Adressit.com

Saattohoito Koivikkokodissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Ota yhteyttä adressin tekijään

Vieras#1 Oct 26, 2015, 00:19
Eihän voi tietää koska itse tarvitsee saattohoitoa, jokainen ansaitsee kivuttoman kuoleman ja hyvän saattohoidon.
Vieras#2 Oct 26, 2015, 04:28
Olen syntynyt Lammilla ja lähisukua asuu edelleen siellä. Olen kuullut hyvää Koivikkokodin hoidosta ystäviltä. Paikkaa tarvitaan!
Vieras#3 Oct 26, 2015, 04:54
Koska uskon asian olevan tärkeä
Vieras#4 Oct 26, 2015, 05:54
Muutama vuosi sitten keräsimme Hämeenlinnan hiusyrittäjissä rahaa Koivikko kodille, saimme silloin paljon tärkeää tietoa paikan toiminnasta Riikalta !
Vieras#5 Oct 26, 2015, 06:03
Koivikkokodin hoito on laadukasta ja siellä on rauhallinen ilmapiiri.Haluaisin itsekkin sieltä siirtyä ikuisuuteen.Siellä kuunnellaan ihmistä ja pyritään toteuttamaan viimeiset toiveet.
Vieras#6 Oct 26, 2015, 06:10
Katson tämän olevan tärkeä jokaiselle ihmiselle koskaan ei tiedä milloin ajankohtainen.
Vieras#7 Oct 26, 2015, 06:22
Olen itse käynyt siellä lähiomaisen saattamassa..
Vieras#8 Oct 26, 2015, 06:28
isäni oli viimeisen elinviikkonsa koivikko-kodissa, jossa oli mahtava, osaava henkilökunta, kipua isän ei tarvinnut kärsiä, hoitajat jaksoivat tukea niin isää, kuin meitä omaisia. rauhallinen, kodinomainen paikka, paras vaihtoehto oman kodin jälkeen!
Vieras#9 Oct 26, 2015, 06:47
Koivikkokoti tekee äärimmäisen tärkeää työtä, jokaisella meistä on oikeus lähteä rauhallisessa ja turvallisessa paikassa.
Vieras#10 Oct 26, 2015, 06:55
Isäni sai kesällä Koivikkokodissa viettää viimeisen vuorokauden hyvissä käsissä.
Kiitos ihana, osaava ja ymmärtäväinen henkilökunta!
Vieras#11 Oct 26, 2015, 07:12
Herätkää päättäjät...
Vieras#12 Oct 26, 2015, 07:24
Tärkeästä asiasta kysymys!
Vieras#13 Oct 26, 2015, 07:54
Pidän Koivikkokodin olemassaoloa tärkeänä. Toivon, että rahotus järjestetään julkisista varoista. Toiminta osana Kanta-Hämeen keskussairaalaa. Työ on arvokasta ja välttämätöntä.
Vieras#14 Oct 26, 2015, 08:38
Enoni vaimo saateltiin kunniakkaasti koivikkokodin toimesta viimeiselle matkalleen.
Vieras#15 Oct 26, 2015, 08:39
Isäni oli viimeiset elinpäivänsä Koivikkokodissa. Tällaisia paikkoja tarvitaan ehdottomasti!
Vieras#16 Oct 26, 2015, 08:40

Hyvä saattohoito on jokaisen oikeus. Ministeriön suositus v. 2010 http://www.julkari.fi/handle/10024/111887

Vieras#17 Oct 26, 2015, 08:48
Tärkeän asian puolesta, saattohoitokoti on auttanut monia potilaita ja heidän omaisia!
Vieras#18 Oct 26, 2015, 09:05
Äitini sai viettää viimeiset aikansa Koivikko-kodin henkilökunnan osaavassa ja välittävässä hoidossa. Ja itsekin sain kokea mitä lämpimintä ja pyytteettömintä kohtelua, kun lähes tulkoon asuin äitini luona Koivikossa loppuun asti.
Arvostan Koivikko-kodin henkilökuntaa ja paikkaa erittäin paljon, ja olisi todella surullista jos tämä mahdollisuus riistettäisiin niiltä, jotka sitä tarvitsevat! Kodin jälkeen paras paikka viettää viimeiset hetkensä!
Vieras#19 Oct 26, 2015, 09:35
Enoni kuoli Koivikkokodissa heinäkuun lopussa ja sai lähteä siellä inhimillisissä olosuhteissa. En halua todellakaan että paikka suljetaan.
Vieras#20 Oct 26, 2015, 10:07

Itse sekä allekirjoitin, että lahjoitin Koivikkosäätiön tilinumeroon. Kaikki apu on varmasti tarpeen ja jatkossa toiminnalle tarvittaisiin vakaa rahoitus, jotta tärkeää työtä voisi tehdä rauhassa murehtimatta sen tulevaisuudesta

Vieras#21 Oct 26, 2015, 10:09
Koska todella haluan että Saattohoitokoti Koivikko pysyy ja pystyy toimimaan.
Vieras#22 Oct 26, 2015, 10:23
Isääni hoidettiin viimeisinä viikkoinaan Koivikko-kodissa.
Vieras#23 Oct 26, 2015, 10:29
Kaunis ja rauhallinen paikka viimeisiin hetkiin. Ehdottomasti säilytettävä nykyisessä muodossaan.
Vieras#24 Oct 26, 2015, 10:36
Hyvä ystäväni oli Koivikkokodissa hoidossa ja kävin siellä monta kertaa sairauden loppuvaiheessa häntä katsomassa. Havaitsin kuinka inhimillistä hoitoa siellä voi saada. Tätä paikkaa tarvitaan edelleen.
isätön#25 Oct 26, 2015, 12:04

Isäni siirrettiin ensin terveyskeskukseen saattohoitoon, koska kotona isän hoitaminen ei ollut mahdollista. Terveyskeskuksessa isä muuttui agressiiviksi, häntä ahdisti, letkuja oli laitettu sinne ja tänne, isän ranteet oli kaiteisiin lyömisen seurauksena täynnä mustelmia. Taistelimme isän puolesta ja saimme lähetteen Koivikkokotiin, jossa isä muuttui jo päivässä rauhalliseksi ja alkoi hyväksyä tulevan kuolemansa. Ei letkuja, ei kiirettä, kauniita sanoja, kädestä kiinnipitämistä, rauhallista puhetta, sitä paikka ja aivan ihanat hoitajat ja lääkäri tarjosivat. Isä menehtyi ja siitä jäi kaikesta katkeruudesta ja surullisuudesta huolimatta kaunis muisto ja sitä ei olisi jos isä olisi joutunut menehtymään kylmässä, kiireisessä terveyskeskuksessa.