Tällä adressilla vaadimme, että Käpylän koulun oppilaat saavat käydä kuudennen luokan alakoulussa ja siirtyvät Karhulan koulukeskukseen vasta seitsemännelle luokalle.
Kouluverkkoratkaisussa murennetaan kuudesluokkalaisten osalta perusopetuslain mukaista lähikouluperiaatetta. Opetushallitus korostaa yhtenäistä koulupolkua, kun Kotkan malli taas rakentaa täysin keinotekoisen ja tarpeettoman nivelvaiheen keskelle alakoulua. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö peräänkuuluttaa "eheää ja ennakoitavaa koulupolkua".
Huolta herättävät monien muiden seikkojen lisäksi myös uuden koulukeskuksen tilojen riittävyys, tontin ahtaus sekä alueen liikennejärjestelyt. Kuudesluokkalaisen paikka on alakoulussa – koulupolun tulee olla turvallinen, eheä ja lapsen edun mukainen.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Karhulan uusi koulukeskus valmistuu Karhulan keskustaan lukuvuoden 2027–2028 alussa. Toukokuussa 2026 kaupunginvaltuusto teki palveluverkkopäätöksen, jonka myötä Käpylän koulupiirin oppilaat siirtyvät Karhulan koulukeskukseen jo kuudennelle luokalle, eli kesken alakoulun, lukuvuodesta 2027-2028 alkaen.
Kuudesluokkalainen on lapsi, joka on vasta aloittelemassa kasvuaan nuoreksi. Siirto suureen yläkouluyksikköön kesken alakoulun katkaisee turvallisen koulupolun vaiheessa, jossa lapsi tarvitsisi kipeästi vakautta. Miksi haluamme kiirehtiä lastemme kasvua ja altistaa heidät yläkoulun sosiaalisille paineille liian aikaisin?
Kuudesluokkalaisten siirtymistä yläkoulun yhteyteen on vastustettu myös aiemmissa kuulemisissa ja selvityksissä. Esimerkiksi palveluverkkoselvityksen yhteenvedossa sekä vanhempainyhdistysten tapaamisen muistiossa nousee esiin lukuisia kuntalaisten huolenaiheita kuudesluokkalaisten siirtämisestä yläkoulujen yhteyteen. Myös palveluverkkoselvityksen lapsivaikutusten arvioinnista käy ilmi, että kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan näkemys muutosten lapsivaikutuksista on hyvin erilainen kuin samasta asiakirjasta löytyvä vanhempainyhdistysten tekemä vastaava arviointi. Lisäksi Kotkan vammaisneuvosto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota mm. siihen, että palveluverkkoesityksen muutokset lisäävät koulumatkojen pituutta, koulupäivien siirtymiä ja yksiköiden vaihtumista, ja että niiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin, joille arjen ennakoitavuus, turvalliset siirtymät ja koulupäivän rytmi ovat tärkeitä. Vammaisneuvosto pitääkin siirtymistä yläkouluun vasta 6. luokan jälkeen lapsen kehityksen näkökulmasta perustellumpana ja turvallisempana.
Karhulan koulukeskuksen hankesuunnitelmassa kuudesluokkalaisten kotiluokkia on suunniteltu rakennettavaksi neljä, vaikka toukokuisen palveluverkkopäätöksen myötä koulukeskuksessa opiskelee lukuvuonna 2027–2028 kuudensia luokkia jopa tuplasti tämän verran. Hankesuunnitelmassa ei myöskään ole otettu huomioon esim. kuudesluokkalaisten liikunnanopetuksen tilatarpeita.
Kun osa kuudensista luokista aikanaan siirrettiin Kotkassa yläkoulujen yhteyteen, kerrottiin perusteiksi tälle mm. tilanpuute alakoulussa sekä tuolloin voimassa ollut, vuoden 1994 perusopetuksen opetussuunnitelma; toisin kuin nykyään, opetussuunnitelmassa oppiainekohtaiset tavoitteet oli tuolloin jaettu luokkien 1-5 ja 6-9 tavoitteisiin. Nyt kumpikaan näistä perusteluista ei enää päde.
