Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Minun on nyt pakko tunnustaa kun tuota kyselyä, suoranaista syytöstä ja näivetystä on tullut osalleni. Minut on kirottu, ei se auta vaikka kuinka koittaisin tehdä parannusta. Sillä nimittäin, asia on niin ettei se riitä että taannoin makasin noitanaisen kanssa halpaa hekumaa hakien, minut yllätettiin ja minut petettiin. Todellakin, sanon sen että todellakin, todellakin pahemman kerran. Oli nimittäin niin että olin matkalla veneitä myymässä eteläisellä rannikolla, jolloin tietystikin vietin lukuisia hotelliöitä. En silloin vielä ymmärtänyt rukouksen merkitystä kunnolliselle ihmiselle vaan valvoin huonetoverini kanssa, pääasiassa veneiden asiapapereita ja brosyyreitä tutkien jotta saisin palveltua asiakkaita mahdollisimman hyvin. Niinhän se on että Luciferin suurin juoni on se ettei häntä olisi, nin siinä kävi, Häpeän myöntää ja tunnustaa että en ole sen illan perästä voinut silloiseen huonetoveriini enää silmiin katsoa, sellaisessa määrin kavahdin sitä hetkeä kun havahduin ja sen perästä olen ollut mielestäni kelvoton, palvelijoista alhaisin. Hän lähenteli nukkuvaa minua, työtoveriaan. Viekkaasti yön tunteina oli siirtynyt vuoteeseeni vierelleni ja kiihoittanut itsensä saastaiseen hekumaan. Kavahdin ja tukahdutin huulilleni pyrkivän huudon. En voi ymmärtää miten te voitte nauttia ja uneksia tuosta tykyttävästä elimestä, kun sitä hierotaan reittänne vasten. Minusta se oli iljettävää, ja vaikkei se päätynyt sinne mihin huonetoveri sen oli ajatellut niin ulvoin tuskasta. Minut oli häväisty ihmisenä. Mten hän olikaan voinut ottaa  oikeuden häpäistä toisen ihmisen, miehen työyhteisössään. Tuosta yöstä emme puhuneet vaan välttelin hänen lähellä olemista ja pyrin aina ottamaan etäisyyttä mikäli hän oli paikalla.Elämässäni olin jo löytänyt herran ennen tuota luonnotonta kokemusta, joten en voinut kuin vetäytä hotellin parkkihallin synkimpään nurkkana itkemään ja rukoilemaan herraa. Rukoilin että rankaisisipa hän minua vaikka millä muulla tavalla mutta ei tuolla tavoin. En puhunut hänelle tuosta asiasta koska, pidin etäisyttä, painoin katseeni. Minusta tehtiin se likaisempi osapuoli. Onnekseni, häpeän sanoa, tuo toinen myyntimies löysi otollisemmat apajat musiikintoiminnoista, lienee hän tällä hetkellä tunnettu manageri nuorisomusiikin alalta. Voin vain, mutta en halua, aavistella millaiseen turmioon ja kadotukseen tuo Sodoman ja Gomorran lähettilääksi ylennetty ihmissaasta syöksee nuoria jotka tuntevat vetoa rymikkääksi kutsumaansa musiikkiin, minusta se on vain rikosten taustahälyä, rikoksia ihmisen kuolematonta sielua vastaan. Siksipä taistelen ja nyt puhun tästäkin. En voi sallia yhdenkään luopuvan suojelevasta enkelistään ja syöksyvän turmion liekkeihin, en vain kertakaikkiaan voi, koska minä uskoan ja toivon, sillä minul eon unessa ilmoitettu parempien tekojen tuovan oikean onnen ja ilon. Nyt olen tämän kertonut. Tuomitkaa te edelleen, en kavahda sillä minä olen palvelijoista alhaisin, mutta en saastaa vaan puhdas. Herra on henkeni ylentänyt, olen jalopeuran kaltainen, minä vaellan erämaassa myrskyn lailla, minä olen hänen miekkansa ja peitsensä. Kuten pakanain sadanpäänmiehet konsanaan, uljaudella kannan merkkejänsä ja taistelen vaikka se olisi viimeinen tekoni. Lopunajat ovat koittaneet, mutta minä olen, kuten muutherran ylentämät, olen kuin soiva vaski, en vaikene, olen kuin karkaistu teräs en taivu, olen kuin pahin painajaisensa en taivu vaan aistelen valheelisia pahuuden lähetiläitä ja ruhtinaita vastaan. Herra, näillä sanoilla anna valosi päälleni ja minun olla rohkea kohtaamaan tulevien päivien pahuus, kadotus, tuomio ja kaikki se saasta mitä tuo muassaan. Sanotaan että myrskylinnut lentävät sen edellä salamain lailla. Sanon sen, teistä ei enää kolmanneskaan usko Luciferin olevan olemassa. Hän on todellakin läsnä teidän kaikkien arjessa, myrkyttäen ja näivettäen teidät.