Kansallis- ja luonnonpuistot ovat kansallisomaisuuttamme.

Emmehän unohda myöskään erämaita.

Nuuksio on tuttu mutta mutta muista alueista ei haisuakaan. Olisi kiva, jos joskus tiedottaja tulisi ulos ja esittelisi kerralaan yhden alueen. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa

#2: Harrastelija - Tietoa lisättävä 

Metsähallitus tiedottaa kyllä aktiivisesti palveluistaan, esimerkkinä Villin Pohjolan palvelut metsästäjille ja kalastajille.  Kansallispuistoja on 35, luonnonpuistoja 19. Ideahan on loistava, hesari pitäisi siitä saada innostumaan.

#1: Martti Lintula -  

Kyllähän kysymys on kokonaisuudesta ja siitä, mitä haluamme jättää jälkeemme. Tietysti suojelutyö ja tutkimus kuuluu myös tähän mukaan. Luonnonsuojelussa ja sen monikäyttöisyydessä on saavutettu Suomessa hyviä tuloksia alkaen 1970 luvulta. Nykyisen tuottavuusajattelun aikakaudella ei kuitenkaan näköjään ymmärretä sitä, mikä merkitys luonnolla on ihmisen hyvinvoinnille. Pitääkö aina suorittaa?

Hei Harrastelija!

Kansallispuistoista löytyy tietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=100

tutustu myös Metsähallituksen sivuihin:

http://www.metsa.fi

#2: Harrastelija - Tietoa lisättävä 

 www.luontoon.fi   Sieltä löytyy paljon lisää tietoa jonka pohjalta voi vaikka lähteä jotain toista puistoa valloittamaan.  =)

Ulkoilureitit ja luontopalveut elintärkeitä Lapin matkailulle

Vielä ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Eduskunnalla on täysi valta palauttaa leikatut rahat budjettiin. Siksi kaikki painostus ja vaikuttaminen edistää asiaa. Lopullinen ratkaisu saadaan joulukuussa.

Kansallispuistoja tarvitaan myös Etelä-Suomessa, missä suurin osa ihmisistäkin on. Etelässä tarvitaan aluiden hoitoa ehkä enemmän kuin pohjoisessa ja myös palvelujen, mm. julkisen liikenteen, on syytä olla kunnossa.

Katson kyseisen palvelun olevan siinä määrin tärkeän,

jotta sitä ei saa karsia. Koska itsekin maksan

huomattavasti veroja vaadin myös jotain vastinetta

sille, ja tämä kuuluu niihin  asioihin.

Tässä on kysymys vain Luontopalveluita hyväksikäyttävien matkailuyrittäjien saamista, tähän asti ilmaisista eduista. Totta kai yrittäjän pitäisi maksaa saamistaan palveluista.

Kukaan ei ole vaatimassa maksuja luonnossa liikkumisesta. Autiotuvat eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin. Omat roskat pitää tietysti tuoda itse pois maastosta, kuluneimmilla alueilla käytetään retkikeitintä ja majoitutaan telttaan. Mihin tässä enää palveluja tarvitaan?

MH:n luontopalveluilla vain on ollut liikaakin rahaa käytettävissään. Hyvin niitä joutaa supistaakin. Resursseja pitää kohdistaa siihen, missä niitä kipeimmin tarvittaisiin, eli jätehuollon ja luonnossa käyttäytymisen opastukseen, siivoukseen, valvontaan ja tarpeettomien rakennelmien purkamiseen.

Moottorikelkoin huollettujen autiotupien käytön pitäisi olla maksullista!

#12: Telttavaeltaja - Rajansa ilmaispalveluillakin

Kestävöinti, luonnonsuojelu yms. on sitä miltä luonto säästyy. Samoin valvonta on oleellinen osa luontopalveluiden toimintaa. Luontopalveluiden palveluja käytti 2009 1,7 miljoonaa käyttäjää, jos tästä joukosta 1% ottaa polttopuunsa kansallispuistosta, puun ottajia on 17 000. Jos jokainen käyttää puuta 0,2 kuutiota, puuta tarvitaan 3400 mottia, melkoinen leimikko, vuosittain. Suurista määristä syntyy pienelläkin vaikutuksella suuri virta.

#13: Nokinäätä - Re: Rajansa ilmaispalveluillakin

UKK-puistossa käytetään polttopuuta 500–600 kuutiometriä vuodessa, josta suuri (suurin?) osa otetaan puiston alueelta.  (Lähde: Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma.)

Luontoa pitäisi ennemminkin suojella Metsähallituksen luontopalveluilta!

#14: Telttavaeltaja - Re: Re: Rajansa ilmaispalveluillakin

,,, juuri näin, suunnitelmallisesti ja alueelta, josta se on luonnon monimuotoisuus sekä suojelulliset arvot mahdollista. Retkeilijähän ottaa siitä, mistä saa, kun ne tulet pitää saada.