Käpylän uusi alakoulu suunniteltiin alusta alkaen luokka-asteiden 1-6 alakouluksi sekä tilojen että toimintakulttuurin suhteen. Käpylään jääkin kuudesluokkalaisten lähdön myötä useita tyhjiä luokkatiloja. Käpylän koulussa on myös erityisesti musiikkipainotteisten luokkien tarpeisiin suunnitellut ja rakennetut tilat, joiden mahdollisuuksia ei päästä enää täysin hyödyntämään kuudesluokkalaisten siirtyessä yläkoulun yhteyteen. Kaiken kaikkiaan kuudesluokkalaiset ovat tärkeä osa alakoulun toimintaa ja yhteisöä, ja heidän puuttumisensa jättää suuren aukon Käpylän koulun arkeen.
Hankesuunnitelmasta käy ilmi, että Karhulan koulukeskuksen tontin koko on peräti 62 % pienempi kuin Opetushallituksen suositus tälle oppilasmäärälle. Tämä herättääkin huolen siitä, miten näin pienelle tontille mahdutetaan hankesuunnitelmassa mainittujen pyörä-, mopo- ja autoparkkien lisäksi alakouluikäisille tärkeät välituntiliikunnan ja -leikit mahdollistavat rakenteet. Pystytäänkö välituntipihoja tontin koon vuoksi mitenkään jakamaan, vai viettävätkö alakouluikäiset välituntinsa yläkoulu- ja lukioikäisten joukossa?
Tontin ahtauden lisäksi huolta herättävät myös koulualueen liikennejärjestelyt. Pyörillä, mopoilla ja kävellen liikkuvien koululaisten lisäksi korttelissa liikkuvat/autoilevat yli satapäinen koulun henkilöstö, lukiolaiset autoineen sekä lapsiaan kouluun kyyditsevät vanhemmat, mutta myös terveysasemalle, neuvolaan, hammashoitolaan, laboratorioon, kirjastoon ja nuorisotoimeen kulkevat ihmiset. Koulun vierestä kulkee myös paljon paikallista bussiliikennettä. Etenkin pimeällä ja liukkaalla kelillä tämä kaikki muodostaa merkittävän turvallisuus- ja tapaturmariskin.
Kaiken keskiössä tulisi olla oppilaan etu, näin sanoo myös perusopetuslaki. Kuudesluokkalaisten osalta oppilaiden etu ei toteudu, mikäli heidät siirretään keinotekoisen nivelvaiheen siivellä Karhulan koulukeskukseen tilanteessa, jossa olisi mahdollista myös jatkaa tutussa, turvallisessa ja eheässä, ikätasolle sopivassa alakouluympäristössä.
Emme vastusta uutta Karhulan koulua – päinvastoin toivomme sen muodostuvan toimivaksi ja laadukkaaksi yläkoulun ja lukion yhteiseksi koulukeskukseksi. Kyse on siitä, että alakouluikäisen lapsen paikka on alakoulussa ja yläkouluun siirtyminen tapahtuu vasta kuudennen luokan jälkeen.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lisätietoja sekä tekstissä viitatut selvitykset, muistiot, lausunnot ja suunnitelmat:
- https://paatosjulkaisu.kotka.fi/poytakirjat → Kaupunginvaltuusto → 18.5.2026 → Pykälä 51 → Liitteet:
- Vammaisneuvoston lausunto palveluverkkoselvityksestä
- Muistio vanhempainyhdistysten tapaamisesta 8.4.2026
- Palveluverkkokyselyn yhteenveto
- Palveluverkkoesityksen lapsivaikutusten arviointi
- Karhulan koulukeskuksen hankesuunnitelma: https://www.kotka.fi/wp-content/uploads/2022/01/Karhulan_koulukeskuksen_hankesuunnitelma_liitteineen.pdf
- Perusopetuslaki; lähikouluperiaate: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/628#chp_2__sec_5
- Perusopetuslaki; lapsen edun ensisijaisuus: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/628#chp_1__sec_3a
- Opetus- ja kulttuuriministeriö; "Kohti laadukasta ja tasa-arvoista lähipalvelua ja lähikoulua": https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/aed994a4-3aa6-44b8-be6e-25c5b2b0fc0a/content