Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

kyllä poijat on nyt kahtonna liikaa telkkaria, kun tuollaisia uhkakuvia maalailevat. Tässäkin tekstissä (#175) oli kolme oikealta kuulostavaa lausetta - joskin väärässä yhteydessä.

Hei miettikää itekki nyt mitä me jätetään tuleville sukupolville.
Vai onko se paras keino ehkäistä turvemiehet leikkaamalla sukukalleudet pois.
Fukusiman reaktorin siivoamisen arvio oli 623 miljardia dollaria.

Vesistötkin joutuu joku joskus siivoamaan ja hintalappu voi olla aika suuri

#174: JK - Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

"Kuka voi varmuudella sanoa mitä energiamuotoja parin vuosituhannen päästä käytetään? Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa."

Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan.

"Uutta turvetta voi muodostua vain luonnontilaisissa (ojittamattomissa) olosuhteissa, jolloin turvekerros kasvaa muutamia millimetrejä/vuosi."

Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla.

"Ojitetuilla soilla turvekerros sen sijaan ohenee koko ajan pohjaveden pinnan laskettua ja hapen päästyä kiihdyttämään turpeen hajoamista. Hiiltä vapautuu turpeen hajotessa ja turvekerros ohenee."

Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista. Kumpaako oikein haluat?

 

Pidän kovasti luonnosta, sen takia kannatan turpeennostoa ja sen tehokasta kontrollointia ettei humuspäästöt pääsisi tuhoamaan vesistöjä.

#171: - Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. 

Kun turpeen tuotanto loppuu alueelta, se voidaan soistaa uudelleen esim. tukkimalla laskuoja (nopeuttaa soistumista) ja mikäli sille ei tehdä mitään niin se soistuu muutenkin, kuten on tapahtunut aiemminkin. Ei tapahdu hetkessä - n. 1 m/1000 v.

Maanomistaja päättää, mikä on alueen jälkikäyttömuoto, vaihtoehtoja on monia.

Syntyykö sinun mielestäsi hiekka- tai soramonttuun uutta hiekkaa tai soraa - edes hitaasti?

Mikä on sen jälkikäyttömuoto, vaihtoehtoja ei ole monta.

Seuraavan jääkauden jäät sulaessaan voivat toki täyttää ne uudelleen muualta tulleella maa-aineksella ja siihen menee kymmeniä tuhansia vuosia.

Jyrsinturve = kasvu-, kuivike, jyrsipolttoturve

Jyrsinpolttoturpeesta voidaan tehdä edelleen esim. turvepellettiä ja kasvuturpeesta erilaisia kasvualustoja.

"Turpeen kaivu":

- turve irroitetaan tuotantokentästä jyrsimällä

- turve kuivatetaan aurinko- ja tuulienergian avulla ja kuivumista nopeutetaan kääntämällä.

. turve kerätään, aumataan ja toimitetaan tilauksesta asiakkaalle

, joten se siitä kaivusta.

Käytä jatkossa termiä turpeentuotanto, koska se on oikein.

#170: vieras(tava) - Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. 

 "Hullun Pässin" kanssa on turha juosta kilpaa, mutta vastaan nyt kuitenkin lyhyesti.

Laitokset on rakennettu pääosin turpeen varaan, koska valtaosa niistä on tehty 10 - 20 v sitten. Silloin ei puhuttu puusta, koska sen oletettiin menevän valtaosin metsätalouden käyttöön. Laitosten rakentajat ovat myös sen verran "fiksuja", että hekin tietävät, että puuta ei oikeasti tulla koskaan saamaan tarvittavia määriä. Lue tarkemmin aiemmin kirjoittamani kommentti. Turve on myös hyvä ja hintavakaa polttoaine. Investoinnit ovat niin suuria ettei niitä voi rakentaa toiveajattelun varaan.

#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Vastaisitko ystävällisesti tuohon #173 esitettyyn asiaan. Voi toki vastata muutkin, jotka tietävät vastauksen.

#173: - 5tonnia

"Onpas kiva nähdä täällä uusiutuvia näkemyksiä asioista! Kun joku esittää, että suo laskee viisi tonnia humusta vesistöön, niin se ei ole kertakaikkiaan mitään ja taas kun suo 'tuottaa' uutta turvetta saman määrän, niin se on jo jotain merkittävää - onko tässä nyt jokin ristiriita noissa mittasuhteissa???"