#15: Nokinäätä - Re: Re: Re: Rajansa ilmaispalveluillakin

Kansallispuiston alueelta ei saisi ottaa tikkuakaan, mutta eihän Metsähallitus osaa mitään muuta kuin katkaisuhoidon moottorisahalla.

Luonnonystävä ei allekirjoita tätä adressia!

Liikun itse joka vuosi Metsähallituksen kunnossa pitämillä vaellus- ja luontopoluilla erityisesti Pohjois-Karjalassa. Olen vienyt poluille vierailijoita näyttääkseni kaunista vaaramaisemaista Suomea. Nämä tilaisuudet ovat olleet ainutlaatuisia kokemuksia vierailleni enkä itse koskaan kyllästy luontoliikuntaan.

Säilyttäkää ihmeessä tämä kansalaismahdollisuus mahdollisuus ja hyödyntäkää matkailun edistämisen mahdollisuutena.

#16: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Rajansa ilmaispalveluillakin 

 Ympäristöministeriön vahvistama hoito- ja käyttösuunnitelma mahdollistaa polttopuun oton retkeilijöiden käyttöön alueen syrjäimmissä osissa. Suosituimmille tuville ja paikoille polttopuu tuodaan puiston ulkopuolelta. Kansallispuistot ovat tarkoitettu myös retkeilyä ja virkistystä varten. Retkeilijät ja luonnossa liikkujat (= luonnonystävät) luovat tämän polttopuutarpeen. Hehän voisivat lopettaa itse polttopuun käytön ja siirtyä 100 %:sti esim kaasukeittimien käyttöön. Autiotupien lämmittäminen tosin voisi olla hiukan hankalaa. Ennen puiston perustamista retkeilijät käyttivät nykyistä enemmän polttopuuta kun Kullervo Kemppisen jalanjälissä yövyttiin keloista tehdyillä rakotulilla  jne. Polttopuuhan voidaan tuoda puistoon kokonaan sen ulkopuolelta, mutta se maksaa, bensa palaa, päästöt lisääntyvät ... Sitäkö luonnonystävä haluaa ? Ovatko luonnossa liikkujat valmiita maksamaan ? Onko valtio valmis rahoittamaan ? Näillä näkymin ei.

Keskustelu pyörii kovasti kansallispuistojen ympärillä, mikä on ihan ymmärrettävää koska se on monelle näkyvin muoto Metsähallituksen Luontopalveluita. Kannattaa tosiaan muistaa, että ehdotetun kokoinen leikkaus rampauttaa paljon muutakin kuin kansallispuistojen hoitoa.

Luontopalvelut tekee mittavan panoksen luonnonhoitotöissä kansallispuistojen ulkopuolellakin. Tähän kokonaispakettiin kuuluu alueiden inventointia, hoitosuunnitelmien laatimista, hoitotöiden toteuttamista ja vaikutusten seurantaa. Liäksi Luontopalveluille kuuluu mm. saimaannorpan, tunturihaukan, valkoselkätikan ym erittäin uhanalaisen lajin suojelun käytännön työt.

Tänä vuonna Luontopalvelut sai huomattavan määrärahan nuorisotyöllisyyden hoitoon, mutta nyt on tuokin toiminta vaarassa. Potkimalla muutama Luontopalveluihminen työttömäksi on vaarassa jäädä muutama nuorisotyötönkin työllistämättä.

Erävalvonta valtion mailla on myöskin Luontopalvelujen heiniä ja siihenkin kaivattaisiin lisää rahaa, ei leikkauksia.

#19: Pekka V. - on muutakin kuin kansallispuistot

Kukaan ei MH:n luontopalveluita moittisi, jos se tekisi työnsä kunnollisesti. Se vain ei tunnu millään pääsevän irti avohakkuutaustastaan. Siksi olisi jo aika erottaa luontoa tuhoava ja sitä hoitamaan pyrkivä osa Metsähallituksesta riippumattomiksi toisistaan.

Kaksinaamainen suhtautuminen jätehuoltoon, hakkuut kansallispuistoissa, yli-innokas rakentelu vastoin omia ohjeitaan ja moottorirälläys suojelualueilla ovat niitä toimia, joilla MH:n luontopalvelut eivät saa ystäviä luonnonsuojelijoista. Emo-Metsähallituksen erämaametsien hakkuista puhumattakaan.

#20: Telttavaeltaja - Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 Kerropa telttavaeltaja missä kansallispuistossa tehdään hakkuita ? Jos näin on niin kipin kapin tekemään rikosilmoitus. Samalla voisit ilmoittaa siitä myös MH:n luontopalveluille. Laki kieltää hakkuut kansallispuistoissa.
Urho Kekkosen kansallispuiston perustamislain yhteydessä on annettu alueen rauhoitusmääräykset asetuksella.  Tulenteosta (2 § 3 mom) sanotaan näin: )  sallittu mm "marjojen ja sienien poiminta sekä, sen mukaan kuin järjestyssäännössä tarkemmin määrätään, perinteisin menetelmin tapahtuva kullanhuuhdonta ja tilapäinen tulenteko". Tilapäistä tulentekoa on sitten tarkennettu järjestyssäännnössä (http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=495&Item=1830) niin, että Kemi-Sopmpion erämaaosassa tulen voi tehdä oksista jne vapaasti (asetus), muualla tulen voi tehdä vain sitä varten osoitetuilla paikoilla, jonne puut on tuotu valmiiksi. Lainsäätäjä on puistoa perustettaessa ottanut tulentekoon vielä liberaalimman kannan kuin MH. MH on sitä toimintavaltansa rajoissa, luonnonsuojelusyistä rajoittanut.

