Pitkäkatu 25:n kulttuurimiljöö kuuluu kaupunkilaisille

Me allekirjoittaneet vaadimme, ettei Pitkäkatu 25:n tontille sallita täydennysrakentamista, vaan että tontin nykyinen rakentamiskielto pidetään voimassa.

Nykyinen suunnitelma tulisi merkittävästi muuttamaan koko alueen ilmettä sekä käyttötarkoitusta. Alueen maisemallinen yhteys Mäki-Matin perhepuiston ja Harjun suuntaan katkeaa ja tontille ominaiset maastonmuodot katoavat uudisrakennusten alle. Alueen kehittämisessä sekä toteutuksessa tulisi huomioida ensisijaisesti alueen kulttuurihistoriallinen merkitys ja ominaispiirteet, maisemallinen ainutlaatuisuus sekä laajemmin kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia ylläpitävät ja parantavat tekijät. Kehitetään alueesta kaikkia kaupunkilaisia tasapuolisemmin palveleva ympäristö sekä kohtaamispaikka.

Jyväskylän Mäki-Matissa sijaitsevalle kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävälle Pitkäkatu 25:n tontille haetaan kaupungin toimesta kaavamuutosta, joka mahdollistaisi alueelle uudisrakentamista. Tällä hetkellä asemakaava ei kaupungin omistamalle tontille lisärakentamista salli.

Vuoden 2021 lopulla Jyväskylän kaupunki järjesti kumppanuushaun, jonka myötä kumppaniksi valikoitui T&J Partners Oy. Kaavan saatua lainvoiman kaupungin tavoitteena on myydä tontti rakennuksineen valitulle kumppanille. Uuden mahdollisen omistajan suunnitelmissa on seitsemän (7) pienkerrostalon rakennuttaminen tontille, minkä myötä alueelle ominainen puistomainen kumparemaisema tulee häviämään, näköyhteys suojeltuihin rakennuksiin merkittävästi heikentymään ja tontti rajoittumaan yksityiseen käyttöön. Suunnitelman ulkopuolelle on jätetty myös yli 40 vuotta alueella yritystoimintaa harjoittanut Pitkäkadun Kukkatalo, joka purettaisiin pois.

Alueen historiaa ja suojellut rakennukset

Tontilla sijaitsevat vuosina 1899 ja 1920 valmistuneet, nykyisin suojellut rakennukset, Mäkitupa ja Mäkitorppa sekä maakellari ovat harvoja vanhan Mäki-Matin aikakaudelta säilyneitä rakennuksia. Rakennukset ovat palvelleet aikoinaan muun muassa kuumesairaalana ja Museoviraston vuonna 1985 laatimassa inventointilomakkeessa kohde on nimetty terveydenhoidon historian dokumentiksi ja alue säilyttämisen arvoiseksi ympäristöksi, joka liittyy hyvin maisemallisesti ja toiminnallisesti viereisen perhepuiston alueeseen. Samassa asiakirjassa on kirjattu: ”Kulkutautisairaalan pihapiirillä on huomattava paikallinen symboliarvo mäkimattilaisuuden ilmentäjänä ja maisemapisteenä.” Ihmettelemme, mihin tämä arvostus on vuosien aikana hävinnyt ja miksi sitä ei käännetä kehittämishankkeen kärjeksi.
Miltä kuulostaisi vaihtoehtoisena visiona kaupunkilaisten yhteinen perinnepihapiiri sekä historiaa sykkivä avoin kulttuurimiljöö?

Tuomalla esille alueen historiaa sekä nykypäivää kävijöille voisi tarjota elämyksellisen, aidon ja elämänmakuisen palan Jyväskylää, jota ei muualta löydy. Näin ainutlaatuisen pihapiirin ja rakennuksien syke voisi virrata kaikkien kaupunkilaisten arkipäivään tarjoten myös matkailullisen vetovoimatekijän kauempaakin saapuville vieraille. Näillä kehittämistoimenpiteillä sekä arvovalinnoilla voitaisiin vastata myös suoraan Jyväskylän kaupungin arvojen - inhimillisyys, vastuullisuus, rohkeus, avoimuus, turvallisuus - toteutumiseen.

Pihapiirin taide- ja kulttuuri- ja muu toiminta tällä hetkellä

Tällä hetkellä pihapiirin vuokralaisina toimii monipuolinen joukko kulttuurin- ja taiteentekijöitä, joista osa on toiminut alueella yli kolmekymmentä vuotta. Toimijat ja tilat tarjoavat mahdollisuuden niin yksilöille kuin yhteisöille toteuttaa, kehittää ja luoda tasokasta kulttuuri- sekä taidetoimintaa. Toiminnot tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuksia (niin taloudellisesti kuin henkisesti) itsensä toteuttamiselle sekä sosiaaliselle kanssakäymiselle aina nuorista iäkkäämpiin ikäluokkiin ja kaikki sopuisasti saman pihapiirin katveessa. Eri harrastusryhmiin ja tapahtumiin osallistuu laaja joukko eri ikäisiä kaupunkilaisia, joiden hyvinvointiin nämä mahdollisuudet vaikuttavat myös positiivisesti.

