Pelastetaan Pitkäjärvi ja Ilkon upeat kalliot

Pitkäjärvi on erämainen rotkojärvi Tampereen ja Kangasalan rajalla.  Alue on yksi Tampereen seudun upeimmista lähiluontokohteista, jonne tullaan kaukaakin ihailemaan mykistävää maisemaa. Tällä hetkellä raju kaavoitus kaupungin, seurakunnan ja yksityisten mailla uhkaa alueen jylhiä kalliomaisemia ja erityislaatuista luontoa. Valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle on suunnitteilla mm. isoja kerrostaloja aivan jyrkänteen reunalle. Rakentamista ollaan sallimassa myös rantaviivaan. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, niillä on radikaali vaikutus alueen maisema- ja virkistysarvoon, kallioluontoon sekä Pitkäjärven ja Kaukajärven veden laatuun.  

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Ilkon ja Liutun alueen rakentaminen toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla. Tärkeä virkistysalue on säilytettävä myös tuleville sukupolville. Lähtökohtana alueen kehittämiselle on Pitkäjärven ranta-, jyrkänne-, lehto- ja lähdealueiden suojeleminen. Rakentaminen on osoitettava tiivistämisperiaatteen mukaisesti Kangasalantien läheisyyteen ja alueille, joilla maisema- ja luontoarvot eivät  vaarannu. Vaadimme, että Kangasalan kaupunki, Tampereen seurakuntayhtymä ja muut alueen maanomistajat kunnioittavat luonnonsuojelulainsäädäntöä sekä vesi-, metsä- että maankäyttö- ja rakennuslakia. Voimassaolevien maakunta- ja osayleiskaavojen pitää toteutua. Pitkäjärven ja siihen tiiviisti kuuluvan Kaukajärven tilaa ei saa heikentää. 

Tämä adressi luovutetaan Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja Kangasalan kaupungin päättäjille. 

Alueen kaavat ja kaavaluonnokset:

• https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2021/06/875-kaavaluonnos.pdf
• https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2021/07/850_vireilla.pdf
• https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2020/08/618-kaava.pdf
• https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2020/08/813-kaava.pdf
• https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/03/753-kaava.pdf

Perustelut  

Valtakunnallisesti arvokas kallioalue ja kansallismaisema 

Jylhä Pitkäjärvi on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Kaukajärvi ja siihen liittyvä Pitkäjärvi sijaitsevat kallioperän murtumiskohtaan syntyneessä laaksossa. Pitkäjärven lähes 50 metrin korkuinen jyrkkäseinäinen kalliorinne on merkittävä sekä geologisesti että ekologisesti. Ilkon alue on yksi lajistollisesti arvokkaimmista kalliokohteista Pirkanmaalla [1].  Pitkäjärven kansallismaisema on innoittanut ihmisiä jo vuosisatoja. Noin sata vuotta sitten tehtailija Atte Wikholm ihastui Ilkon maisemiin ja ehdotti luonnonsuojelualueen perustamista alueelle. Hän rakensi alueelle metsästysmajan, joka on sittemmin toiminut osana Tampereen seurakuntayhtymän Ilkon kurssikeskusta. Sen puistomiljöötä, jossa sijaitsee mm. lähdepohjainen lampi, ollaan nyt kaavoittamassa täyteen kerrostaloja.

Uhanalaiset lajit ja luontotyypit 

Ilkossa on uhanalaisia ja harvinaisia lajeja ja luontotyyppejä, jotka ovat vesilain, metsälain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain suojelemia [2,3,4,5]. Alueella sijaitsee useita lähteitä, lähteikköjä, tihkupintoja ja noroja, joiden luonnontilaa rakentaminen vaarantaa ja joista osa on jäämässä rajun rakentamisen alle. Lähteiden runsas esiintyminen mahdollistaa osaltaan alueen poikkeuksellisen lehtomaisen luonnon ja kasvillisuuden. Kaikki Etelä-Suomen lehdot ovat nykyään uhanalaisia, sillä niitä on jäljellä enää 1 % alkuperäisestä määrästä [6]. Lisäksi Pirkanmaan vesistöt ja niiden rannat ovat erittäin merkittävä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien elinympäristö [7].  

Sekä Pitkäjärven etelä- että pohjoisrannoilta on tehty liito-oravahavaintoja. Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu eläin, joka toimii indikaattorina luonnon monimuotoisuudesta. Sen elinympäristöä ei lainsäädännön mukaan saa tuhota. Nyt rakentamista ollaan kohdentamassa jopa liito-oravan pesimäalueelle (kaava 850).  

