Pelastetaan Vuosaari!

Vuosaari-lehti_7.11_.18_hurja_kasvu_kop_.jpg

Helsinki suunnittelee Vuosaaren nykyisen asukasmäärän rajua lisäämistä vuoteen 2050 mennessä. Saarelle aiotaan asuttaa kymmeniätuhansia uusia asukkaita suurelta osin nykyisille arvoluontoalueille, vanhojen metsien ja kallioiden tiloille rakennettaviin uusiin massiivisiin kerrostaloihin.  

Vuosaari ei ole vain Helsingin kolonia, rakennusmaavaranto, johon voidaan sijoittaa kaikki se, mikä ei itse kaupunkiin mahdu eikä sovi. Vuosaari on myös 40 000 helsinkiläisen kotipaikka. Helsingin kymmenestä hienoimmasta luontokohteesta kolme sijaitsee Vuosaaressa, Kallahdenniemi, Mustavuori ja Uutela. Tänne tullaan kauempaakin kokemaan kaupunkiluontoelämyksiä.

Vuosaarta ei ole turhaan valittu Suomen parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2017. Haluamme pitää sen parhaana.  

Vaadimme kestävää, terveellistä, turvallista, viihtyisää ja kaunista kaupunkia, jossa palvelujen ja liikenneyhteyksien riittävyys on turvattu yhdenvertaisesti kaikille kaupunkilaisille. Vaadimme Vuosaaren luonto- ja kulttuuriympäristöjen säilyttämistä. Vuosaaren arvoluontoa, vanhaa metsää, kallioalueita ja luonnontilaisia merenrantoja, ei saa tuhota.  

• Me emme suostu hyvän asuinympäristömme pilaamiseen emmekä kotisaaremme luonnon tuhoamiseen.  

• Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden huvetessa kaupungin kehityksen suunta on käännettävä kestävälle uralle.  

• Ikimuistoinen jokamiehenoikeus, vapaa luonto, on – nyt ja tulevaisuudessa – myös jokaisen helsinkiläisen nautintaoikeus.  

• Kaupunkisuunnittelussa on kuunneltava asukkaiden ja osallisten näkemyksiä, ei vain lain pakottamana ”kuultava”.  

Vuosaaren nykyisessä rakentamisvaiheessa uhattuina ovat Vartiokylänlahden rannat Rastilassa ja Meri-Rastilan länsirannan metsä, kaikki Meri-Rastilan metsäalueet, Ramsinranta, Kallahden asuinalueen metsät, Mosaiikkipuisto Vuosaaren keskustassa, Kallvikintien mäntybulevardi, pohjoisen ostoskeskuksen ympäristö, Broändan purolaakso Kurkimoisiossa, jopa Mustavuori Kallvikintien ja Niinisaarentien varrella. Metsäverkostoyhteyksien pirstominen ja kaventaminen uhkaa metsän elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja luonnonvaraista uusiutumista, kaikkialla Vuosaaressa.  

Valtava määrä lisää asukkaita jo nykyisellään ruuhkautuneiden palvelujen ja liikenneyhteyksien äärelle ei tee hyvää, kestävää kaupunkia. Vuosaari on saari. Ainoa siltamme manner-Helsinkiin ja keskustaan päin ei vedä rajattomasti liikennettä. Korkeimman hallinto-oikeuden kumottua yleiskaavan suunnitelman Ramsinniemen kautta keskustaan kulkevasta pikaratikasta Vuosaaren täyttäminen kerrostalokolosseilla on vain jatkunut kuin mitään ei olisi tapahtunut, mitään saaristoratikan korvaavaa yhteyttä Helsingin keskustaan ei ole suunniteltu. Jätkäsaaren liikennesuunnitteluvirhettä ei saa toistaa Vuosaaressa. Saaren asukkaiden motittaminen liikenneruuhkaan ei ole ”merellisen Helsingin saaristoasumisen perinteiden jatkamista”, mitä kaupunkisuunnittelu lupaa uudessa Itä-Helsingissä.  

Asukasmäärätavoitetta on alennettava, jos lain vaatimuksia kaupunkisuunnittelun laadulle ei muuten pystytä täyttämään.  

Vaadimme lisää kaupunkisuunnittelua Helsingin kaupunkisuunnitteluun. Suunnittelijoiden voittona olkoon suunnittelun laatu, ei vain kaavoitettujen uusien asuntojen määrä.  

