Valtakunnallinen vetoomus kyläkoulujen puolesta

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#1601

Säilytetään kyläkoulut elossa = Elinvoimaisuus, Suomen itsenäisyys, yhteistyö, terveys, tulevaisuus, tieto ja taito.

Pitkällä ja lyhyellä ajalla kyläkoulujen toiminta antaa esiin ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kannattavuuden.

Marjaliisa Seppänen (Rovaniemi, 08.02.2020)

#1603

Mikkelin Ristiinan lukion viedään paniikissa isosta 400 lapsen koulukeskuksesta ja siirretään sairaisiin tiloihin kaupungin keskustaan. Säästöt lasketaan päin honkia. Lakkautus luetaan lehdestä 2 kk sen jälkeen kun lukio alkanut. Säästetään seinistä . Täysin järjentöntä politiikkaa. Ajattelematta seurauksia.. Nuoret marssivat naapurikuntaan . Sinne meni säästöt ja luottamus omaan kuntaan.

Anne Heino (Ristiina, 11.02.2020)

#1608

kyläkoulut säilytettävä.

Raili Tervajärvi (Tampere, 17.02.2020)

#1610

Kyläkouluja lopetettu säästö arvioihin
vedoten vaikka ei ole faktatietoa lähiajankaan kehitys näkymistä ekä ole tutkittua tietoa pitemmällä aikavälillä.

Lauri Numminen (kunta Mynämäki, 17.02.2020)

#1627

Kyläkoulujen puolustajia on kahdenlaisia, niitä jotka aidosti puolustaa niitä ja niitä jotka esiintyvät niiden puolustajina. Jos olet päättäjä, ole rehellinen itsellesi ja muille.

Petri Varjonen (Mynämäki , 17.02.2020)

#1647

Päättäjät, miten jatkuu maatalous kunnissa ja pienissä kaupungeissa jos ne autioitetaan, palvelut lopetetaan, kylät kuolee ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Kuka jää hoitamaan lapsiperheensä kanssa sitten enää maaseutua? Kuka tuottaa viljan, maidon, lihat ja munat? Jäädäänkö ulkomailta ostetun ruuan varaan? Miten tämä näkyy kerrannaisvaikutuksina ruuan hinnassa, työllisyydessä ja verokertymässä? Koti ja perhe on yhteiskunnan pienin yksikkö, se atomi jonka ympärille kaikki muu energia rakentuu, jos kyläkoulut lopetetaan, niin kylät kuolee ja se vaikuttaa erittäin raskaalla tavalla perheiden hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Kun korjataan taloa, ei kannata pirstoa kivijalkaa. Perheet ovat sijoittaneet varansa taloihinsa sivukylille ja nimen omaan kyläkoulu on ollut se vetovoimatekijä ja pienen kylän sydän, kaiken toiminnan ja talkoohengen viimeinen keskus nykyaikana. Oletteko lopettamassa rahanpuutteessa talkoohengen kun keskitätte lapset kyliltä keskuksiin? Haapavedellä esim. Vatjusjärven koululla on kyläläiset tehneet 8000 tuntia ilmaista talkootyötä, kun koulun yhteyteen on rakennettu lisää tilaa kylätalolle, joka on 100%:lla käytöllä esim. urheiluharrastuksiin. Olette valtakunnan tasolla tekemässä hyvinvointi suunnitelmia ja painotatte liikunnan merkitystä, mutta samalla ajatte lapset busseihin istumaan tunniksi aamuisin ja tunniksi koulun jälkeen ja viette myös lähiliikuntapaikat? Ja näitä lähiliikuntapaikkoja kyläkoulujen yhteydessä käyttävät kaikki ikäluokat muuhunkin hyvinvointitoimintaan kuin liikuntaan. Kun kaupungeille annetut tuet ovat valtiolta vähentyneet, samalla kaupunkien vastuita on lisätty. Kun rahat eivät riitä, niin jostakin aletaan karsimaan ja nyt säästetään TAAS lapsilta. Eikö 90_luvun lamasta ole opittu mitään? Silloin lapsilta säästettiin ja kun jälkiseuraukset kävivät inhimillisesti ja taloudellisesti murheellisen kalliiksi, niin jälkikäteen huokailtiin ja lupailtiin että lapsilta ei pidä leikata, heissä on Suomen tulevaisuus. Mutta sakset osoittavat kohti lapsia, hävetkää, ihan oikeasti. Kyllä valtion on herättävä tähän tilanteeseen ja tuettava konkurssin partaalla olevia maaseutualueita, eikä ajettava vain isojen kaupunkien etuja. Nyky valtiovallan aluepolitiikka on raskaasti eriarvoistavaa. Jos ihmiset ajetaan isoihin kasvukeskuksiin, niin ongelmat kasautuvat. Isoilla paikkakunnilla on erityissairaanhoitoa, mutta perussairaanhoitoon jo nykyisellään hirveät jonot. Pienissä kylissä ei ole erityissairaanhoitoa, mutta toiminta onkin ketterämpää ja pystytään puuttumaan jo alkusyihin, ennen kuin asiat pahenee ja tarvitaan erityissairaanhoitoa. Mikä on siis todellista säästöä? Maaseudun väki on tottunut vähään, aletaanko kaupunkilaisiksi ja opetellaan olemaan yhtä vaativia kaikkien palveluiden saattavuutta kohtaan? Siinä alkaa Valviran tilastot pian paukkumaan samaa tahtia kuin täällä naulataan talojen ovia kiinni. Ja lähtiessään ihmiset eivät saa talojaan kuolettuvilla kylillä myytyä ja joudutaan velkakierteisiin, joten pidelkää vain siellä kaupungeissa sosiaalitoimistojen ja KELA:n toimistojen ovia jo valmiiksi apposen avoinna.
Päätöksentekijät, puhaltakaa peli poikki. Leikatkaa turhat kulut sieltä missä on turhia kuluja (esim. lapsilisät pois niiltä, joiden tulotaso on niin korkea, että lapsilisät talletellaan lasten sijoitustileille!) ja muut tukiaiset joihin ei ole varaa. Palatkaa perusasioiden äärelle ja palatkaa päätöksen teossa sinne mistä Suomen hyvinvointi rakentuu, perheiden hyvinvointiin ja lähiyhteisön toimivuuteen, ketteriin peruspalveluihin. Lapset Ensin ja perheiden pärjäävyys. Ja sieltä nousee voimavaroja terveeseen aikuisuuteen kasvamiseen ja muidenkin tukemiseen. Jos perheelliset muuttaa kaupunkeihin nukkumalähiöihin täältä maalta, kun palvelut loppuu ja pellot vesakoituu, niin kuka hoitaa vanhuksemme, joita nyt työelämän ja perhe elämän ohessa hoidamme ja avustamme koteihinsa? Ehkäpä sitten rakennatte lisää vanhainkoteja, nimittäin ihan kotisairaanhoitajan tai kodin hoitajan 7 minuutin käynneillä ei vanhuksen kotia siivota, käydä kaupassa, hoideta vanhuksen pankkiasioita ja juoksevia asioita ja riennetä hätiin kun vanhus on kaatunut tai sotkenut alleen ja lisäksi olla seurana ja pidetä vanhuksen psyykettä kunnossa yksinäisessä mökissään. Teidän päätöksenne verrattavissa veteen heitettyyn kiveen, kerrannaisvaikutukset näkyvät aaltoina monen laisissa asioissa, ottakaa siis ihmisten hätä tosissaan.