Ovat kaksi aivan eri asiaa, niitä ei voi verrata. Luonnontilassa suo laskee humusta vesistöön bakteeritoiminnan ja hajoamisen kautta. Suo kun tehdään tuotantoalueeksi siihen nykyään rakennetaan suodatusjärjestelmä niin että lähtevä vesi on parhaillaan puhtaampaa kuin luonnontilaisena. Ennen tehtiin tuossa asiassa todella paljon virheitä. Se on tosi harmi, monta järveä pilattiin! Niiden virheiden korjaamiseen nimenomaan tarvitaan elinvoimainen turvetuotanto - kukas sen muuten maksaa?

Uusien alueiden ympärillä kohu on lähinnä hysteriaa ja tietämättömyyttä. On sitä laiminlyöntejäkin, mutta ne ei ole syy totaalikieltoon. Ja täytyy muistaa sekin että sitä nopeasti hakee jostain syyllistä kun oman mökin järvi soistuu ajan myötä. Niin tapahtuu tuhansille järville koko ajan eikä syynä ole turvetuotanto.

#177: Jari S - Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta.

Kaikella kunnioituksella; lue Jari S tarkasti. Sanoin: "Tuolloinhan nämä nyt loppuun kaivetut suot ovat aikaisintaan seuraavan kerran kaivettavissa."

Vastasit, kiitos siitä: "Kukaan ei ole kaivamassa kaikkia meidän soita pois. Vain murto-osa tarvitaan energiatuotantoon koskaan."

Siis sanoin "nämä NYT loppuun kaivetut suot...." Puhun siis nykyisistä loppuun kaivetuista turvekentistä. Selvisikö? Ja sille ei valitettavasti voi mitään, että nuo entiset turvesuot voidaan kaivaa seuraavan kerran vasta vuosituhansien kuluttua. Jos "jo" v.3012 "uusiosuolle" mennään, joudutaan siitä metrin paksuisesta turpeesta pintakerrosta kuorimaan varsin paksu osa, kuten tiedätkin, ja sen alla oleva hyödynnettävä turvemassa ei nykyisten tuottolaskelmien mukaan vielä riitä kannattavaan toimintaan. Mutta ehkä menetelmät ovat tuhannen vuoden päästä niin kehittyneet, että kaivuu on halvempaa? Siihen voi tosin vaikuttaa ulkomaisen halpatyövoiman käyttökin, mutta 1000 vuoden päässä olevaa totuutta emme kukaan oikeasti tiedä, enempää luonnon tilasta kuin energiamuodoistakaan. En minä etkä sinä. Jonkinlaisia skenaarioita voimme ehkä esittää nykymenon pohjalta ennustaen, mutta se on sitten arvailua. Luonnon tilan muutos ei kuitenkaan lupaavalta näytä.

Kirjoitit myös:  "Rahkasammal kasvaa hyvin käytöstäpoistetuilla turpeenottoalueilla, eli tavallaan keinotekoisissa oloissa. Tutkimusta on tehty paljon ja kokemustakin löytyy roppakaupalla." Laittaisitko ystävällisesti noiden tutkimusten lähdeviitteet meidän kaikkien näkyville, niin voimme ehkä oppia millä tavoin rahkasammal muuttuu oikeaksi polttoturpeeksi lyhyemmässä ajassa kuin nyt yleisesti tiedetään? Väitteesi on mielenkiintoinen. Mm. Vaponkin hyväksymä tieto on, että turvetta muodostuu vain vetisissä (tai vesitetyissä) olosuhteissa siis luonnontilaisilla soilla, tai näillä "uusiosoilla" joihin turvekenttien vesittäminen tähtää. Kommentistasi saan käsityksen, että sinäkin tiedät tämän.

"Tämä on metsätalouden ongelma, ei turpeennostamisen. Turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista." Näin kommentoit ojitettujen soiden turvekerroksen ohentumista ja hiilihävikkiä. Valtakunnallisesta Suostrategiasta tai luontoväen julkaisuista tuota ei kuitankaan löydy.

Kerrotko siis senkin mihin julkitietoon perustuu väitteesi "turpeennoston kieltäminen nimenomaan painottaa kehitystä metsätalouteen ja nykyisten umpeenkasvaneiden ojien avaamista"? Ojituksia kritisoivat ja suoluonnon elinkyvyn ja monimuotoisuuden säilyttämistä puolustavat henkilöt pitävät (varsin yksimielisesti) luonnolle haitallisina niin luonnontilaisten soiden turvekenttäojituksia kuin niiden ojituksia metsätaloudelliseenkin käyttöön. Molemmat hävittävät paikallista suolajistoa. Vanhojen suometsäojien kunnostamisen (uudelleen avaamisen) haittavaikutukset eivät toki samassa määrin enää hävitä varsinaisia soiden eliölajeja kuin uudisojitukset, koska vahinko on jo aiemmin tapahtunut ja em. suolajisto pääosin kadonnut. Vesistökuormitusta nekin tietysti kasvattavat.