Demokraattisen hallinnon keinoin on vahvistettava kaupunkisuunnittelun virkamiesten kykyä vastustaa rakennuttajien voitontavoittelua. Esimerkiksi Ramsinrannan, Kurkimoision ja Meri-Rastilan meneillään olevissa asemakaavaprosesseissa rakennuttajien toiveet on asetettu kaupunkisuunnittelun laadun edelle. Aikoinaan kokonaisuuksina suunnitellut asuinympäristöt pirstotaan, elintärkeät metsäverkostoyhteydet katkotaan ja suojeltujen lajien elinympäristöt tuhotaan, asukkaiden ja osallisten mielipiteistä piittaamatta, vain, jotta tonteille annetaan maksimaaliset rakennusoikeudet.  

Vaadimme kaupunginvaltuuston päätösten noudattamista myös Vuosaaren asemakaavoituksessa.  

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman, yleiskaavan toteuttamisohjelman ja yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä hyväksyttyjen toivomusponsien lukeminen yhdessä antaa selkeän ja vahvan ohjelman kaikille Helsingin luontoalueille: ensin ajetaan Helsinki hiilineutraaliksi toimenpideohjelman mukaisesti vuoteen 2035 mennessä; luontoalueet säästetään yleiskaavan toteuttamisen ensi vaiheissa, jolloin asemakaavoitus kohdistetaan vain jo rakennettujen alueiden täydentämiseen ja tehostamiseen; vasta vuoden 2035 jälkeen katsotaan, vieläkö luontoalueita on varaa tai tarvetta rakentaa.  

Kaikkien näiden valtuuston koko Helsinkiä velvoittavien päätösten sivuuttaminen ei ole hyväksyttävissä kaupunkisuunnittelussa Vuosaaressakaan.  

Vaadimme, että Helsinki ryhtyy ensi tilassa panemaan toimeen EU:n biodiversiteettistrategiaa (2020–2030).   

Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa suunnittelun lähtökohdaksi direktiivin edellyttämällä tavalla. Kaavaselostuksista saamme lukea, että kaavoittaja luulee esimerkiksi pyörätien turvaavan umpeen rakennettavan metsäverkostoyhteyden, kun ”viheryhteys” korvataan ”virkistysyhteydellä”; tai kaavoittaja luulee, että yhden ainoan lajin esiintymien inventointi riittää kaavoituksen ehtona vaadituksi luontoselvitykseksi. Nykyisessä maailman tilanteessa kaupunkisuunnittelun suunta on käännettävä kerta kaikkiaan kaupungin viherryttämiseen ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja turvaamiseen.  

Emme vastusta kaikkea uuden rakentamista. Jo rakennettujen alojen hyvinkin tehokasta täydennysrakentamista ei vastusteta esimerkiksi Meri-Rastilassa, mutta arvokkaat vanhat metsät, luonnontilaiset rannat, avokalliot, geologiset arvokohteet ja metsäverkostoyhteydet halutaan säilyttää. Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokas kulttuuri- ja luontoperintö, ”Vuosaaren metsälähiö”, halutaan säilyttää arvonsa mukaisesti metsäisenä ja väljänä, kauniina ja viihtyisänä, kuten se on jo rakentamisvaiheessa – ennen Helsinkiä – suunniteltu.  

Kestävästi suunnitellussa kaupungissa luontoon pääsee jalan, kotiovelta.  

Viimeistään pandemiakriisi on osoittanut lähiluonnon elintärkeäksi hyvälle kaupunkilaiselle asuinympäristölle. Etätyön radikaali lisääntyminen asettaa uudenlaisia haasteita asuinalueiden ja asuntojen suunnittelulle. Tutkimusnäyttö lähiluonnon merkityksestä asukkaiden elämänlaadun ja elämän pituuden lisääjänä on jo vankkaa. Lähimetsäverkosto säästää terveydenhuollon menoja ja lisää asukkaiden elinikää tavalla, johon nurmikkopuistot ja pyörätieverkostot eivät pysty. Kaupunkimetsät ja puut ovat yllättävän tärkeitä pyrittäessä ilmastonmuutoksen torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Ekologisesti terve kaupunkirakenne sijaitsee luonnon keskellä, ei päinvastoin kaupunkiluonto eristettyinä saarekkeina kaupunkirakenteen sisällä.  

Metsien raivaaminen ja kallioiden räjäyttäminen kerrostalojen ja jopa parkkitalojen tieltä ei ole ”puistojen parantamista”, kuten Meri-Rastilan asemakaavaehdotuksessa väitetään. Luonnontilaisen vanhan metsän muuttaminen muutaman mäntyvanhuksen koristamaksi nurmikoksi ei ole ”parantamista” vaan vandalismia. Verkostoituneen metsän muuttaminen erillisiksi kortteleiden sisäpihojen pikku puistikoiksi tuhoaa metsäluonnon monimuotoisuuden ja sitä myöten myös lähiluonnon ihmisille tuottamat ekosysteemipalvelut. Luonnosta virkistyminen, marjastus, sienestys, villiyrttien keräily tai edes koiran ulkoilutus ei käy sisäpihojen puistikoissa eikä nurmikkopuistoissa. Metsäluonto elää vain metsässä.  

