Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa
Ota yhteyttä adressin tekijään
Re: Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
#951: Etelä-pohjalaanen - Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
Mikä on järven nimi? Ja mitkä on ne vastaavanlaiset? Nyt eletään kuitenkin 2014 aikaa turvetuotannon vesipäästöissä.
Re: Re: Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
#952: - Re: Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
Nyt eletään jo vuotta 2014 ja mitään ei ole tehty jo aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi!
"Aiheuttamisperiaatteen mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta ja rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Periaatteen taustalla on pilaaja maksaa - periaate, jonka mukaan aiheuttajan on korvattava ja korjattava pilaantumisella aiheuttamansa vahinko. Aiheuttamisperiaate tukeutuukin ajatukseen siitä, että ympäristö ei ole määrättömästi ja vapaasti käytettävissä oleva hyödyke. Aiheuttamisperiaate on ympäristöoikeudessa hyvin vakiintunut periaate, jonka suurin merkitys tulee ympäristönsuojelulainsäädännön osalta esille korvausasioissa"
Ja tässäpä mm. linkki, jossa Iisalmen reitin vesistöjen tilaa on pohdittu
Kartasta voi nähdä selkeästi, mikä aiheuttaa eniten rehevöitymistä ja vaikutus ulottuu todella kauas. Näläntöjärvi on mm. Konnunsuon selkeytysallas ja Luupuvesi mm. Kaikonsuon.
Re: Re: Re: Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
#953: - Re: Re: Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne
onko tämä nyt se mulkkujärvi
Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 28.3.2014
Suomessa kotimaiset energianlähteet turve ja metsähake ovat jäämässä kivihiilivyöryn alle, kiitos vihreiden. Vihreiden ajamat turpeen veronkorotukset ovat leikanneet metsähakkeen tukea ja ajaneet alas uusiutuvaa sähköntuotantoa.
Turpeen kilpailukyvyn on heikentänyt sen verotuksen kaksinkertaistuminen viime vuonna. Turpeen veronkiristys laskee samalla metsähakkeen tukea. Tilannetta ei valitettavasti voida suoraan ratkaista kivihiilen verottamisella, koska EU-sääntöjen mukaan sähköntuotannossa polttoainetta ei voida verottaa.
Lämmön tuotantoa, johon turvetta pääsääntöisesti käytetään, sen sijaan verotetaan.
Turpeen verotusta oltiin jälleen nostamassa ensi vuoden alussa. Tiistain kehysriihiratkaisussa turpeen veronkorotus onneksi perutettiin. Tämä ei valitettavasti vielä pelasta mitään. EU:n mukaan turpeen verokohtelu ja metsähakkeen tukeminen ovat kytköksissä toisiinsa.
Seuraavaksi ainoa toimiva ratkaisu on metsähakkeen tuen korottaminen. Tuki pitää korottaa vuoden 2012 tasolle. Tällöin kivihiilen ja metsähakkeen hintaero tasoittuu ja energiayhtiöt pystyvät sijoittamaan uusiutuvaan energiaan. Samalla metsähakkeen kustannustehokkuutta viedään lähemmäs tuulivoimaa.
Erityisen tärkeä olisi myös helpottaa turvetuotannon luvitusta.
Luvitusten hankaloittaminen on aiheuttanut sen, että vaikka noin 3 000 hehtaaria turvemaata poistuu vuosittain energiakäytöstä, tulee tilalle vain noin 500 hehtaaria uutta tuotantoaluetta. Vaje paikataan tuomalla lähinnä kivihiiltä ulkomailta.
Viime vuosina tuontienergiaa on tuotu noin 13,5 miljardin euron edestä vuodessa, mikä heikentää merkittävästi Suomen vaihtotasetta ja lisää hiilidioksidipäästöjä.
Vihreiden tavoitteena on ollut turpeen tuotannon alasajo, minkä he saivat kirjattua myös hallitusohjelmaan. Suomessa olisi valmiita peruspilattuja soita satojatuhansia hehtaareja, nykyisistä ojitetuista soista jopa kolmasosa.
Peruspilattu suo ei ojituksen jälkeen ole kasvanut metsää, eikä se pysty kasvamaan puuta.