"....painottaa kehitystä metsätalouteen"? Siis luonnonsuojeluväkikö? Tuo ei minulle nyt oikein avaudu. Silti tunnen ison joukon luontoväkeä ja heidän kantojaan, mutta myös turvetoimijoita, joiden monien kanssa olen saanut keskustella ihan rakentavasti asiapohjalta. Sinua en valitettavasti ole tavannut.

Tottahan tunnen myös paljon ihmisiä jotka kritisoivat epäonnistuneita metsätaloudellisia suo-ojituksia. Niitäkin maassamme on valitettavasti tehty n. miljoonan hehtaarin suoalalla, eikä niiden metsänkasvatustuotto koskaan kata ojituskustannuksia. Varpukasvustot eivät tuota puuta, mutta myös turvekerros ohenee. Siksi näiden hukkaojitussoiden ennallistamista uudelleen soiksi vaaditaan.

Olemme näköjään yhtä mieltä siitä, että turpeennoston haittoja on kyettävä paremmin kontrolloimaan ja ne myös estämään.

 

#181: Jari S - Re: 5tonnia

Ovat kaksi aivan eri asiaa, niitä ei voi verrata.

Eli kumpiko painaa enemmän? kilo höyheniä vai kilo rautanauloja? Tarkoitin kyllä juuri noita turvekentän humuspäästöjä - niitä on (ainakin joillakin ylilyöntitapauksilla)

 

voishan se olla vaikia pelkällä puula lämitää jos pitäs suomen ja venäjän metät poltaa eikä riitäskään

#182: JK - Re: Re: Re: Re: Re: Suomen luonnon, kotimaisen työn, energian ja ruuan puolesta. 

 

JK, millainen sinun ratkaisusi Suomen energiatalouteen olisi? Mistä ja millä menetelmillä saataisiin mielestäsi realistisesti tarvittava määrä sähköä ja lämpöä Suomen tarpeisiin ympärivuotisesti? Voisi yhtenä vaihtoehtona tarkastella sitä, että jonakin päivänä Venäjältä ei tilapäisesti saisi "valmista" sähköä eikä energiaraaka-aineita.

Kuivike turve on vain parasta eläimille .Ei kärpäsiä eikä lantaa eläimiin kertynyt sen jälkeen kun kuivike turvetta on alettu käyttämään . siis korostan eläinten hyvin vointi lisääntynyt kuivike turpeen asiosta . muitakin tuotteita käytettty mutta imukyky on vain se paras kuivike turpeella .esim 100 päisen karjan kuivittaminen pelkällä kutterilla on joka toinen päivä kun se taas KUIVIKE TURPEELLA on 1 kerran viikossa . joten lyhyttä matikkaa kun käyttää niin kuivike turve on vain talouden kannalta parempi. siis vipu voimaa koko suomen talouteen turpeesta .

5-8% on turpeen sähköntuotannon osuus ei liene mahdotonta korvasta vaikka vesivoima optimoinnilla. Kannattaa jatkossa unohtaa tuo sähkö turpeen yhteydessä, sen verran pientä on tuotanto.

#187: -

Paljonko on turpeen osuus kaukolämmöstä?Paljonko on lisä lasku nyt kun ei ole TURVETTA?

#187: -

Mikä TYÖTTÖMYYDEN % TURPEELLA? Entä kansantalous? Kasvuturve? Verotulot?Mistä Energia tilalle? Eläimmien hyvinvointi?

Kuvittele nyt asuvasi siperiassa vaikka vuosi? Ja paskot huosuusi joka päivä! Tiedät miltä eläimmestä tuntuu!