Maailman rikkaimpiin kuuluvan maan rikkaalla pääkaupungilla on varaa turvata lähiluonnon nautintaoikeus kaikille asukkailleen. Helsinki voi toteuttaa ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjuntaan tähtäävät toimenpideohjelmat, jos tahdotaan. Toivomme, että myös Vuosaaren asemakaavoituksessa tahdottaisiin.  

Miksi asukkaiden paikallista tietoa ei kyetä käyttämään kaupunkisuunnittelun hyväksi?  

Kaupunginvaltuutetut harvoin tuntevat tarkemmin maita ja alueita, joiden asemakaavoista he päättävät. Luulisi, että asukkaiden paikalliselle tiedolle olisi kysyntää viimeistään siinä vaiheessa, kun yksityiskohtaisia rakentamissuunnitelmia lyödään lukkoon. Hämmästyttävästi näin ei ole. Asukkaiden ja osallisten mielipiteet ”otetaan” kaavaprosessissa niin kuin laki määrää, mutta suunnittelijoiden kerran luomia visioita mielipiteillä ei ole voimaa muuttaa.  

Asukkailla on tunne, että kaupunki vain jyrää suunnitelmansa läpi ja asioihin on mahdotonta vaikuttaa. Moni unelmoi muuttavansa pois Helsingistä, jos kotikulmien tuhoamissuunnitelmat toteutuvat. Kaupunkisuunnittelun toimintatavat itsessään tuottavat asumisen epävarmuutta, ahdistusta, surua, vihaa – vieraantumista.  

Mitä jos Vuosaaren asukkaat otettaisiin todesta täysivaltaisina Helsingin kansalaisina, joilla on oikeuksia, asiantuntemusta ja sananvaltaa oman asuin- ja elinympäristönsä suhteen?  

Asukkaiden osallistumista ja vuorovaikutusta kaavojen suunnitteluvaiheessa pitää parantaa, jotta ainoa tapa asukkaiden saada näkemyksensä otetuksi todesta ei olisi oikeusvalitus jo hyväksytystä kaavasta. Helsingin ei pidä jättää kaavoituksen laillisuuden valvontaa vapaaehtoisten asukasaktivistien harteille, kuten luonnonsuojelulakien ja esimerkiksi maakuntakaavan ja jopa yleiskaavan osalta nyt tapahtuu. Valtaosa nytkin meneillään olevista kalliista valituskierteistä olisi vältetty, jos asukkaiden, osallisten ja luonnonsuojelijoiden näkemyksiä olisi ajallaan kuunneltu. 15 % niistä kaavoista, joista valitetaan hallinto-oikeuteen, osoittautuu laittomiksi. Jokainen laiton kaavasuunnittelu ja laittomana hyväksytty kaava on liikaa.  

Kaksi kolmasosaa nykyisistä kaupunginvaltuutetuista asuu kantakaupungissa, yli kymmenen kilometrin ja puolen tunnin metromatkan päässä Vuosaaresta. Vain kaksi valtuutettua asuu Vuosaaressa, kun asukasmäärän suhteessa Vuosaaresta olisi vähintään kuusi valtuutettua. Vuosaaren asioista päättävät muukalaiset, joilla ei ole paikallista kokemusta eikä tietoa täällä elämisestä ja asumisesta. Lähidemokratiaa ja budjettivaltaista kaupunginosavaltuustoa odotellessa: voivatko Vuosaaren asukkaat saada äänensä kuuluviin Helsingin päätöksenteossa vain äänestämällä kaupunginvaltuustoon vuosaarelaisia valtuutettuja? Kokeillaan sitä! Vuosaarelainen: Ryhdy ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2021. Äänestä kuntavaaleissa, äänestä vuosaarelaista ehdokasta valtuustoon! 

Adressin aloittajat

Seppo Honkanen

Päivi Istala

Anna Martikainen

Helena Saarikoski  

 

Tausta-aineistoa

Vuosaari-seuran lausunnot ja kannanotot

Kallahti Kallvik ry:n lausunnot

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunnot ja kannanotot


Helena Saarikoski    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Helena Saarikoski voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Pitääkö valtion tukea huippu-urheilua?