Koirakuiskaaja Cesar Millan pois TV:stä

En meinaa nahoissani pysyä, kun ottaa päähän nämä kaupungeissa elävät "luonnonsuojelijat" ynnä muut luonnosta vieraantuneet "luontoasiantuntijat". Itse en ole minkaanlainen asiantuntija näissä asioissa, mutta olen todella tyytyväinen, kun TV.stä tulee tällaisia ohjelmia kuin koirakuiskaaja. Niiden avulla olen oppinut ymmärtämään jotain koiraeläinten käyttäytymisestä.  Suuri oivallus on ollut se, että koira ei ole ihminen - se ei käyttäydy niin kuin ihminen eikä se ajattele niin kuin ihminen eikä se ole "tuhma" tai "tottelematon" silloin kun se käyttäytyy lajilleen ominaisella tavalla, mutta ihmisen näkökulmasta "väärin". Kyseessä on totaalinen kommunikointiongelma, puhutaan täysin eri kieltä. Siksi on hienoa, että on tällaisia ohjelmia, joissa saa tietoa eläinten tavasta ajatella ja käyttäytyä. En mitenkään käsitä, miksi Cesar Millania parjataan niin hirveästi ja vaaditaan joidenkin adressien avulla lopettamaan tämä ohjelma, koska itse en ole kertaakaan havainnut, että hän kohtelisi koiria jotenkin kaltoin vaan minusta ohjelmasta todella välittyy se, että hän aidosti välittää koirista ja ymmärtää niitä. Jos jonkun koiran kohtelu näyttää hurjalta, uskon että se on tilanteen vaatima tapa suhtautua juuri sillä hetkellä juuri tähän nimenomaiseen koiraan. Jollekin toiselle koiralle sopii toisenlainen tapa. Niin kuin ihmiset niin myös eläimet ovat erilaisia luonteeltaan - mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Ihmisiäkin on joka lähtöön: on arkoja, ujoja, itsepäisiä, rohkeita, rauhallisia, villejä jne. On sirkuslaisia, insinöörejä, nyrkkeilijöitä, toimistotyöntekijöitä, bussikuskeja, kalastajia, metsästäjiä, taiteilijoita jne. On varmasti koiria, joille sopii Victoria Stillwellin käyttämät opetusmetodit, mutta aivan varmasti ne eivät riitä kaikille koirille. Ja jos Millanin menetelmät tuntuvat julmilta, niin luonto itse on monin verroin "julmempi". Silti eläimet eivät ole pahoja (toisin kuin ihminen), ne vain käyttäytyvät luonnon vaatimalla tavalla selviytyäkseen luonnossa yksilöinä ja laumana.

Itselläni ja miehelläni, (joka harrastaa metsästämistä) on suomen ajokoira enkä usko, että makupalalla palkitsemismenetelmä toimisi, koska koiran vietit ja energia ovat niin suuret, että makupala ei silloin paljon kiinnosta kun meno on päällä. Cesarin ohjelmasta olen oppinut ja tiedostan, että koira tarvitsee paljon liikuntaa, mutta miten tyydytät ajokoiran liikunnantarpeen sen puolen vuoden ajan kun ei ole metsästysaika. Sitä ei voi päästää irti, ei ole paikkaa mihin menisit juoksuttamaan sitä, olisi suorastaan hengenvaarallista lähteä rullasuksilla tai pyörällä juoksuttamaan. Jonkun kärryn vetämistäkään ei voi ajatella, koska koira voisi yhtäkkiä kiskasta kärryn tai pulkan johonkin jorpakkoon,  kun se näkisi jotain takaa-ajettavaa tai saisi jonkun vainun, jota alkaisi seuraamaan. Suomen ajokoiralla on uskomattomat voimat kokoonsa nähden ja energiaa niin paljon, että liikkumistarpeita on vaikea tyydyttää pelkällä lenkillä käymisellä. Jos jollakin on ratkaisu tähän ongelmaan niin kaikki järkevät neuvot ovat tervetulleita. En ole missään koirankoulutusohjelmassa nähnyt, miten ajokoiria voisi kouluttaa.

Ja ajokoirasta päästäänkin sitten siihen aiheeseen, joka ottaa päähän. Asun maaseudulla, jossa on paljon susia, jotka tulevat ihmisten nurkkiin ja raatelevat ja tappavat kotieläimiä. Minulla ei ole mitään susia vastaan, jos ne pysyisivät kaukana ihmisasutuksista ja karttaisivat ihmisiä, mikä olisi niiden luonnonmukaista käyttäytymistä. Mutta nyt kaupungeissa asuvat virkaihmiset ja mukamas "luonnonsuojelijat"  suuressa viisaudessaan ovat päättäneet, että susi on uhanalainen eläin ja sitä pitää suojella. Hyvä niin, mutta onko suden luonnonmukaista käyttäytymistä, että se ei karta ihmistä ja tulee etsimään ravintoa ihmisten nurkista, vaikka metsät ovat täynnä peuroja ja muuta riistaa. Jatkuvasti saa lukea  lehdistä peurakolareista ja itsellekin on sattunut monta "läheltä piti -tilannetta". Eikö olisi luonnonmukaista käyttäytymistä tehdä selväksi susille, että niiden paikka saalistaa on metsässä eikä ihmisten nurkissa ennen kuin ne tulevat vieläkin rohkeammiksi ja laiskemmiksi ja siirtyvät vieläkin helpompiin saaliisiin lemmikkien ja kotieläinten sijasta eli lapsiin. Ja miksi? Sen tähden, koska ihminen ei osoita susille niiden paikkaa ja asemaa. Onko silloin vika susissa vai ihmisissä. Mielestäni ihmisessä, joka on täysin vieraantunut luonnosta. Pitäisi siirtää muutama susilauma kehäkolmosen ja Brysselin sisäpuolelle niin alkaisi ehkä ajattelutapa muuttua. Vai onko niin, että ihminen onkin hierarkiassa alemmalla tasolla kuin susi? Vai otetaanko susista lemmikkejä, joita voidaan sitten kouluttaa luonnonmukaisella tavalla? Ei taitaisi riittää Millaninkaan opetukset Stillwellistä puhumattakaan.