Pitäjänmäen kirjasto säilytettävä

Vanha intiaanisanonta toteaa jotenkin näin, että vasta sitten, kun kaikki metsät on hakattu, joet kuivatettu ja kalat myrkytetty, valkoinen mies tajuaa, ettei rahaa voi syödä.

Samaa voisi sanoa Helsingin kaupungin virkamiesten ja osin valtuutettujen kaavailuista: kirjastojen, nuorisotalojen ja muiden palvelulaitosten lakkauttaminen pelkästään "seinien" kustannusten laskukaavalla on lyhytnäköistä ja ymmärtämätöntä. Ihmisten henkinen hyvinvointi (erityisesti laskusuhdanteen aikana)on turvattava sekä kulttuuri- ja peruspalvelut säilytettävä.

Asukaiden käsittely pelkkinä kuluttajina ja tuottoa tuovina palikoina kertoo kokoomusvoittoisen ajattelun syvimmästä totuudesta. Kuinka moni valtuutettu käyttää kirjastoa? Kuinka moni ymmärtää kirjaston merkityksen ja ainutlaatuisuuden suomalaiselle sivistykselle? Kuinka monin tietää, mitä kirjastoissa tehdään ja miten en toimivat alueillaan?

Muutin Pitäjänmäkeen elokuussa 09 - ja ensimmäinen asia osoitteen selvittyä oli tarkistaa kirjaston sijainti jo ennen muuttoa. Käyn siellä viikoittain hakemassa ja palauttamassa aineistoja. Pitäjänmäen alueella asuu reilusti enemmän (15 000) väestöä, kuin mihin lakkautusperuste nojaa (10 000 asukasta). Lainausluvut ja käyttöaste ovat hyvät. Ainoa ongelma on kuulemma suuri vuokra - siis kaupungin yhden hallinnonalan taskusta toiseen siirrettävä rahasumma, joka ei todellisuudessa näy tuottona. Miten menikään tarina hölmöläisten peiton jatkamisesta?

Tämäkin tapaus osoittaa että Helsinki on nimenomaan hallintokaupunki, ei asukkaiden kaupunki. Asukkaat ovat siis hallintoa varten. Mitä järkeä on väittää kirjastotila vuokra voidaan jollain tavalla säästää .

Tai ehkä siinä on sama järki, joka oli Jugend-salin muuttamisessa kahvilaksi. Kaikkien tilojen pitää tuottaa rahaa. Helsinki-tiedotus ei joidenkin mielestä tuottanut voittoa.

En minä muuten usko Pitskun kirjaston lakkautukseen. Eihän sitä ole vielä millään järkevällä syyllä perusteltu.

Martti Salomaa