Samaan aikaan, kun Suomi on on menossa syvään energiakriisiin ja talous yskii, turvetoimijat etsii uusilta mahdollisilta tuotantoalueilta sammakkoa, hämähäkkiä, perhosta, korentoa, lampisukeltajia ja mm. tekee sähkökalastuksia kuivissa laskuojissa. Viranomaiset tykkää myös keksiä 3 kesän selvitysten jälkeen vielä uusia elukoita. Luparuuhkan purkamisella saataisiin liikkeelle välittömästi 100milj. euron ylimääräiset investoinnit joka jatkuisi seuraavat 5 vuotta 50 milj € vuositasolla. Tässä on tapahtumassa oikeusmurha, odotetaan Niinistön lausuntoja tarvitaanko niitä lupia. Mitä sitten, vaikka onkin kyse laillisesta elinkeinosta

Kimmo Virtanen (Ote Geologi –lehden 63/2011 artikkelista

Turvevarat, turvemaiden
käyttö ja

turpeen energiakäyttö
Suomessa

(energianäkökulma)

Esitelmä Suomen Geologisessa Seurassa 10.2.2011, SGS:n
energiateemaan liittyen.

Turpeen fossiilisuudesta / uusiutuvuudesta

Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi, koska

Suomessa käytettävä turve on iältään keskimäärin

noin 2500–3000 vuotta vanhaa.

Tosin esimerkiksi kivihiili saattaa olla 300

miljoonaa vuotta vanhaa eli 100 000 kertaa

turpeen ikäistä. Turvetta voidaan sanoa fossiiliseksi

polttoaineeksi myös, koska hyödyntämiskelpoiset

turvevarat loppuvat aikanaan eli

nykyisellä käytöllä Suomesta keskimäärin 300

vuoden kuluttua.

Toisaalta turvetta voidaan myös sanoa

uusiutuvaksi, koska turpeen käyttö ja uuden

suobiomassan muodostuminen on Suomessa

suunnilleen tasapainossa (Mäkilä 2011), vaikka

kaikki nykyisin kertyvä biomassa ei tuhansien

vuosien kuluttua muodostukaan turpeeksi.

Uusiutuvuutta tukee se, että suo, jonka turpeet

on käytetty, voidaan soistaa uudelleen

samaan paikkaan kasvamaan turvetta. Näin ei

voi ajatella tehtävän käytetyille kivihiilikerrostumille

tai öljyesiintymille. On todettu, että

Kuva 5. Turvetuotantoalueiden pinta-ala ja laskennalliset

kokonaisturvevarat (Tuusniemi & al. 2010).


88 GEOLOGI 63 (2011)

uutta suosammalbiomassa voi muodostua vanhalle

tuotantoalueelle noin 2,5–4,5 tonnia /

ha vuodessa (Silvan 2010). Suon vedenpintaa

säätämällä on mahdollista nopeuttaa turpeen

kasvua. Uuden suobiomassa kasvunopeus on

moninkertainen vanhan turvekerrostuman

kasvuun verrattuna. Uusi suobiomassa voidaan

mahdollisesti korjata energiaksi mahdollisesti

50–100 vuoden välein, jolloin se olisi uusiutuvaa

energiaa.

Kivihiilikerrostuma ei muutu ilmakehän

vaikutuksesta. Se on fossiilinen kerrostuma.

Sen sijaan turvekerrostuma on koko kerrostuman

osalta jatkuvassa muutostilassa. Turvekerrostuma

kasvaa koko ajan paksuutta ja sitoo

hiiltä, mutta toisaalta kerrostuma myös hajoaa

koko ajan syvemmältä vapauttaen metaania

ilmakehään. Vanhaa turvetta

ei esiinny muualla, kuin maankuoren

vajoama-alueilla ja siellä missä turve on jäänyt

muiden sedimenttien alle.

Turpeen kerrostumisnopeus vaihtelee huomattavasti

ja se on riippuvainen monista eri

tekijöistä. Muun muassa kerrostumisnopeus

on suurempi geologisesti nuorilla soilla kuin

vanhoilla, se on suurempi Etelä-Suomessa kuin

Pohjois-Suomessa, se on suurempi ombtrotrofisilla

soilla kuin minerotrofisilla, se on suurempi

karuilla soilla kuin runsasravinteisilla –

jne. Kerrostumisnopeus vaihtelee paljon myös

eri vuosina, eri vuosikymmeninä, eri vuosisatoina

ja eri geologisina ilmastokausina (Mäkilä

ja Saarnisto 2008).

Suomessa turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöt

olivat vuonna 2008 noin 8,5 milj.

tonnia CO2 (Tilastokeskus 2010). Tämän perusteella

Suomalainen tiedeakatemia on kannanotoissaan

numero 1. (Turpeen energiakäytön

työryhmä 2010) päätynyt arvioon, että

Suomen on luovuttava turvetuotannosta sen

maapallon ilmastoon aiheuttamien ilmastovaikutusten

vuoksi. Tiedeakatemia korostaa kannanottojensa

edustavan kansallista näkökulmaa.