Pitkäjärvi ja Kaukajärvi ovat herkkiä muutoksille 

Kaukajärvi, joka on Tampereen puhtain järvi, muodostaa yhdessä Pitkäjärven kanssa yhtenäisen erikoislaatuisen kokonaisuuden. Järvet ovat hyvin herkkiä muutoksille ja erityisesti rehevöitymiselle. Järvillä on pieni valuma-alue, ja niiden vesi vaihtuu poikkeuksellisen hitaasti. Pitkäjärven laskennallinen viipymä on noin 2,4 vuotta, kun se esimerkiksi Pyhäjärvessä on 38 vuorokautta. Järviin siis tulee vettä hyvin pieneltä alueelta, ja niistä poistuu vettä erittäin hitaasti. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on todennut, että Pitkäjärvi kestää vain heikosti siihen kohdistuvaa kuormitusta ja siksi se täytyisi pyrkiä minimoimaan [8]. 

Monimuotoinen rantaluonto suojelee parhaiten järvien kuntoa. Maakuntakaavan (s. 169) mukaan "Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön.” Jos kaavoittajan suunnittelemat useat asuinalueet toteutuvat, Pitkäjärven ja edelleen Kaukajärven tila todennäköisesti huononee merkittävästi. Hulevedet ja maansiirtotyöt väistämättä kuormittavat ja rehevöittävät järviä.   

Virkistysalue, vetovoimatekijä ja matkailuvaltti 

Pitkäjärven ympäristö ja Ilkon kalliot ovat Pirkanmaan mittakaavassa poikkeuksellisen hieno ja helposti saavutettava lähiluontokohde. Aluetta onkin verrattu milloin Helvetinkoluun, milloin Aulankoon. Maakuntakaavassa ja Vatialan osayleiskaavassa Pitkäjärven pohjoisranta on merkitty virkistysalueeksi ja tärkeäksi ekologiseksi yhteydeksi. [9,10] Osayleiskaavassa todetaan, että rakentamistoimenpiteillä ei saa vaikeuttaa yhtäjaksoisen viheryhteyden toteutumismahdollisuuksia. Pitkäjärven pohjoispuolen asemakaavat rikkovat siten MRL:n pykäliä 42 ja 54, sillä kaavat eivät toteuta Vatialan osayleiskaavaa eivätkä maakuntakaavaa. Kangasalan strategisessa yleiskaavassa 2040 todetaan: ”Luontoarvot on kaavassa tunnistettu vetovoimatekijöiksi, joiden heikentyminen heikentäisi myös kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden elinympäristöä.” [11]  

Kangasalan kaupunginvaltuustossa on tehty luonnonsuojelualuealoite koskien Pitkäjärveä ympäröivää metsä- ja kallioaluetta. Luonnonsuojelualuetta Pitkäjärven pohjois- ja itärinteille ehdotetaan luonnolliseksi jatkumoksi Pitkäjärven ja Kaukajärven eteläpuolelle esitettyyn Tampereen ja Kangasalan yhteiseen luonnonsuojelualuealoitteeseen. Aloitteet ovat linjassa Vatialan osayleiskaavan, maakuntakaavan sekä Kangasalan strategisen yleiskaavan 2040 kanssa. Yhtenäinen maisema- ja luontoalue toimisi jatkossa tärkeänä vetovoimatekijänä ja matkailuvalttina alueella.   

Pelastetaan Pitkäjärvi -työryhmän puolesta

Virpi Mustiala

Maria Lähdeniemi

Yvonne Marjamaa

Harri Nurmi  

Lisätietoja ja lähteet 

Facebook: Pelastetaan Pitkäjärvi

Instagram: pelastetaan.pitkajarvi

[1] Parnela, Ari & Arkkio, Harri (2015). Kissakalliolta Illeröömiin, Pirkanmaan kalliosammaltutkimus.

[2] Vesilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587#L1P2

[3] Metsälaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093#L3P10

[4] Maankäyttö- ja rakennuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

[5] Luonnonsuojelulaki ja -asetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096#L6;https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970160

[6] Kontula & Raunio (2018) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset.

[7] Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/328936

[8] KVVY (2017):  https://vesienhoito.kvvy.fi/vesientila/#havaintopaikka/7657 

[9] Pirkanmaan maakuntakaava: https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Maakuntakaava_2040_MKV_27032017_.pdf

[10] Vatialan osayleiskaava: https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/04/27_kaava.pdf

[11] Kangasalan strateginen yleiskaava 2040: https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/04/31_selostus.pdf  

Vatialan kulttuuriympäristöselvitys: http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://www.profium.com/archive/ArchivedObject-7F0419DB-3BD7-65BC-5A9B-A6F36AA2860C 

Virpi Mustiala    Ota yhteyttä adressin tekijään