Keskusta päättää vuoden 2011 valtion budjetista, ja näin myöskin niistä mittavista supistuksista, jotka kohdistuvat Metsähallituksen Luontopalvelut-tulosyksikköön ( virkistys, luonnonsuojelu, eräasiat ja alueiden hallinta ) - luontopalvelut ei ole pelkästään virkistystä  eli retkeilyn palvelurakenteiden rakentamista ja ylläpitämistä ja luontokeskuksia / luontotaloja.

Nykyisessä hallituksessa Maa- ja metsätalousministerinä toimii Sirkka-Liisa Anttila ( keskusta ), Ympäristöministerinä Paula Lehtomäki ( keskusta ) ja vieläpä Ympäristöministeriön kansliapäällikkönä toimii Hannele Pokka ( keskusta ) Lapista.  Hänen, jos kenenkään tulisi tietää supistuksien vaikutukset Lapin luontomatkailuun / aluetalouteen.

Toivoa sopii, että muistamme tämän ensi kevään vaaleissa.

#21: Palvelija - Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

"Kerropa telttavaeltaja missä kansallispuistossa tehdään hakkuita ? Jos näin on niin kipin kapin tekemään rikosilmoitus. Samalla voisit ilmoittaa siitä myös MH:n luontopalveluille. Laki kieltää hakkuut kansallispuistoissa."

http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/b60.pdf
Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma
sivu 24: 11.1 Polttopuuhuolto
Kansallispuiston polttopuuhuoltoon tarvittava puu otetaan puistosta...

Keskustelua asiasta:
http://www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?p=5609#5609

Kuva polttopuupinosta Muorravaarakan tuvan lähellä:
http://koti.mbnet.fi/heksahem/vaellus/kuvat/kamiinaan.JPG

#23: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot 

 Kansallispuiston polttopuuohuoltoon voidaan ottaa puuta puistosta. Ukki-puistosta osa otetaan puistosta. Elä siteeraa sitä hoito- ja käyttösuunnitelmaa kuin katekismusta. Suunnitelmia voidaan aina myös muuttaa. Esim jos polttopuun otosta todetaan haittaa alueen luonnonarvoille. Polttopuupino kuvassa on raflaava. Jospa laittaisit kuvan puistosta polttopuun ottoalueilta, niin pääsisimme arvioimaan haittoja luonnolle. Puiston pinta-ala on reilut 255 000 ha. Siellä ei näy kyllä missään n. 300 kuutiometrin puunotto. Hehtaaria kohti puuta otetaan noin yhden litran verran. Polttopuuta ei pidä sekoittaa hakkuisiin, vaikka eihän se polttopuukaan ilman sahaa katkea. Muorravaarakka on tuttu paikka , kun tuli siellä viime kesänä käytyä ja tuvassa yövyttyä. Telttavaeltaja on siis sitä mieltä, että puistosta ei voi ottaa polttopuuta retkeilijöiden käyttöön, esim autiotupien lämmitykseen. Samalla se hänen mukaansa pitäisi kieltää paikallisilta poromiehiltä (osa saamelaisia). Lain mukaan polttopuuta voidaan kuitenkin ottaa puistosta. Se on ollut myös lainsäätäjän tahto kun rauhoitusmääräyksiä on asetukseen kirjoitettu. Kerro nyt ihmeessä kuinka yli 20 autiotuvan polttopuuhuolto puistossa pitäisi järjestää, jos puistosta ei saisi puuta ottaa tai moottorikelkoilla ja mönkijöille tuville tuoda ? Vai onko niin että, kuulut niihin eräjormiin, jotka ovat sitä mieltä, että  vain varsinaisille "telttavaeltajille" on puistossa tilaa ? Puistot pitäisi siis rauhoittaa vain telttavaeltajan tapaisille eliittivaeltajille. Vähäisimmin taidoin varustetettu tavallinen kanssa pysyköön kansallispuistoista pois.

PS Etelän pikku kansallispuistoissa polttopuu tuodaan tulipaikoille puistojen ulkopuolelta.

#24: Palvelija - Re: Re: Re: Re: on muutakin kuin kansallispuistot

Hyvin avattu, tästähän tässä on viimekädessä kyse. Kyllä luonnon käytössäkin pitää ymmärtää, että ihminenkin on osa luontoa. Se miten me muuta luonto hyödynnämme ja suojelemme on se mihin voimme vaikuttaa.