Sari Nuorala (Haapavesi, 18.02.2020)

#1652

Eteenkään pienet kunnat eivät kykene heikentyneen rahatilanteen vuoksi useinkaan pitkän tähtäimen vaikuttavuustyöhön kylien elinvoimaisuuden takaamiseen. Tarvitaan valtiontason tuki ja puuttuminen tilanteeseen!

Kuu-Katjaana Sillanpää (Mynämäki, 18.02.2020)

#1655

Nyt järki käteen!

Marjut Valakivi (Järvenpää, 18.02.2020)

#1661

Raha ei ole tärkein arvo Suomessa tai maailmassa.

Petri Nyström (Turku, 18.02.2020)

#1673

Kyläkouluihin tulee myös viransijaisuuksiin etsiä aina mahdollisimman pätevät opettajat.

Aino Hirvijoki (Hämeenlinna, 19.02.2020)

#1675

Kuunnelkaa pienten koulujen kasvatteja,opettajia oppilaiden vanhempia. Pieni koulu on paras paikka pienen ihmisen aloittaa opintie.

Arja Rautaparta (Seinajoki, 19.02.2020)

#1676

Pienet koulut on tulevaisuuden juttu kun isoissa kasvukeskuksissa opiskelu alkaa olla mahdotonta käytös ja järjestysongelmien vuoksi. Muutimme itse helsingistä Pälkäneelle tästä syystä.

Katariina Salin (Pälkäne, 19.02.2020)

#1680

Kylien toiminnan lamauttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa. Ihmisystävälliset kylät ovat yhteiskunnan helmiä. Kaupungistumisen megatrendin rinnalla on arvokasta vaalia yhteisöllistä kyläkulttuuria.

Nina Wessberg (Kangasala, 19.02.2020)

#1681

Kuntien hiilineutraaliushankkeissa arvotetaan vain kiinteistöt. Jos hiilijalanjälkeä pienennetään keskittämällä koulut, samalla kasvatetaan kuljetusten päästöjä. Mittarit löytyy vain kiinteistöille, ei kuljetuksille - ainakaan hinku-kunnilla.

