Adressi kristillisten arvojen ja uskonnonopetuksen puolesta

<!-- @page { margin: 2cm } P { margin-bottom: 0.21cm } -->

Häkkinen kirjoitti (124.): "Neuvostoliitossa ei ollut uskonnonvapautta."

Väärin, NL:ssa oli yksityinen uskonnonvapaus mutta yhteiskunta oli tiukan sekulaari ateistriselta pohjalta.

Häkkinen kirjoitti (124.): "Se oli tunnustuksellisesti ateistinen hirmuvalta."

Ateistinen tarkoittaa, että ei usko yliluonnollisiin jumal'olentoihin, ei enempää eikä vähempää.  Silloin ateistinen ei ole tunnustuksellinen vaan tunnustukseton.

Häkkinen kirjoitti (124.): "Kansainvälisten lakien, ja monien Neuvostoliiton omienkin lakien mukaan bolshevikit olivat rikollisia."

Bolshevikit eivät olleet kansainvälisten lakien mukaan rikollisia sen enempää kuin monet muutkaan poliittiset suuntaukset.  Siellä rikottiin Stalinin aikana häikäilemättömästi NL:n omia lakeja, se on totta.  Mutta tuon hallintomallin pystytti kristillisessä pappiskoulussa oppinsa saanut.  Eikä silloinkaan poliittisen suuntauksen kaikkia edustajia voi syyllistää tai sitten joutuu tuomitsemaan joka ainoan nykyisen kritityn kristinuskon nimissä tehdyistä pahuuksista ja sitä ei Häkkinenkään halunne.

Häkkinen kirjoitti (124.): "Kristityissä yhteiskunnissa on vähemmän ihmisoikeuksiin kohdistuvia rikoksia jo siitäkin syystä, että ihmisoikeudet ovat kristillistä keksintöä ja perustuvat kristilliseen ihmiskuvaan ja etiikkaan."

Olisiko jotain todisteita eroista ihmisoikeusrikkomuksista erilaisten uskontojen ja uskonnottomuuden välillä.  (huom. kannattanee muistaa, että esimerkiksi rotuerottelusta ei olla päästy vielä tyystin eroon umpikristityssä USA:ssakaan)

Häkkinen kirjoitti (124.): "Lasten ja vanhusten heitteillejättö oli ennen harvinaista ja sitä paheksuttiin. Nyt se on käynyt yleisemmäksi, vaikka vaurastuneessa Suomessa entistä harvemmat suoranaisesti näkevät nälkää. Olen itsekin opettajana nähnyt, kuinka lasten heitteillejättö on rajussa kasvussa."

Opettaja-Häkkisen kannattaisi ottaa selvää enemmän menneiden aikojen sosiaalihistoriasta, m.l. aika jolloin kristinuskolla oli väkivallallalla vartioitu monopoli.

Paheksunta ei koskaan ole estänyt jättämästä puutteenalaisia hätäänsä.  Vielä 30-luvulla kristillisessä Suomessa kuoli ihmisiä kerjuureissuilla lumihankeen.

Häkkinen kirjoitti (124.): "Olisi toivottavaa, että kaikki keskustelijat pysyttelisivät totuudessa."

Tästä olen ihan samaa mieltä.