Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

https://encrypted-tbn3.google.com/images?q=tbn:ANd9GcTCfwf10_FttZYq8rOGAPs02gWbE...

Joulun alla USA muutti radikaalisti aiempaa positiotaan. Sekä maan puolustusministeri että esikuntapääliköiden pj julkisesti tunnustivat sotilaallisten toimien mahdollisuuden. Brittien puolustusministeri ehätti lupaamaan maan olevan valmis iskuihin jos Iran sulkee Hormuzin salmen. Israelilais-yhdysvaltalainen komentoesikunta on perustettu ja sotaharjoitusten nimissä USA on tällä viikolla siirtämässä 9.000 sotilastaan Israeliin. Iran omalta osaltaan pitää lähes jatkuvasti laivasto-, ohjus- ja miinaharjoituksia mahdollisen hyökkäyksen varalta.

Vaikka Hormuzin miinasulku on mainittu eskalaation yhtenä syynä on tämä vain sivujuonne – miinanraivaajat kykenevät avaamaan salmen parissa vuorokaudessa eli kyse olisi vain tilapäisestä haitasta. Vakava kysymys sen sijaan on Iranin Fordowiin valmistunut uusi rikastuslaitos jossa kyetään tuottamaan 20 %:sta – ydinkärkiiin soveltuvia latauksia. Mainittu laitos sijaitsee 90 metriä syvällä kalliossa ja muita laitoksia vastaan käytettäväksi suunnitellut ns bunkkeripommit parhaimmillaankin kykenevät tuhoamaan vain 60 metrin syvyydessä olevat laitokset. Yhdysvalloilla on varastossa tosin valmiina 100 metriin ulottuva bunkkeriohjus mutta tällöin kyseessä on 1,2 megatonnin ydinlataus ja kynnys tällaisen arsenaalin käyttöön on korkea.

Ilmaiskusta on enemmän tai vähemmän negatiivisia vaikutuksia. Toisaalta ne eivät välttämättä pysäytä Iranin ydinohjelmaa – kaikki kohteet eivät ehkä ole tiedossa, iskut jäävät tehottomiksi mm vastatoimien takia. Toisaalta Israel voisi kärsiä huomattavia tuhoja vastaiskusta – ei niinkään Iranin ohjusten takia – vaan Iranin liittolaisen, Hizbollahin, laukaistessa arviolta jopa 40.000 ohjustaan Israeliin. Kun kyse lisäksi ei ole mistään quassameista vaan kehittyneemmistä aseista ei moderneimmankaan ohjuspuolustuksen kapasiteetti riitä torjumaan kaikkia.

Edellä mainittuja tekijöitä käsittelen laajemmin pääblogissani julkaisemassani artikkelissa End Game Approaches on Nuclear Iran .