Tero Ahlqvist (Pälkäne, 19.02.2020)

#1686

Kaupungista maalle on yhtä pitkä matka kuin maalta kaupunkiin

Liina Jumppanen (Loimaa , 20.02.2020)

#1692

Lapsemme käyvät pientä kyläkoulua, jossa jokainen lapsi ja aikuinen tuntee toisensa, miljöö on tuttu ja turvallinen, koulukiusaaminen on nollassa ja jokainen lapsi saa olla sellainen kun on ja kehittyä omaan tahtiin. Poikkeavuudet ei aiheuta kiusaamista, vaan kaverit tukevat lasta, sanovat "ei se mitään haittaa, oot silti meidän kaveri". Lapsen kehityksen vaiheet huomataan, niihin puututaan ajoissa ja lapsi saa tukea jos sitä tarvitsee. Samalla edennytkehitys huomataan ja sitä tuetaan antamalla haastavampia tehtäviä. Pienissä kouluissa jokainen voi olla oma itsensä, ei tarvitse esittää mitään ja hänet hyväksytään joukkoon sellaisena kun on. Vanhemmat tuntevat toisensa mikä auttaa lapsia rohkeasti puhumaan asioista myös muille turvallisille aikuisille. Pienissä kouluissa on vain pelkkää hyvää! Yhdistelmä luokat tukevat lapsen oppia useamman vuoden ajan ja lapsenmukainen kehittyminen on mahdollista. Perheemme kolme lasta käyvät Valkjärven kyläkoulua Nurmijärvellä, joka on säästösyistä lakkautuksen alla. Tämä ei ole tapa jolla saadaan yhteiskuntaan tasapainoisia kansalaisia. Rikkomalla tuttu ja turvallinen koulutie? Ei nämä lapset ole tottuneet kaupunkilaisen elämään, ei he tiedä miten kaupungissa toimitaan. On selvää että nämä erilaiset lapset joutuvat kiusaamisen uhreiksi helpommin isoihin kouluihin siirtyessään. Miksi lapsemme ei saa kasvaa ympäristössä joka olemme kodiksemme valinneet? Vaihtoehto olisi ollut myös kaupunki, mutta valitsimme maaseudun, koska siellä on lapsen hyvä kasvaa, luoda identiteetti ja valmistautua elämään! Älkää viekö tätä meiltä pois. Pyydän!

Marie Karukoski (Nurmijärvi , 20.02.2020)

#1716

Säästäkää jossakin muussa asiassa!

Arto Heikkilä (Loimaa, 23.02.2020)

#1733

Pienet koulut terveet lapset

Liisa Rantalainen (Tuusula, 05.03.2020)

#1757

Olen itse ollut pienessä kyläkoulussa, Valkjärven koulussa, joka tuhopolton vuoksi tuhoutui syksyllä 2019.

Elämäni onnellisimmat muistot ovat ala-asteajoilta. Kyläkoulu oli turvallinen paikka viettää lapsuutta, tunsimme koulussa kaikki toisemme muiden lasten vanhempia myöten. Kasvaminen pienessä ja tiiviissä yhteisössä, joka oikeasti välittää, on paras lahja jonka lapselle voi antaa. Säilytetään kyläkoulut myös tulevaisuuden lapsille.

Emmi Lindgren (Vantaa, 07.03.2020)

#1760

Kyläkoulu kuuluu kuntien kyliin. Kuntien ja kylien elinmahdollisuuksien takia jo pelkästään.

Marja-Terttu Peltovuoma (Pukkila, 08.03.2020)

#1780

Kyläkouluja tarvitaan varmasti jatkossakin mutta niiden ylläpitoa pitäisi varmaan tukea jotenkin etenkin jos kunnasta ei ole kyläkoulun ylläpitäjäksi vaikka joillakin kunnilla kyläkouluja riittää

Tomi Antinoja (Mikkeli, 12.09.2020)

#1783

Kyläkouluissa saa yhteisöllistä opetusta ja sopeutuu paremmin toimimaan eri-ikäisten koulukavereiden kanssa.

Jari Aho (Pyhäsalmi, 30.09.2020)

#1785

Jokaisella omakotitalon omistajaperheellä on oikeus asua omassa rauhassa, omalla tontillaan sekä pysyä joka päiväisten kunnallisten palvelujen piirissä. Liian pitkät koulumatkat rasittavat lapsia liikaa ja tämä ylimääräinen rasitus vähentää lasten oppimiseen käytettävää energiaa.

Pasi Turpeinen (Vihti, 30.09.2020)

Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…