioitsija Haapanen tarkentanee myös, tulivatko Adlerit etelästä Eestistä evakkoreellä.

Missä vaiheessa he ovat kantakangasalalaisiksi muuttuneet

Tunsin itäisestä koto-Suomesta evakkoreellä tulleen naisen, jota suorastaan oksetti iänikuinen kaarinamaununtyttäröinti ja martta-aarnikotkailu.

Moniko kangasalalainen nuori kysyy, kuka on Martta Aarnikotka? Lepokodin vieraat asuivat vakinaisesti muualla, mutta Kangasalaa pönkittämään he kelpaavat. Vai juuri siksi, etteivät olleet kylän raitilla jatkuvasti kasvojaan kuluttamassa?

Ei Helene Schjerfbeckään elinaikanaan kummoisestikaan kunnioitettu ollut.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helene_Schjerfbeck

 

 

#19: - Re: Re: Otsikko

Vastaisin kysymykseesi mielelläni kyllä, jos vastauksen tietäisin, etenkin jos ymmärtäisin kysymyksesi. Kuten tunnettua on, hämärästi ajateltu on hämärästi ilmaistu. Oletan sinun nyt kuitenkin viittaavan kommenttiini Kimmo Pyykön kangasalalaisuudesta. Toistan edelleen, että hän on syntynyt Lahdessa, asunut vain nuoruudessaan Kangasalla ja työnsä tehnyt Helsingissä. Tuolla perusteella en häntä nimittäisi kangasalalaiseksi.
Muutenkin pidän tätä sinun puskista huuteluasi kovin avuttomana toimintana, esiintyisit omalla nimelläsi, kuten minä teen...

 

Markku Haapanen

#19: - Re: Re: Otsikko

Voit jo omasta vastauksestasi miettiä että kuuluuko Pyykkö Kangasalan kulttuuritaloon. Missä vaiheessa Pyykkö on Kangasalalaiseksi muuttunut?

#21: mini - Re: Re: Re: Otsikko

Täällähän tunnutaan erityisesti kunnioitettavan MUUALTA kuin Kangasalta peräisin olevia ihmisiä... Puolessasadassakin vuodessa he kangasalalaisiksi muuttuvat (Aarnikotka), saati muutamassa sadassa vuodessa (Kaarina Maununtytär). Aarnikotka on kannuksensa ansainnut. Kaarina Maununtyttären ansioista minä olen epäilevällä kannalla: Italian pääministeri ja nuoret tytöt tulevat mieleen... Kangasalla tuntuukin ilmeisesti olevan kunnioitettavaa hankkia" kartanoita" ns. alapäänpätemisellä.

Selvennykseksi: minä en aja museota Kimmo Pyykölle enkä kenellekään muullekaan. En minä niitä vastustakaan.

#20: - Re: Re: Re: Otsikko

Kuten muistanet, Suomi kävi talvisotaa ja sitten jatkosotaa. Niiden aikaisiin, etu- ja jälkikäteisiin syntymäpaikkoihin on syytä suhtautua varauksella. Härkävaunuissakin lapsia syntyi. Mikä pantiin kirkonkirjoihin syntymäpaikaksi, sen osannet jonkinlaisen alan asiantuntijana kertoa. Muillekin tällä areenalla.

Minä olen syntynyt Kangasalla. Ihan konkreettisesti Kangasalla, en Tampereen sairaalassa. Muuallakin kuin Kangasalla on tullut elanto hankittua.

Mielestäni tyypille kuin toiselle tekisi erittäin hyvää JOUTUA selviytymään muuallakin kuin äidin esiliinan nauhojen päässä lapsuudenkodistaan. Hieman särmät hioutuisivat.

Ahtaassa lammikossa räpistellessä syntyy ahdasta ajattelua. Onneksi Kangasalla on paljon väljemmissäkin vesissä uineita.

#23: - Re: Re: Re: Re: Otsikko

Totta, ahtaassa lammikossa syntyy ahdasta ajattelua ja tästä tämä Pyykkö-museo onkin oivana esimerkkinä.

 

Markku Haapanen

#24: - Re: Re: Re: Re: Re: Otsikko

Olen yrittänyt kysyä, kuka Kimmo Pyykön nimen on nostanut esiin. En ole mistään vastausta saanut.

Minulla ei ole osaa eikä arpaa asian alkuunpanon suhteen. En ole sellaisessa porukassakaan ollut, jossa asiasta olisi puhuttu. Kangasalan Sanomista ja Aamulehdestä olen melko tarkkaan Kangasalan asioita seurannut. Aamulehti on tullut omaan huusholliin lähemmäs viisi vuosikymmentä. Kulloisellekin asuinpaikkakunnalle. Lomillakin postinkäännöllä.

Kangasalan keskustan suunnittelu on ollut vuosia käynnissä. Joka vaiheessa olisi asiaan ollut mahdollista reagoida. Kuka on reagoinut? Miten? Ellei kukaan ole reagoinut, miksei ole? Netistäkin asioita voi nykyaikana seurata. Jopa Kangasalla, vaikka jälkijättöisiä täällä tunnutaan olevan.

Kunnanvaltuuston kokoukset voi videoita, ja niitä myöhemmin katsoa niin monta kertaa kuin itse kunkin tarve vaatii. Netissä ne voi lähettää reaaliajassa. Missä kangasalalainen osaaminen? Missä kangasalainen talkoohenki? Missä adressi tämän asian ajamiseksi?

Kyllä kuulkaa perinjuurinkangasalalaiset nyt on itsearvioinnin paikka!