Nämä suoalueet päästävät nykyisessä tilassaan ilmaan lähes saman verran hiilidioksidia ja vesistöihin saman verran ravinteita kuin jos suot otettaisiin turvetuotantoon.
Vaikkei turvetta voida pitää uusiutumiskykynsä hitauden vuoksi varsinaisesti uusiutuvana energialähteenä, se on todella järkevä kotimainen vaihtoehto pääasiassa venäläiselle tuontienergialle. Venäjältä tuodaan noin 70 prosenttia kaikesta Suomen tuontienergiasta ja kivihiilestä lähes 100 prosenttia.
Vain kotimaisia energialähteitä hyödyntämällä työllistäisimme samalla suomalaisia ja paikkaamme julkisen talouden ammottavaa kestävyysvajetta.
Pertti Hemmilä
kansanedustaja (kok.)
This comment has been removed by the person who wrote it.
Ympäristö05.03.2012 10:58 Kommenteja: 1 Tekstin koko: A A A
Markku Vuorikari
Viime kesän mittausten perusteella Vapon turvesoiden osuus Kyyjärven kuormituksesta on pieni.
Saarijärven reitin latvavesillä olevaan Kyyjärveen tulevasta eloperäisestä kuormituksesta alle kolme prosenttia tuli Vapon turvesoilta, insinööritoimisto Saloy Oy:n viime kesänä tekemät mittaukset osoittavat.
Saarijärven reitin varrella on käyty kovaa keskustelua vesien heikentyneestä laadusta ja sen syistä. Saloy Oy:n toimitusjohtajan Tapio Salmisen mielestä etenkin reitin yläosalla on paljon ojitettuja soita ja turvemaita. Kunkin tekijän vaikutusta vesien tilaan on vaikea yksilöidä, kun ainoastaan turvetuotannon päästöjä seurataan yksilöllisesti.
Korkein kiintoainearvo 38,5 milligrammaa litrassa mitattiin Kivijärvestä Puralankylän kohdalta.
Vehkanevan turvetuotantoalueen valumavedessä oli kiintoainetta 21,2 milligrammaa litrassa, Peuralinnannevan alapuolella lähes yhtä paljon.
Tutkimuksen tekijä huomauttaa, että mittaushetkellä virtaama oli vähäinen, joten kuormitus ei ollut suuri.
Latvavesissä korkein kuormitus
Saarijärven reitillä ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitus tehtiin viime heinä–elokuussa. Tarkempi veden kemiallinen hapenkulutus tutkittiin kaikista kahdeksasta Kyyjärveen laskevasta merkittävästä purosta tai joesta. Kahteen jokeen laskee valumavesiä turvetuotantoalueilta.
Mittausten perusteella Kyyjärven sekä siihen laskevien jokien ja purojen vesien kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat korkeammat kuin alempana Saarijärven reitillä. Myös veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeammat latvavesissä kuin reitin alaosissa.
Tutkimuksen tekijä päättelee, että pääosa Kyyjärveen tulleesta orgaanisen aineksen kuormituksesta tuli mittausajankohtana muualta kuin turvetuotannosta. Johtopäätöstä tukevat myös järvellä tehdyt kiintoaine- ja sinileväkartoitukset.
Reijo Vesterinen
Ajattele joskus omillasi!
Tässäpä Irlannin poikien mallia:
http://www.youtube.com/watch?v=E06dCKDyw1M
Re:
Videossa ei näytetty kuinka palat kerätään pois. Palaturpeen kuivatuksen/keräyksen takia kentä tehdään suomessa.
Itselläni on myös kesämökki pienehkön järven rannalla. Yläpuoliseen ojastoon laskee turvetuotannosta vedet. Tuotantoalue on noin 90 hehtaaria. Olen siellä lapsesta saakka viettänyt paljon aikaani ja kalastellut enkä ole huomannut veden laadussa mitään muutosta. Myös vesinäytteitä on järvestä otettu ja lukemat olleet täysin normaalit. Itse en syytä lainkaan turvetuotantoa vesistöjen pilaajaksi.
