Susikannan ylläpito Suomessa

Heti alkuun: On eria asia asua melko lähellä susitiheymää, kuin sen keskellä...

Petoeläinten vahinkojen suhteen ihmisissä on esiintynyt tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan. Joissakin (useimmissa) tapauksissa lähes olemattomat summat yhdistettynä liian pitkään maksuaikaan, ovat varmasti ne kaksi epäkohtaa, jotka pitäisi mielestäni saada palvelemaan enemmän niitä, jotka ovat tavalla tai toisella kärsineet petoeläinvahingoista. Myöskin byrokraattisuus petoeläinvahinkojen korvausten suhteen pitäisi ehdottomasti saada palvelemaan käytännön tarvetta, joka juuri on suurin syyllinen kahteen edellä mainitsemaani epäkohtaan.


Susiongelmien hoidossa peräänkuuluttaisin ehdottomasti asennetta! Ei liene oikein, jos petoeläinvahinkojen uhreja usein syytetään kaiken sen jälkeen, että ovat menettäneet lemmikkinsä tai karjaansa siten, että vika olisi ollut heidän. Vaikka joissakin tapauksissa niin olisi ollutkin (huolimattomuus), ei asia ainakaan parane sillä, että näitä "uhreja" syyllistetään. Sydämellistä lähestymistapaa ja "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"...

Eivät ihmiset susitihentymäalueilla sutta vihaa; he rakastavat vain lemmikkejänsä sekä karjaansa vain enemmän kuin sutta. Tämä pitäisi ymmärtää jokaisen susiensuojelijan. Toisaalta, riittävän paljon petovahinkoja, niin rakkaus lemmikkeihinsä sekä karjaansa muuttuu petovihaksi. Sitä tuskin kukaan tahtoo?

Kysymys, jonka ympärillä susitihentymäalueilla asuvat monesti painiskelevat:
- Miksi kotieläimet, karja sekä lemmikit pitäisi sulkea häkkeihin ja täten viedä niiltä oikeus reviiriinsä?

* Tätä kysymystä toivoisin susiensuojelijoiden myöskin miettivän.