NÄPIT IRTI KOULUSTA Vantaa 2012

Tässä kaikille niille, jotka ovat sitä mieltä, että nyt suunnitelluissa säästöissä tehdään tulevaisuuteen suurta laskua.
Otteita uusimmasta Lapsen Maailma 6-7 lehdestä:, artikkelista:"Jotta kaikki mahtuisivat kouluun" Suosittelen, kaikille lämpimästi tämän koko artikkelin lukemista. Eritoten Vantaan päättäjille. Artikkelissa koulupsykologi joka tutkii hyvinvointia ja edistävää ja ennaltaehkäisevää oppilashuoltoa kirjoittaa seuraavia asioita:
Edistävä oppilashuolto tarkoittaa kaikkien oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ottamista huomioon, ei vain ongelmatapausten.Lisäksi hän toteaa artikkelissaan, että moneen asiaa,kuten tarkkaavuuden ja kielenkehityksen ongelmiin pitäisi kuntoutuksen takia puutua jo paljon ennen esikouluvaihetta. Kun lapsi täyttää 7 ollaan jo myöhässä. Lapset hän jakaa kolmeen ryhmään:
Tavalliset ja pärjäävät lapset;
lapset, joilla on selvästi tuen tarvetta;
ns. harmaan alueen lapset, joista on jonkin verran huolta.

Hän on myös sitä mieltä, että kaikkkien lasten tulisi voida opislella lähikoulussaan samassa luokkayhteisössä mutta toteaa myös, että on olemassa lapsia, jotka eivät mitenkään voi pärjätä suurissa opetusryhmissä. Hänen mielestään heitä on vähän.(Oma mielipiteeni: Mitä aikaisempi ongelmien toteaminen ja niihin asianmukaisesti puuttuminen jo ennen kouluikää, sitä vähemmän näitä tälläisia pienryhmiä tarvitsisi olla).
Parasta olisi tehdä olosuhteet sellaisiksi, että mahdollisimman moni lapsi pysyisi mukana tavallisessa luokassa ja saisi siellä itselleen soveltuvaa opetusta. SE tarkoittaisi opetusryhmien pienentämistä. Hän on työssään nähnyt, miten ryhmäkoonkasvaessa harmaan alueen lapsista tulee ongelmatapauksia. -joskus muodostuu 15 oppilaan ekaluokkia, ja niiltä harvoin ohjautuu lapsia psykologin asiakkaiksi. Vastaavasti kun pieniä luokkia on yhdistetty, ennen kohtalaisesti pärjänneiden lasten kanssa aletaan tarvita psykologin apua. Kun ryhmäkoko kasvaa, ominaisuudet alkavat muutua ongelmiksi.
Pienet ryhmäkoot ovat kalliita ratkaisuja, mutta kallista on myös psykologin ja lastenpsykiatriantyö.
Raha kannattaisi suunnata ennaltaehkäisyyn, luokkakokojen pitämiseen pieninä. Siirtymävaiheessa tämä tulisi kalliiksi, mutta myöhemmin säästöä syntyisi, kun eritason palveluja ei tarvittaisi niin paljon.

Ongelmana onkin se että kunnan varat määrittelevät luokkakoon, kun taas suurista luokista syntyvien ja riittämättömästä tuesta johtuvien ongelmien kustannukset menevät lastenpsykiatrian piikkiin. Siis eri kukkarosta.(oma kommenttini)