Tuttavallani vastaavasti on kesämökki Keski-Suomessa johon ei tule mitään turvetuotannon kuivatusvesiä mutta järvi on aivan pilalla. Ympärillä siellä on paljon maataloutta ja metsiä. Asiaa on siellä tutkittukin muistaakseni ELYN:n rahoituksella ja selvästi osoitettu maa- ja metsätalouden olevan syypää veden huonoon laatuun. Eipä sielläkään voida edes syyttää turvetuotantoa koska sitä ei ole mailla halmeilla!
Tietysti joissain kohteissa saattaa olla että turvetuotanto on osaltaan sotkemassa vesistöä, mutta kuten nimerkki Korpisoturikin mainitsi, ei kaikkea turvetuotantoa voi aina syyttää tutkimatta asiaa tarkemmin. Useimmiten syy löytyy muulta taholta.
Mulkkujärvi
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/jaakko-silpola-energiaturve-kuuluu-suomeen-ongelmat-eivat-parane-osoittelemalla/
Jaakko Silpola: Energiaturve kuuluu Suomeen – ongelmat eivät parane osoittelemalla
SK:n toimitus
17.10.2010 16:00
4 min
(7)
Luettu (49)
Toimittaja Katri Merikallion (SK 39) ja hyvinkääläisen Esa Ojasen (SK 40) kirjoitukset energiaverotuksesta ja turvetuotannon vesistövaikutuksista edellyttävät lisätarkastelua.
Energiaturvetta tarvitaan Suomessa, koska vain kolmannes käyttämästämme energiasta on kotimaista. Loppu on ulkomaista uraania, öljyä, kivihiiltä ja maakaasua.
Turvetta tarvitaan jatkossakin, vaikka energiapuun ja muun uusiutuvan energian käyttö moninkertaistuu. Suomeen voidaan rakentaa lukuisia uusia suuria voimalaitoksia, jotka oleellisesti lisäävät kotimaisen polttoaineen tarvetta.
Esitetty turpeen verottaminen johtaisi moniin negatiivisiin seurannaisvaikutuksiin energiateollisuudessa ja koko kansantaloudessa. Turvetta tarvitaan tukipolttoaineeksi varmistamaan kattilan tekninen käytettävyys ja polttoainehuolto. Turpeen verotus johtaa biovoimalaitosinvestointien peruuntumiseen ja lykkäytymiseen, mikä jarruttaa puuenergian käytön lisäämistä ja uusiutuvien lisäystavoitteiden saavuttamista.
Energiaveroista päätettäessä on huomioitava myös energianhuoltovarmuus ja omavaraisuusnäkemykset. Siksi ei ole perusteltua verottaa kotimaisia polttoaineita, vaan on varmistettava kotimaisen energian osuuden kasvattaminen nykyistä paremmalle tasolle. Turvetuotanto toki tuottaa verotuloja valtiolle työn verotuksen kautta, toisin kuin tuontipolttoaineet.
Niin kauan kuin maahan tuodaan ulkomaista fossiilista energiaa, on turvettakin oltava mahdollisuus käyttää. Ilmastosyistä, ja samalla energiaomavaraisuutta parantaaksemme on järkevintä vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. On parannettava energiatehokkuutta ja käytettävä optimaalisesti kotimaisia energiamuotoja puuta, turvetta, vesivoimaa, maalämpöä ja tuulta.
Turvetalous tuottaa kansantalouteemme 500 miljoonan euron nettohyödyn joka vuosi. Turveala työllistää suoraan ja välillisesti yli 12 000 henkilötyövuotta. Kun turpeen tukemana puuenergialla korvataan tuontienergiaa, suomalaisen energiantuotannon työpaikat lisääntyvät.
Kiintoainetta ja tummuneita vesiä varmasti Suomesta löytyy, mutta ongelma ei parane turveteollisuutta osoittelemalla. Turpeen aiheuttama ravinnekuormitus on alle prosentti kokonaiskuormituksesta. Myös kiintoaineen osalta turvetuotannon kuormitusosuus on vähäinen.
Turvetuotanto on luvanvaraista ja valvottua, ja sen kuormitusvaikutus, kiintoaine mukaan lukien, tunnetaan hyvin. Toimialamme hoitaa ja kehittää vesiensuojelumenetelmiä, ja vastaavasti on kaikkien toimittava, jotta Suomen vesistöt saadaan parempaan kuntoon.