Muualta Jyväskylästä ei löydy vastaavanlaista kulttuuriympäristöä ja -tarjontaa, joka on syntynyt hyvin omaehtoisesti ja jonka kehittämisessä sekä mahdollisuuksissa on edelleen valtavasti potentiaalia tarjoten vahvan kasvualustan monenlaiselle tekemiselle. Toiminnoiltaan nämä kaikki vahvistavat myös Mäki-Matin alueelle ominaista kyläkulttuuritunnelmaa, kuten myös alueella palveleva Pitkäkadun Kukkatalo. Pihapiirin toimijoiden kesken on järjestetty useampia kaikille kaupunkilaisille avoimia tilaisuuksia, jotka ovat saaneet erittäin lämpimän vastaanoton niin paikallisissa kuin matkailijoissakin. Paikan päälle ovat löytäneet tiensä myös ulkomailta saakka kaupungissa vierailleet matkailijat.



Strategiassaan Jyväskylän kaupunki kutsuu itseään kestävän kasvun ja valovoimaisen kulttuurin alustaksi. Tätä tarkennetaan muun muassa seuraavasti: ”Suomen monipuolisin kulttuurin kasvualusta lapsille ja nuorille, kulttuuritilojen ja kiinnostavien kulttuuriympäristöjen edelläkävijä sekä valovoimaisen taiteen ja kulttuurin kehittäjä”. Myös luontoympäristön monimuotoisuuden on katsottu turvaavan kaupungin kestävää hyvinvointia. (jyvaskyla.fi kaupunkistrategia, 28.1.2023). Nämä strategiapainopisteet ja niiden huomioiminen ovat jääneet tässä projektissa ilman mitään arvoa. Mistä tämä ristiriita sanoitetun ja tekojen välillä juontaa juurensa? Nykyisellään pihapiiri toimintoineen täyttää suoraan edellä mainittuja tavoitteita, joten on vaikea ymmärtää, miksi niitä ei ole haluttu ottaa huomioon edes vaihtoehtona alueen kehittämisessä. Näemme, että vaihtoehtoinen, laajemmin kaupunkilaisia ja alueen ominaispiirteitä huomioiva visiomme vastaa vireillä olevaa asemakaavamuutosta paremmin myös kaupungin missioon, jolla kerrotaan edistettävän kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

On hyvin vaikea löytää oikeita perusteita, joilla asemakaavamuutosta puolletaan. Kaupungin keskustavisiossa on asetettu tavoitteeksi keskusta-alueen asukasmäärän kaksinkertaistaminen nykyisestä 15000 asukkaasta 30000 asukkaaseen. Tähänkin tavoitteeseen kaavasuunnitelma antaa vaisun vastauksen mahdollistaen asumisen ainoastaan 40-50 asukkaan rajatulle joukolle. Onko tämän perinnemaiseman sekä yhteisen kaikkia kaupunkilaisia palvelevan alueen turmeleminen sen arvoista? Mielestämme ei.

Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi kaavan äänestyksen jälkeen kokouksessaan 15.5.2023. Seuraavaksi asia etenee Jyväskylän kaupunginvaltuuston käsittelyyn, mahdollisesti vlelä toukokuun 2023 aikana. Nyt on tärkeää nostaa aiheesta keskustelua sekä kontaktoida päättäjiä aiheesta!

Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenet sekä varavaltuutetut: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuuston-jasenet-ja-materiaalia 

Linkki kaava-aineistoihin: https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1138

Liity mukaan ja seuraa tilannetta Facebook-sivun kautta: https://www.facebook.com/pitkakatu25


Pitkäkatu 25 tontin kulttuurihistorian sekä maisemaltaan ainutlaatuisen perinneympäristön säilyttämisen puolesta,
Pitkäkatu 25:n kulttuurimiljöö kuuluu kaupunkilaisille!

Adressin laatijat: 

Anja-Riitta Matilainen (pj), Kuvataideyhdistys Kirjo ry
Leena Järvinen (pj) Jyväskylän Flamencoyhdistys
Juha Kuurajärvi (pj) Yläkulttuuri ry
Pirjo Nousiainen, yrittäjä, Pitkäkadun kukkatalo
Arja Karppinen-Rekola, kuvataiteilija
Jarmo Hovi, muusikko
Panu Koskimies, kuvanveistäjä
Tapio Laitinen, kuvantekijä, mediatyöntekijä
Minttu Koponen, kuvataitelija
Marjaana Niskanen, tekstiiliartesaani