ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Kiitos taas kaikille saamastani postista.

Näyttää vahvasti siltä, että äänemme alkaa kuulua mediassa. Tämän olen päätellyt siitä, että olen saanut viime päivinä lukuisia yhteydenottoja, joissa on pyydetty erilaisia neuvoja, vinkkejä, lähteitä yms. mielipidekirjoituksiin, joita lehdet ovat jo luvanneet julkaista. Hienoa, olkaa edelleen aktiivisia!

Tein tällaisen ”sanakirjan”, jossa esittelen mielestäni keskeisiä käsitteitä tähän maahanmuuttoon liittyen. Näitä voitte vapaasti käyttää. Kaikki asiat ovat tälläkin kertaa totta. Lähteet löydätte ”sanakirjan” lopusta.

Päivittelen tätä ”sanakirjaani” sitä mukaa, kun uusia juttuja tulee mieleen. Vinkkejä, ehdotuksia yms. otetaan ilolla vastaan!

Jos ja kun tulee jotain spesiaalimpaa kysyttävää, niin sitten vain kysytte minulta. Autan mielelläni. Meilihän on: jmakiketela@gmail.com

Mukavaa viikonloppua kaikille!


*****


KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

PAKOLAINEN GENEVEN PAKOLAISSOPIMUKSEN MUKAAN

• Henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska hän pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta.

• YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia.



TOISSIJAINEN SUOJELU

• Henkilö, joka ei täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä, voi hakea toissijaista suojelua.

• Edellytyksenä on että hän ei voi palata kotimaahansa, koska hänellä on perusteltu aihe pelätä joutuvansa kärsimään vakavaa ja perusteetonta haittaa, jollaista voi olla esimerkiksi kidutus, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, kuolemantuomio, teloitus tai hakijan elämää koskeva uhka, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta. Mielivaltaista uhkaa puolestaan voi aiheuttaa kansallinen tai kansainvälinen aseellinen konflikti.



HUMANITAARINEN SUOJELU

• EU:n direktiivi ei tätä vaadi. Kyseessä on siis täysin suomalaisten virkamiesten keksintö.

• Myönnetään henkilölle, joka ei ole oikeutettu pakolaisasemaan eikä toissijaiseen suojeluun. Humanitaarisen suojelun saamiseen riittää, että hakijan kotimaassa on
o levottomuuksia tai
o ihmisen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o luonnonmullistuksen aiheuttama ympäristökatastrofi tai
o kansainvälinen aseellinen selkkaus tai
o maan sisäinen aseellinen selkkaus tai
o huono tai vaikea ihmisoikeustilanne tai
o huono turvallisuustilanne tai
o huono humanitaarinen tilanne tai
o vastaavat olosuhteet.

• Humanitaarisen suojelun perusteella turvapaikanhakijalle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistamisen esteen arvioidaan olevan pitkäaikainen.

• Humanitaarisen suojelun antaminen ei edellytä hakijaan henkilökohtaisesti liittyviä syitä, esimerkiksi henkilökohtaista vainoa. Humanitaarisen suojelun saamiseksi riittää pelkästään jo se, että saapuu tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Tällaisia ”hyväksyttäviä” maita on maailmassa tälläkin hetkellä kymmeniä.

• Toisin kuin usein kuulee väitettävän, kyseinen suojelukategoria ei ole ollut laissa ”jo kymmenet vuodet”, kuten tästä voitte itse helposti todeta:

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp

”Koska toissijaisen suojelun käsite on sisällöltään suppeampi kuin ulkomaalaislain mukainen suojelun tarpeen käsite, ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi uusi kansainvälisen suojelun kategoria, humanitaarinen suojelu.

Näin kansainvälisen suojelun käsitteeseen ehdotetaan Suomessa kuuluvaksi turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu”.



TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

1. Tekniikan akateemisten liitto TEK:

”Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia ja työntekijöitä eli työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa – ei korvaamaan sitä.”