– Norjan öljyn- ja kaasuntuotannon ilmastovaikutus

on noin 450 milj. tonnia CO2,

mutta Norjassa ei ole nähty kansalliseksi näkökulmaksi

esittää maan öljyn- ja kaasuntuotannon

lopettamista ilmastosyillä. Suomessa

turpeella yritetään selvitä kylmistä talvista,

Norjassa öljyllä ja kaasulla tehdään kansainvälistä

bisnestä.

#190: VV - Energiakriisi 

 Olen ihmetellyt tarkan ympäristöselvityksen tarvetta talousmetsissä. Kun alue hakataan, tulee moto, kannot poistetaan, ojat aukaistaan, ja mahdollisesti laikutetaan ennen istutusta. Kukaan ei kysy onko alueella viitasammakkoja tai muita ötököitä. Turvesuohankkeita käyttää hyväkseen työttömät kasvi- ja perhostieteilijät, joilla ei ole muita töitä varsinkaan yrityksissä.

#192: Inversus - Re: Energiakriisi

Niiden olis hyvä mennä tutkimaan Fukushiman YMPÄRISTöN hyönteisiä. Tai ehkä ne on sieltä tullutkin.

 

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/52691-bbc-fukushiman-onnettomuus-aiheuttanut-mutaatioita-perhosissa

 

Minulla on mökki pienen lammen rannalla, johon ei laske ojia. Pohja on mutainen ja varmaan kasvaa muutaman tuhannen vuoden päästä umpeen. Lähin turvesuo on vai 20 km päässä alaspäin. Kun näiden turvesoiden vaikutus on niin suuri, miten voisin pelastaa lampeni tuleville sukupolville?

#194: Inversus -

Laittamalla nimen listaan.

#195: JJ - Re:  

 Samaa mieltä.

Jos lähelle sattuisi tulemaan uusi turvetuotantoalue ja sen vedet (vedet johdettu ensin sarkaoja-altaiden, laskeutusaltaiden,ja pintavalutuskentän kautta) johdettaisiinkin sinun pieneen lampeen...

#194: Inversus -

Alkaa lammen vesi kirkastua pikku hiljaa. Koska pinta valutuksen vesi on juoma kelpoista.

#192: Inversus - Re: Energiakriisi

"Inversus" @ :"Turvesuohankkeita käyttää hyväkseen työttömät kasvi- ja perhostieteilijät, joilla ei ole muita töitä varsinkaan yrityksissä."

Mitäs pahaa siinä on? Ole hyvä ja perustele. Tekevät yleensä erittäin tarkkoja ja asiantuntevia alansa selvityksiä turveyhtiöiden konsultteina. Eri asia on, että tilaajan etunäkökohdista  selvitykset ovat usein "liiankin tyhjentäviä".

Onhan niitä sekundakonsulttejakin paljon (katsokaa mitkä toimijanimet toistuvat jatkuvasti esim. Vapon listoilla), joita isot turvefirmat mielellään käyttävät siksi, että saavat mieluisiaan tuloksia muutaman tunnin ns. "luontoselvityksistä".

Ota hihan huviksesi taskulaskin ja laske, montako milliä 5 t lisää lietettä vuodessa/km2. Tuskin puhtaan metrien kerroksista.

#190: VV - Energiakriisi 

Tutkimuksia ja selvityksiä joudutaan tekemään todella paljon ja vuosi vuodelta enemmän - aikaa ja rahaa kuluu...

Lupia saatetaan evätä nykyään jo näinkin heppoisin perustein, kuin esim. alue saattaa olla tietyn lintulajin poikasten harjoittelualue tai todetaan, että alueella ei havaittu kyseistä lajia, mutta se saattaa tulla sinne kuitenkin jossakin vaiheessa ?

Tämä on valtaosin vihreiden ansioita ja he ovat onnistuneet näin hidastaamaan ja estämään monen hankkeen etenemisen.

Selvityksiä ja tutkimuksia joudutaan tekemään aivan liian paljon, ja nekin rahat mitä em. käytetään voisi käyttää esim. nuorten mielenterveyden hoitoon ja vanhusten hoitoon - koppakuoriaisten ja hämähäkkien hyvinvointi tuntuu oevan tärkeämpää kuin köyhien, nuorten ja vanhusten hyvinvointi ?