Turvetuotannon vesistökuormituksesta puhutaan paljon. Esimerkiksi 5.10.2020 Ylen Ajankohtainen kakkonen uutisoi, että turvetuotanto on ollut vaikuttamassa Alavudella sijaitsevan Mulkkujärven tilaan. Mulkkujärven suunnassa on turvetuotantosoita, mutta niistä yksikään ei laske kuivatusvesiään Mulkkujärveen. Kuormituksen on siis johduttava muista tekijöistä.
Suomen maapinta-alasta kaikkiaan kolmannes eli noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria on suota ja turvemaita. Soita on Suomessa suojeltu yli miljoona hehtaaria. Sen lisäksi muita ojittamattomia suoalueita on Suomessa kaikkiaan noin kolme miljoona hehtaaria. Soista puolet eli noin viisi miljoonaa hehtaaria on metsäojitettu.
Turvetuotannossa on soista alle yksi prosentti, jolla yhdessä puupolttoaineiden kanssa tuotetaan energiaa miljoonan suomalaisen kodin kaukolämmitykseen. Soita riittää varmasti sekä suojeluun että järkevällä tavalla hyödynnettäväksi.
Taloustutkimuksen toteuttamasta ja Vapo Oy:n tilaamasta selvityksestä ilmenee, että suomalaiset suhtautuvat suohon kansallisomaisuutena, jota pitää sekä suojella että hyödyntää. Tätä mieltä on yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Vastaajista yhdeksän kymmenestä on myös sitä mieltä, että nykyinen riippuvuus tuontipolttoaineista on riski Suomelle. Suomalaisista 69 prosenttia kannattaakin turpeen tuotannon ja käytön lisäämistä.
Teksti Jaakko Silpola
Kirjoittaja on TUrveteollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja.
Re: Re:
meinaatko, ettei tuollaiselta kentältä pysty keräämään koneella vastaavasti, kuin meillä tehdään?
Re: Mulkkujärvi
Eipä ollut tässäkään 'uutisessa' mitään uutta!
Tuo tukipolttoainejuttu on huvittava sikäli, että mitenkähän ne muissa maissa tulee toimeen, kun eivät käytä turvetta ollenkaan. Mahtaa niillä olla risaisia patoja :D
Re: Suot ja muut joutomaat
#4: Tellisuusvaltio jälleen nousuun. - Suot ja muut joutomaat
Juuri näin. En pysty ymmärtämään nykyistä politiikkaa, jossa turve on luokiteltu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi ja siksi kaikki suot pitäisi suojella. Ensinnäkin tuo sammal kasvaa lähes samaa vauhtia metsän kanssa ja toiseksi, kun ensin 15 vuosta nostetaan energiaa suosta, niin voidaan kasvattaa jotain muuta -- vaikka sitten metsää tai jotain hyödyllisiä viljelykasveja. Ja kaikki tämä olisi kotiinpäin niin kauppataseen kuin työpaikkojenkin kautta. Aivan käsittämättömän järjetöntä tämä Suomen nykyinen politiikka. Tälle on pantava stoppi!
Re: Re: Re:
neljäsylinterinen traktori 10 renkaalla 1000 kilon työkone perässä kahlaa mahaa myöden niin ei paloja kerätä kuin kotti kärryillä jos edes niilläkään. kannattaa ostaa vehkeet ja kokeilla niin äkkiä se oppi menee kantapään kautta sinne vihreisiinkin aivoihin että miten ne hommat tehdään suomessa missä on kuitenkin maailman johtava turvekonevalmistus ja kokemus. suomessa on myös vesisuojelu maailman kärkiluokkaa. esimerkkinä naapuri maa ruotsi tulee vesisuojelussa sen 30 vuotta suomea jäljessä. venäjällä sama homma mutta silti niiden hiilet kyllä kelpaa.
Re: Re: Suot ja muut joutomaat
#965: Teekkari - Re: Suot ja muut joutomaat
Kannatan ajatustasi nykypolittiikasta. Seuraavissa vaaleissa äänestetään maalaisjärki Eduskuntaan.
