sosiaaliviranomaiset aiheettomista huostaanotoista vastuuseen

#3: Jussi Jaakkola - faktaa

Kyllä pelkkiin huostaanottoihin on jatkuvasti rahaa löytynyt... Niitä estäviin avohuollon tukiin sen sijaan ei, koska valtiontukea ei lasketa niiden perusteella, vaan tehtyjen  huostaanottojen kappalemäärän mukaan.

Ministerit selittävät, että kunnat eivät käytä eduskunnasta budjetoituja rahoja sinne, jonne ne on tarkoitettu, koska ne eivät ole korvamerkittyjä. Kukahan ne mahtaa jättää merkitsemättä... Eduskunnalla on lainsäädäntövalta ja ne olisivat voineet riittävillä sanktioilla pakottaa kunnat lakien noudattamiseen kuntien itsehallintolain estämättä, jos vain poliittista tahtoa olisi ollut.

Lapsen tasapainoisen kehityksen vaarantumiseen on paljon muitakin syitä kuin riittämätön vanhemmuus; jos riittäviä ehkäiseviä tukia olisi tarjolla, tuollaista termiä ei muuten ikinä olisi keksittykään. Ja viimeinen keino ei huostaanotto todellakaan ole ollut enää vuosiin, vaan ikävä kyllä turhan usein ainut ja ensimmäinen. Lumetukea tarjoavat kyllä monetkin kunnat, suosituin on perhetyö, jonka oikeasta kohdentamisesta ei voi puhua, jos esim. koulu tekee ilmoituksia lapsen oireilun takia, joka johtuu kunnan tarjoaman erityisopetuksen kurjasta tasosta.

Vanhempien oikeuksista ei ole ollut enää vuosiin mitään jäljellä, siitä on pitänyt esim. Perhehoitoliitto ansiokkaasti huolen. Kun etenkin päihdeperheiden pienet lapset on pyritty sijoittamaan perheisiin, on se runsaan 5000:n sijaisvanhemman kohdalla ainut huostaanoton muoto, mitä he pääsevät työssään näkemään. Erityisesti liiton puheenjohtaja on ajanut sijaishuollon oikeuksia niin tarmokkaasti, että ne ovat jättäneet lasten ja vanhempien oikeudet kauas jälkeensä. Melkein puhki kulunut esimerkki pysyvien sijoitusten perustelulle on käytetty sitä, että muka vanhemmista johtuen lasta pompotellaan kotiin ja sijoitukseen. Se ei ole pitänyt vuosiin paikkaansa, jos sitä nyt ikinä on tapahtunutkaan. Tuntuu muuten tosi uskomattomalle ja vastuuntunnottomalle, että sosiaalitoimen vastuulla oleva lapsi palautettaisiin noin vain aina ja aina kotiin, josta jatkuvasti tehdään ilmoituksia.

Esimerkiksi Lamminen & Rantasen opinnäytetyön yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sosiaalitoimen ja sijaisperheiden hoitosopimuksista purkautuu sijaisperheestä johtuvista syistä. Niitä on esim. perheen muutto, sijaisvanhempien avioero, toinen vanhemmista alkaa opiskella, aletaan rakentaa taloa, sijaishoitajan väsymys, myös perheen omien ja sijoitettujen lasten väliset ongelmat mainitaan yhtenä syynä. Merkittävä tieto tuossa tutkimuksessa on se, että sopimus purkautui 17,5 prosentissa tapauksia sijaisperheessä tapahtuneen lapsen kaltoinkohtelun takia.