Vaaralan kirkon puolesta

Ei taida rahkeet riittää suojelukohteen purkuun, mutta hyvä adressi kuitenkin.

Minut kastettu tuolla vuonna 1959! Purkamisestahan on aiemminkin puhuttu, mutta toivotaan, ettei arkkitehtonisestikin ainutlaatuista kirkkoa todellakaan pureta!

Vaaralasta silloisesta metsänreunasta kaikki keksitalojen lapset on kastettu tässä kirkossa pastori Laitalan toimesta.
Fazerhan sen kirkon rakennutti työntekijöilleen.

Vaaralalan kirkkoon käveltiin Rajakylän kansakoulusta aina keväisin kuuntelemaan past Laitalan meille pitämää kesän aloitusta. Kirkko itsessään oli ensimmäisen näkemisen jälkeen hämmentävä toi on purjelaiva, mutta aikojen saatossa siitä muotoutui Vaaralan maamerkki ison mäen puolivälissä. Olen ehdottoman säilyttämisen kannalla.

Kirkko on tosi tärkeä myös nuorille. Tämän päivän Vantaan Laurissa on heiltä hyvä kirjoitus kirkon puolesta. Toivottavasti me vaaralalaiset saamme pitää tämän niin arvokkaan tilan käytössämme!

Eihän tuon kirkon purusta ole vielä päätetty. Siitä on vain puhuttu paljon sen takia, että se näyttää nyt todennäköisemmältä kuin koskaan aiemmin koska Hakunilan seurakunnalla ei ole varaa sitä ylläpitää ja se pitäisi remontoida. Joka tapauksessa asialla on puolestapuhujia hallintoelimissä joten toivottavasti kirkko säästyy sillä se on hyvin tärkeä etenkin nuorille isosille.

Nämä tiedot siis kirjoitettu omien tietojeni mukaan, enkä ole vielä kuullut mitään muuta päätöstä paitsi suunnittelua

-Olli (9.11.2012)

#6: Olli - Tuota öh

Kiinteistöjohtaja Sari Turunen aikoo esittää Vaaralan kirkon
purkamista ja ensi vuodelle on jo varattu purkamiseen
määrärahat. Lopullista päätöstä ei siis ole, mutta nyt on aika toimia kirkon puolesta ennen kuin on liian myöhäistä.

Ystävät, mitä voimme tehdä kirkkomme pelastamiseksi? Kertokaa toteuttamiskelpoisia ideoitanne, jotta voimme jatkaa taistelua!

#8: Hätääntynyt nuori - Ideoita

Ainakin kannattaa jakaa tietoa tästä adressista, jotta siihen saataisiin mahdollisimman paljon allekirjoituksia!

Muistaakseni Fazer lahjoitti seurakunnalle tontin, jotta sille rakennettaisiin kirkko. Ja kirkko rakennettiin. Jos kirkko puretaan, tonttia ei enää tarvita kirkkorakennusta varten. Eikö ole silloin oikein, että tontti palautuu lahjoittajalleen?

#7: Rita - Re: Tuota öh 

 

Aikansa kuva, käytössä ja kylän maamerkki purjeineen. Peruskorjaus purkurahoills!!

Jos ainoa konkreettinen seurakunnan tarjoama asia Vaaralassa poistuu, jääkö vielä syy kuulua kirkkoon ja maksaa veroja? Ei tarvita montaa kirkosta eroamista Vaaralassa, kun laskennallinen vuosittainen rahallinen hyöty kääntyy negatiiviseksi. Asioita on aina helppo optimoida erillisinä mutta kirkon purkaminen voi vaikuttaa kiinteistökulujen lisäksi kirkon tuloihin...

Päiväkerhon Vaaralan kirkossa käyneenä en voisi ajatella että se purettaisiin. Eteenkin kun tiedän ettei alueella ole oikein muita kummoisia kokoontumis paikkoja.

#8: Hätääntynyt nuori - Ideoita

Jakakaa mediassa (facebook, jne) saatte enemmän nimiä adressiin.

#15: hansu - Re: Ideoita

Nii ja on se sen verran erikoinen että ainahan te voitte yrittää saada sitä suojelu kohteeksi, jolloin sitä ei voisi purkaa.

kirkko pitää jäädä ainut muisto lapsesta asti.

#2: Timo Kanerva - Muistoja

Hei Timo!

Muistan nimen Timo Kanerva lapsuusvuosiltani Vaaralasta. Olitko fasulaisia? Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Vaaralan kirkossa ja kyllä, olen Juhani Laitalan yksi tyttäristä. Olen ylpeä, että sain asua tuossa nyt kovan puheen alaisena olevassa eriskummallisessa rakennuksessa. Meidän perhe muutti Vaaralan kirkkoon Hailuodon saarelta vuonna 1960 ja kirkko oli silloin juuri vastavalmistunut.Osui kommenttisi vuosiluku-59 silmiini, jolloin sinut olisi kastettu kirkossa, mutta rakennus ei tuolloin ole vielä ollut käytössä vaan rakennustyömaana ja tämän viestin myötä halusin oikaista muistosi.

Hyvää tätä vuotta sinulle -  Vaaralan kirkon puolesta

Päivi Hokkanen

#1: sinisalo -

Omat lapsemme ovat jo aikuisia. Jokaiselle heille Vaaralan kirkko on ollut tosi tärkeä ja on sitä edelleen vaikka asuvat eri puolella Suomea. Siellä viettivät iltoja, sinne leivoin monet sämpylät ja sieltä löysivät ihmiset jotka vieläkin kulkevat mukana.

Ja toihan kirkko vanhemmillekin turvantunteen kun tiesi pe-iltana että ovat siellä tai Hakunilassa jengi-illassa.

Toivon ja uskon että kirkolla nykyisin toimivat ja olevat nuoret ovat löytäneet sen saman hengen kuin omat lapseni jo 20vuotta sitten.

Äiti Vaaralasta