2. Kohonen, A. Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa. Suomen Pankki. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 6.11.2007:

”jos maahanmuutto efektiivisesti kasvattaa kohdemaan työpanosta, on siinä silloin kyse työperäisestä maahanmuutosta. Kapeammin määriteltynä kyse on ainoastaan työluvan saaneista maahanmuuttajista”.


3. Kunnat. net – kuntatiedon keskus:

”työperusteinen maahanmuutto on tärkeää sekä työvoiman saannin että osaamispohjan vahvistamisen kannalta”.

”Suomen maahanmuuttopolitiikassa korostui 1990-luvulla humanitaarinen maahanmuutto, joka oli pääosin pakolaisten vastaanottoa, inkeriläisten paluumuuttoa ja perhesiteisiin perustuvaa maahanmuuttoa. Tällä vuosikymmenellä työperusteinen maahanmuutto on noussut tärkeään asemaan”.


PERHEENYHDISTÄMINEN

• Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:

”Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä maahan pysyvästi.

Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, joka on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja jonka hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jolle on myönnetty tilapäinen suojelu. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin”.

• Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:
o perheenkokoajan aviopuoliso
o perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu (alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempi ja joka ei ole naimisissa).

• Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joissa oikeus perheenyhdistämiseen ulotetaan kattamaan myös seuraavia henkilöitä:
o ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa
o täysi-ikäiset naimattomat lapset
o avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

• Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, ja sairausvakuutus.

• Samoin voidaan edellyttää, että hänellä on vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)

• Perheenkokoajalta voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää. (HUOM! Sana ”voidaan”, JM-K:n kommentti)



DUBLININ SOPIMUS
ULKOASIAINMINISTERIÖ, Eurooppa-osasto:
”pääperiaatteena on, että jossakin EU:n jäsenvaltiossa tehdyn turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio.

Vastuunjakojärjestelmän mukaan vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan tulossa jäsenvaltion alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin.

Lisäksi jos henkilö on hakenut turvapaikkaa jostakin jäsenvaltiosta (…), se jäsenvaltio, jossa ensimmäinen turvapaikkahakemus on tehty, on velvollinen ottamaan hakijan takaisin”.



ANKKURILAPSI

• Lapsi, joka lähetetään toiseen maahan hakemaan turvapaikkaa. Tavoitteena on myöhemmin yhdistää koko perhe kohdemaassa ankkurilapsen saamaa oleskelulupaa hyödyntäen.

• Alun perin termi "Anchor Babies" tarkoitti lapsia, jotka syntyivät Yhdysvalloissa laittomasti maassa oleskeleville naisille. Nämä lapset saivat syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tämä puolestaan mahdollisti sen, että lapsen koko perheen sai maahanmuuttoluvan sekä myöhemmin Yhdysvaltain kansalaisuuden.



RASISMI ELI ROTUSYRJINTÄ

• ihmistä kohdellaan epätasa-arvoisesti tai syrjitään pelkästään siksi, että hän kuuluu johonkin tiettyyn rotuun (biologisten rotujen olemassaolo on kiistelty asia ja siitä vallitsee monia erilaisia käsityksiä).



KRITIIKKI ELI ARVOSTELU

• Arvostelu tai kritiikki on arviointia, jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely.

• Maahanmuuttokritiikki = arvioidaan, tutkitaan, pohditaan ja määritellään maahanmuuttoa ja erilaisia siihen liittyviä ilmiöitä.



Lähteet:

Tapanainen: Turvaa etsimässä - Perustiedot pakolaisuudesta.
http://www.ihmisoikeudet.net/siirtolaisuus/geneven-pakolaissopimus

Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33176.htm

Euroopan unionin toiminta. Tiivistelmät lainsäädännöstä:
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l33118.htm

http://www.tek.fi/index.php?id=322

http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/66444AD8-C757-48BC-B411-4819010209F5/0/BoF_Online_13_2007_Kohonen.pdf

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;121;43719

Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2008 vp
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2008_p.shtml

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2008 vp
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.5/1233937385_117069&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_E_107_2004_fi.html

http://www.numbersusa.com/content/files/pdf/Hrifa.pdf

http://www.childline.org.uk/Info/Pages/Racism.aspx

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelu