Vanhankaupunginkoski vapaaksi

Turha adressi.

Näille ituhipeille sähkö tulee töpselistä ei siinä voimaloita tarvita.

Ääliöitä.

 ^

Luitko edes pohjustusta, oletko perehtynyt aiheeseen muutenkaan vai oletkö muuten vain muutosvastarintainen ja asennevammainen?

#3: - -  

 Luitko adressin tekstin? Voimala tuottaa saman verran energiaa kuin autosi

#3: - -  

 Duh... Ääliöitä siis ovat ne jotka osaavat lukea ja ymmärtävät lukemaansa, kuten sitä ettei ko. voimalan sähköntuotannolla ole mitään merkitystä.

Itse näkisin ääliönä ihan jonkun muun.

Täysin turhaa uhoa! Ei tule onnistumaan! Museovirasto ei näissä anna periksi, se on takuuvarma! Suomessa on todella monta kohdetta, joiden asioissa museovirasto ei ole antanut periksi. JOS tässä annetaan, niin kaikki edelliset tapaukset nousee esiin.

Toinen asia, kuka kaiken maksaa? Purkamisen, joka EI ole ihan pieni homma. Vesi pitää ohjata itähaaraan ja padon puoli kuivattaa. Kuka siivoaa jokialueen? Pohja on täynnä rautaromua, mm. autoja, polkupyöriä, ostoskärryjä yms. sinne kuulumatonta? Tämä kaloilla perustelu on naurettavaa. Itähaarasta menee ylös kaikki kalat, joilla on halu mennä ylös, pomminvarmasti! Älytöntä vouhkaamista ilman järkiperusteita!

#7: Pessimisti - Ei tule onnistumaan 

 Siinä kans yks joka ei tiiä kaloista yhtään mitään...

#3: - -  

 Meinasin kanssa olla allekirjoittamatta, mutta tämmöinen vastaus innoitti.

#7: Pessimisti - Ei tule onnistumaan 

Aika paljon on talkootyöllä koskia kunnostettu menneinä vuosina. TNT:tä ja talkoohenkeä, ei se sen kummempaa vaadi :)

#7: Pessimisti - Ei tule onnistumaan 

 "Älytöntä vouhkaamista ilman järkiperusteita!"

Henkilö kirjoittaa joka toisen lauseen huutamalla ja lopuksi syyttää muita järjettömyydestä? Kyllä me taidetaan saada se pato aika helposti pois, jos vastustajat ovat vain tällaisia.

Se on tästä kohteesta nimittäin 300 metriä idässä, tämän nimi on Vantaan putous.  Tämä kohde lienee arvokkaimpia historiallisia kulttuurimiljöitä Helsingissä ja sen vandalisoimiseen ei riitä ihan huvituskalastajien etu, joka ei edes ole mikään etu, sillä jos putous purettaisiin, vedenpinta laskisi niin, että Vanhankaupunginkoski kuivuisi. Kalaportaat jotka nyt toimivat hyvin  siellä jäisivät kuvilleen. Onko tullut mieleen? 

Mitään kuviteltua pitkää koskea ei syntyisi. Sellaista ei ole edes koskaan ollut, jyrkkä lyhyt lasku näkyy jo 1800-luvun alun piirrosluvissa. 

Teitä vedätetään nyt.

#13: Vanhakaupunkilainen - Vanhankaupunginkoski on jo vapaa 

 "Mitään kuviteltua pitkää koskea ei syntyisi. Sellaista ei ole edes koskaan ollut, jyrkkä lyhyt lasku näkyy jo 1800-luvun alun piirrosluvissa. "

Jep siellähän se ihmisen rakentama myllynpato on kuvissa, se luontainen koski on sitten eriasia.

Eikös SEY juurikin näitä hönöjä cr-kalastajia syyllistä?

Eläinrääkkääjät haluu viedä ihmisten  sähkötkin?

Nauran säälistä joka nimelle listassa.

#15: Jaspperi -  

 Ajatellaanpa asiaa toisesta näkökulmasta. Padon purku aiheuttaa kustannuksia, mutta ne kustannukset taas luovat töitä. Tarvitaan useampi maansiirroon ammattilainen, ennenkuin patorakenne on siististi poistettu. Muuttunut jokivarsi pitää maisemoida ja jälleen on työtä. Joko kaupungin omille työntekijöille, tai sitten yksityiselle yritykselle. Vapaana virtaava koski kerää katsojia jo pelkästään hankkeen ainutlaatuisuuden vuoksi. Moni näistä paikalletulijoista kaipaa myös palveluja, kuten jäätelökioskia, kahvilaa jne. Nämä ihmiset suuntaavat alueen ravintoloihin, joita ei tosin kovin montaa ole. Parhaimmillaan kävijät luovat tarpeen palvelujen lisäämiselle ja näin saadaan uutta liiketoimintaa aikaan. Tekniikan museolla on tuhannen taalan paikka tehdä näyttely ajasta ennen ja jälkeen padon ja taas saadaan alueen kiinnostavuutta nostettua. Kiinnostavuus taas tuo lisää ihmisvirtoja ja luo sitä kautta tarpeen palveluille jne jne. Parantuneet kalastusmahdollisuudet tekevät tietysti saman kalastajien määrälle ja kalastuksen harrastajat käyttävät tunnetusti myös rahaa harrastukseensa. Olen myös ymmärtänyt, että nämä kalastajat syövät ja juovat ja saattavat myös maksaa siitä. Melojien puitteet paranevat huomattavasti ja myös melonnan ympärille on mahdollista luoda liiketoimintaa.

Yhteenvetona voisin todeta, että vaikka positiiviset ympäristövaikutukset ovatkin keskeisessä asemassa hankkeen perusteluissa, on tässä myös iso mahdollisuus luoda liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kaupungin kustannukset voidaan ymmärtää myös elvytyksenä, eikä ainoastaan kulueränä. Villeimmät voisivat puhua jopa sijoituksesta. Talous ja työpaikat ovat käsittääkseni toimineet perusteluina typerämmillekin hankkeille.

#15: Jaspperi -  

 Minkä sähkön?

Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoen asiantuntija Kari Stenholm kirjoitti toisaalla näin:

"Vantaanjoki on jo nyt Suomenlahden paras taimenjoki. Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km, merivaelluksen tehneet taimenet lisääntyvät suurimmalla osalla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta ja ylimmillään 95 km päässä merestä. Taimenen luonnonlisääntymisen poikastiheydet ovat suuria.

Käytännössä Vantaanjoen yläjuoksun kaikki taimenet ovat nykyään jo luonnonkudusta peräisin, eikä sinne enää tehdä istutuksia. Vantaanjoen taimenista suurin osa myös elää vesistön yläjuoksulla, eli suurin osa Vantaanjoen taimenista on jo luonnonkudusta peräisin.

Ainoastaan Helsinki ja Vantaa istuttavat edelleen taimenia Vantaanjoen alapäähän, ylimmillään Vantaankoskelle 17 km päähän merestä.

En tiedä että Vantaankosken yläpuolelta olisi tehty havaintoja istutetuista taimenista viime vuosina, mutta mahdollista on että joku istutettu eksykki nousee myös Vantaankosken yläpuolelle, todennäköisesti ei kuitenkaan yläjuoksulle asti.

Vantaanjoen vesistö on elpynyt hyväksi taimenjoeksi pääosin seuraavilla toimenpiteillä:

- Viranomaiskunnostuksilla on purettu patoja, ohitettu niitä kalateillä ja ennallistettu pääuomien koskia.

- Virho on kunnostanut jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojassa oleviin paikkoihin, puroihin, sivujokiin, mutta myös pääuomaan paljon lisääntymisalueita, joissa taimenen lisääntyminen suurimmalta osaltaan tällä hetkellä tapahtuu. Hyvin kohdistettujen kunnostusten ohella Virho on tehnyt myös laajaa ja tuloksellista Vantaanjoen suojelutyötä.

- SKES on kunnostanut menestyksellä kahta- kolmea alajuoksun puroa.

Tälläkin hetkellä luonnonkudusta syntyneitä taimenia kutee valtavan paljon Vantaanjoen yläjuoksulla, sekä paikallisia- , että merivaelluksen tehneitä taimenia. Suurimmat merivaelluksen tehneet taimenet ovat tänä vuonna olleet 80 cm pituisia.

Luonnonkudusta syntyneiden taimenten suhteellinen määrä saadaan kasvamaan ennen kaikkea sillä, että kaikki istutukset Vantaanjokeen lopetetaan. Vantaanjoen taimenen luonnonlisääntymisen kehittymisen ja sen seurannan kannalta olisi parempi, jos alajuoksullekaan ja joen edustan merialueelle ei istutettaisi ollenkaan taimenia. 

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen ja kalojen hyvin noustavan nousuväylän avaaminen on erittäin hyvä ja huipputärkeä lisä Vantaanjoen elvyttämiseen. Nykyiselläänkin taimenia ja lohia nousee paljon Vantaanjokeen, jos Vanhankaupunginkosken voimalaitosta käytetään Virhon jo 2000-luvun alussa vaatimalla ja Helsingin Energian ja muutamien muiden tahojen kanssa sopimalla tavalla (Virho vaati tuolloin ennen kaikkea sitä, että voimalaitoksen käyttö lopetetaan, mutta tuolloin aika ei ollut lopetukselle kypsä). Nykyisin kaloja kuitenkin vahingoittuu paljon niiden yrittäessä ylös länsihaarasta ja hyppiessä päin patoa ja kallioita. Vanhankaupunginkosken voimalaitos haittaa myös kalojen laskeutumista joesta mereen ja vahinko alaslaskeutuville taimenen ja lohen smolteille voi olla suurikin, mutta sitä ei ole tutkittu."

Typerää kohnotusta niinkuin kaikki Pääkköset huuhailut.

:-) allekirjoitettu  kalojen  puolesta

#3: - -  

 ja mistähän se sähkö sinne töpseliin menee?