Liputuspäivä kuolleiden lasten muistolle

Muistoliputuspäivä kuolleiden lasten muistolle

Me allekirjoittaneet haluamme muistopäivän / vakiintuneen liputuspäivän kuolleiden lasten muistolle Suomessa.
Muistopäivän tarkoitus on ennen kaikkea kunnioittaa niiden lukuisten lasten muistoa, jotka ovat poistuneet tästä elämästä liian varhain. Lapsen kuolema on luonnotonta ja siksi vaikea ymmärtää, hyväksyä ja kestää. Suurempaa surua ei vanhempi voi kohdata, kuin oman lapsensa menetys. Suru ei katso lapsen ikää. Lapsi voi olla masuvauva, vastasyntynyt, leikki-ikäinen, koululainen, nuori tai nuori aikuinen. Järjestys on väärä kun lapsi kuolee ennen vanhempiaan.  Suru lapsen menetyksestä kulkee mukana lopun elämää. Lapsen menetys on elämänmittainen suru.
Muistopäivä ei silti ole vain vanhemmille, vaan myös sisarille, isovanhemmille, muille sukulaisille ja tuttaville, lapsen ystäville, naapureille, opettajille, hoitajille, lääkäreille jne. Kaikilla on kohtaamisensa ja kosketuksensa näihin lapsiin, omat muistonsa, oma kaipauksensa, ikävänsä ja surunsa.
Suru lapsen kuolemasta on yhteiskunnassa vaiettu melko näkymättömiin. Liian ahdistava aihe monelle, siksi sen kanssa jää kovin yksin. Tuntuu hyvältä kun muutkin muistavat. On hyvä olla olemassa yksi yhteinen päivä, jolloin ainakin voi lapsen kuolemasta puhua vapaasti. Se antaa julkisesti paremmin oikeutta ja lupaa surra vuosienkin päästä. Kuolema ja suru elämän tosiasiana saa näkyä. Erityisesti kun se koskee lapsia. Ja valitettavasta se koskee aivan liian monia perheitä. Myös kouluissa tms. muistopäivä olisi hieno tapa käsitellä kuolemaa elämän tosiasiana, muistaa mahdollisesti tuttuja kuolleita koulukavereita ja/tai etäämmällä kansallisissa tragedioissa menehtyneitä nuoria. Myös niille, joilla on lapsensa, voi muistopäivä olla huojentava kiittämisen paikka ja muistutus siitä, että lasten olemassaolo ei ole itsestäänselvyys.
Vanhemmat eivät tarvi muistopäivää muistuttamaan menetyksestä ja surusta, sillä me muistamme päivittäin. Muistopäivä ei lisää surua, vaan luo ennemminkin lohtua. Tahdomme pitää lastemme muistot kirkkaina, muistella heitä kiitollisuudella, ilolla ja rakkaudella. Muistot, ikävä ja kaipaus pitävät meidän kuolleet lapsemme elossa ikuisesti. Sydämissämme. Rakkaus lapseen ei kuole koskaan. "Vasta silloin kuolee kun unohdetaan, lapsiamme emme unohda milloinkaan".

Vietämme tänä vuonna muistopäivää 23.9. sytyttämällä kynttilöitä klo 18 eri puolilla Suomea myös julkisesti.

http://www.facebook.com/home.php?#!/event.php?eid=149541428413171&index=1

 

Ryhmä tämän takana on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Tekstin laatinut Saija Sorvari