Re: Re: Re: Re:
eli näinkö ? Kuusisylinterinen traktori 8:lla renkaalla ja kymmenen tonnin työkone 16:lla renkaalla kahlaamassa mahaa myötenkö on parempi.
http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?album=topn&cat=0&pid=3954#top_display_media
Tuota kasvipeitettä suon pinnassa minä kyllä alupitäen tarkoitin ...
Re: Re: Suot ja muut joutomaat
#965: Teekkari - Re: Suot ja muut joutomaat
Jos turve kasvaa samaa tahtia metsän kanssa, niin vanhimmilta avatuilta soiltahan pitäisi jo pystyä korjaamaan ensimmäiset sadot.
Re: Re: Re: Suot ja muut joutomaat
#969: - Re: Re: Suot ja muut joutomaat
raakasuo siis, jota riittää pilvin pimein. Ja nostettu turvesuo myös heti, kun on kylvetty metsälle, sen jälkeen siis kun energia otettu talteen. Idiootti...
Re: Re: Re: Re: Suot ja muut joutomaat
#970: - Re: Re: Re: Suot ja muut joutomaat
Kiitos kohteliaisuudestasi!
Osoittaa varsin kuvaavasti henkisen ikäsi.
Vihreät hoi,
Kannattaisi ajatella, miten paljon ihmishenkiä menetetään kivihiilen tuotannossa, miten paljon sen kuljetus ja polttaminen saastuttaa ymäristöä. Oletan , että vihreät aatteensa mukaan huolehtivat oman saastuttamisensa minimoinnista pyöräilemällä tai kävelemällä autoilun sijaan,kieltäytyvät lentämisestä, eivät käytä sähköä tai puuta lämmitykseen jne....
Kopioitu netti Maaseudusta 8.4.2014
POLITIIKKA JA TALOUS tiistai, 12:05 Kommenteja: 2 Tekstin koko: A A A
MARKKU VUORIKARI
Ruotsin bruttokansantuote an kasvanut huomattavasti paremmin kuin Suomen, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm kertoi.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm antaa päättäjille ilmaisen vinkin: miinusmerkkinen vaihtotase korjataan suosimalla kotimaista energiaa ja ruokaa.
”Suomi on velkaantunut 4–5 vuotta. Energia ja ruoka ovat avainasemassa vaihtotaseen korjaamisessa”, Pasi Holm totesi tänään tiistaina MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa.
Hänen mukaansa elintarvikkeita tuodaan 3–4 kertaa enemmän kuin viedään ulkomaille. On iso kansantaloudellinen ongelma, jos kotimaista ruokaa ei saada enemmän käyttöön, hän sanoi.
Holmin mukaan nykypolitiikalla velkaantuminen jatkuu vielä seuraavat kahdeksan vuotta. Ei auta, vaikka velkaantuminen taittuisi. Valtion talouden pitäisi olla hyvinä aikoina ylijäämäinen.
”Nykymenolla ollaan Kreikan tiellä. Valtion pitää tukea teollisuutta ja yrityselämää ja pienentää julkisen sektorin kokoa”, Holm painotti.
”Talous ei kasva, jos strategia sanoo soiden käytölle ei, kaivoksille ei, turkiksille ei ja energiaverolle kyllä.”
Uuden sellutehtaan perustamista Holm kannattaa vahvasti. Vuonna 2006 massaa tuotettiin 13,1 miljoonaa tonnia, viime vuonna 10,5 miljoonaa tonnia. Tehtaat pyörivät kuta kuinkin täydellä kapasiteetilla, joten uusi tarvitaan, jotta vuoden 2006 tuotantolukuihin päästäisiin, hän totesi.
Pasi Holm on hakenut Kuntien eläkevakuutuksen Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän kevensi metsävaltuuskuntaa kertomalla, että jos hänet valitaan Merja Ailuksen seuraajaksi ja saa käyttöönsä avobemarin, ”se käy ainakin biopolttoaineella”.
SUVI NIEMI
,
Re: Re: Re: Luonnonsuojelijat luonnon suojelijoina?
#91: Turveheikki - Re: Re: Luonnonsuojelijat luonnon suojelijoina?
Loistava kannanotto.
| This discussion has been closed. |
Miettikää haluatteko VAPOn turvesoiden päästöjä omaan mökkijärveenne