Tehdään Puutarhakatu 4:stä Linnanpellon arvoinen uusi maamerkki koko Kuopiolle

Linnanpellon asukkaisiin ja koko Kuopioon vaikuttaa se, millainen Puutarhakatu 4:stä rakennetaan. Puutarhakatu 4, eli nykyinen Suomen pankin tontti sijaitsee kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella Päivärinteentien 1950-luvun rakennusten ja Päivölän sekä Asuntolan 1920-luvun arkkitehtuurin sylissä Kuopion keskustan pohjoispuolella. Vanhan pankin korvaava uudisrakennus tulee keskeisesti määrittämään alueen hengen ja arkkitehtonisen ilmeen. Rakennustapaohjeella ja sen lopputuloksella tulee olemaan valtava ja kauaskantoinen vaikutus alueen kehityssuuntaan, arvoon, viihtyvyyteen ja elävän kulttuurimiljöön säilymiseen. Uudisrakennuksen vaikutus Kuopion kaupunkikuvaan korostuu, sillä alueen asukkaiden lisäksi rakennuksesta tulee osa myös matkakeskuksen käyttäjien päivittäistä kaupunkimaisemaa.  

Alueen rakennettu ympäristö muodostuu eri aikakausien rakennuksista, joista erityisen merkittäviä ovat Pohjolankadun varrella sijaitsevat1920-luvulla valmistuneet Päivölä ja Asuntola sekä Päivärinteentien 1940–1950-luvuilla rakentunut pientaloalue, "Rikkaiden rinne".  

Vaadimme, että Puutarhakatu 4 uudisrakennusten, erityisesti puutarhakadun puolen lamellitalon, tulee sopeutua selkeästi nimenomaan alueen 1920-luvun ja 1940–1950-luvun rakennusperintöön. Lisäksi vaadimme, että: 

• Julkisivun tulee olla arkkitehtonisesti rytmitelty siten, että se liittyy vanhojen rakennusten mittasuhteisiin ja aukotukseen. 

• Julkisivumateriaalien tulee olla laadukkaita, ja alueen 1920-luvun ja 1940–1950-luvun rakennusperinteeseen sopivia 

• Kattomuodon tulee muodostaa luonteva yhteys ympäröivään 1920-luvun ja 1940–1950-luvun rakennuskantaan. 

• Rakennuksen tulee vahvistaa alueen kaupunkikuvallista identiteettiä. 

• Parvekkeiden tulee olla rakennuksen arkkitehtuuriin integroitavia, eikä julkisivua saa hallita yhtenäisillä parveke- tai lasiseinärakenteilla. 

• Lopullisessa rakennusluvassa tulee osoittaa konkreettisesti, miten rakennus sopeutuu Päivölän, Asuntolan ja Päivärinteentien 1920- ja 1940-1950-lukujen rakennusperinteeseen. 

• Rakennuksen suunnittelussa tulee säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevia puita, kasvillisuutta ja maastonmuotoja, kuten rakentamistapaohjeessa edellytetään. 

• Tulee arvioida vaihtoehtoina matalampaa kerroskorkeutta ja pistetaloratkaisua.

• Havainnekuvien tulee vastata olennaisilta osin rakennuslupavaiheessa esitettävää rakennusta. 

Emme vastusta uudisrakentamista 

Kaavan yhteydessä laaditussa sitovassa rakentamistapaohjeessa todetaan, että Puutarhakadun varren lamellitalon arkkitehtuurin tulee sopeutua Päivölän ja Asuntolan arkkitehtuuriin. Olemme samaa mieltä, mutta ohjeessa mainitun "tämän päivän tulkinnan" sijaan sen tulee selkeästi ja tunnistettavasti sopeutua alueen 1920- ja 1940–1950-lukujen rakennusperinteeseen.  

Ohjeessa todetaan lisäksi, että uudisrakentamisen tulee muodostaa ehjä kokonaisuus ja täydentää alueen olemassa olevaa rakennuskantaa. Pidämme tätä tavoitetta tärkeänä, joten katsomme, että sitä tulee täsmentää ja toteuttaa nykyistä kunnianhimoisemmin. Uudisrakentaminen on mahdollista sovittaa Linnanpellon ympäristöön laadukkaalla nykyarkkitehtuurilla. Emme kuitenkaan pidä riittävänä sitä, että rakennus ainoastaan täyttää tekniset kaavamääräykset tai käyttää yksittäisiä historiallisesta ympäristöstä lainattuja elementtejä, kuten tiiltä tai aumakattoa. 

Nykyisessä rakentamistapaohjeessa tämä tavoite on jo tunnistettu: siinä todetaan, että lamellitalon arkkitehtuurin tulee sopeutua Päivölän ja Asuntolan arkkitehtuuriin ja että rakennuksen tulee muodostaa luonteva osa Puutarhakatu–Pohjolankatu-kerrostalovyöhykettä. Tämän periaatteen tulee näkyä myös lopullisessa sitovassa rakennusohjeessa ja rakennussuunnitelmassa. 

Lyhyesti: