Vastuunkantoa Ilomantsin kaivospäätöksissä!
Adressi Ilomantsin kunnanvaltuutetuille
MISTÄ ON KYSE?
Ympäristölupaviranomaisen kuvaus Endomines Oy:n kaivoshankkeesta Ilomantsissa Eteläisellä kultalinjalla:
”Kultakaivosyhtiö Endomines Oy suunnittelee uusien malmiesiintymien ottamista tuotantoon Eteläisellä kultalinjalla noin 20 kilometriä Pampalon kaivosalueen eteläpuolella ja noin 17 kilometriä koilliseen Ilomantsin taajamasta. Eteläiseltä kultalinjalta louhittava malmi voidaan rikastaa joko Ukkolanvaaraan, Muurinsuolle tai Korvilansuolle rakennettavalla uudella kultarikastamolla tai tuoda rikastettavaksi Pampaloon. Suunnitelmissa on myös uuden rikastushiekka-alueen rakentaminen Pampalon kaivokselle.
Kokonaislouhintamäärä nykyisillä malmivaroilla on noin 46 miljoonaa tonnia malmia sekä 86 miljoonaa tonnia sivukiveä. Eteläisen kultalinjan kaivosten toiminta-aika on 13–20 vuotta. Toiminnan alkuvaiheessa tavoitellaan noin 1,5 miljoonan tonnin kultamalmin vuosittaista louhintamäärää. Myöhempinä vuosina kultamalmin louhintamäärä voi nousta 3 miljoonaan tonniin vuodessa. Lisäksi suunnitelmana on louhia noin 1 miljoonaa tonnia vuodessa malmia, missä mineraaleina esiintyy myös volframia ja/tai molybdeeniä. Rikastustuotteina syntyy kultarikastetta, volframi-, molybdeeni- ja rautarikasteita.”
Hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA), jonka tavoitteena on ympäristölupa.
Käynnissä on myös kaivosalueen kaavoitus. Kunta päättää kaavoituksesta. Jos kaavaa ei hyväksytä, hanke ei saa kaivoslupaa.
KAAVOITUS ON LOPULLISTA
Kunnanvaltuutettujen tulee ymmärtää, että kaavan hyväksyminen merkitsee käytännössä peruuttamatonta sitoutumista kaivostoimintaan alueella. Kun alue kerran kaavoitetaan kaivostoiminnalle, ei paluuta ole. (1) Se meille tuttu kaivosyhtiö voi yrityskauppojen myötä vaihtua kasvottomaan, kansainväliseen organisaatioon. Kaavoituksen ja kaivoshankkeen edetessä kunnan kädet kuitenkin ovat sidotut, sillä kaivosyhtiön omaisuudensuoja (2), kohtuuttomuuskielto (3) ja mahdolliset maankäyttösopimukset rajoittavat kunnan liikkumavaraa.
PUHDAS LUONTO, TURVALLINEN YMPÄRISTÖ
Melu, pöly, tärinä ja saastuneet vedet seuraavat kaivostoiminnan mukana, ja haitat voivat ulottua satojen, jopa tuhansien vuosien päähän. (4, 5) Sienestys, kalastus, metsästys ja luonnossa liikkuminen estyisivät laajoilla alueilla Eteläisen kultalinjan kaivostoiminnan käynnistyessä. Haitat luonnolle ja ihmisille voivat olla mittavat, emmekä halua Terrafamen kaltaista esimerkkiä kuntaamme.
Eteläisen kultalinjan alue on asuttua – siellä on ilomantsilaisten koteja. Aluella ja kaivostoiminnan vaikutuspiirissä on kesäasuntoja. Kaivostoiminta aiheuttaa pakkolunastuksia ja kiinteistöjen arvon laskua. Lisääntyvä liikenne saa aikaan häiriötä.
TALOUDELLINEN VASTUUNKANTO
Kunta toivoo kaivostoiminnan tuovan työpaikkoja: tämä helpotus voi olla todella väliaikaista, sillä kullan hinta vaihtelee voimakkaasti. Ilomantsin omakin historia osoittaa, että kullan hinnan laskiessa kaivokset menevät kiinni ja työpaikat katoavat. (6) Kaivoksen ympäristöriskit eivät kuitenkaan jää tauolle. (7, 8) Ympäristötuhon sattuessa kaivosyhtiön toiminta voidaan ajaa alas, ja vastuu sotkusta jää kansalaisille. Vaasan hallinto-oikeus on perunut Raahen kultakaivoksen ympäristöluvan. (9) Hituran kaivos on toinen surullinen esimerkki.(10)
Suunnitellun kaivosalueen halki kulkevat retkeilyreitti Susitaival ja Ilomantsin Sotatie. Ilomantsi on matkailukunta, jonne tullaan kulttuuriperinnön, sotahistorian ja erämaisen luonnon vuoksi. Laajentuva kaivostoiminta heikentää matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä. Ilomantsin imago kiinnostavana matkailukohteena ja vetovoimaisena asuinpaikkana kärsii.
VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ
Jo nyt turvetuotanto, metsähakkuut ja olemassa oleva kaivostoiminta näkyvät ympäristössä selvästi. Ilomantsissa kultaa ja molybdeeniä sisältävässä maaperässä on arseenia, jonka kaivostoiminta saa liikkeelle.(11) Jopa vastuullisuutta korostavan Endominesin omassa historiassa erottuvat hapanta valumaa vuotavat sivukivikasat ja pölyävät rikastushiekka-altaat. (7) Tuleville sukupolville on jätettävä puhdas luonto.
Puhdas vesi on elinehtomme. Meille puhdas vesi tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei ole. Vesiämme ei saa pilata lyhytaikaisen voitontavoittelun takia.
Ilomantsi on osa Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta, joka edistää kestävää kehitystä tukemalla ihmisten luontosuhdetta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä vastuullisten elinkeinojen kehittymistä. Kaivostoiminnan laajentuminen voi heikentää myös biosfäärialueen toiminnan edellytyksiä Ilomantsissa.
LAKI EI SUOJELE MEITÄ
Kaatopaikoille on tiukat säännökset, kaivosten jätealueille ei. (12) Laki ei ole suojellut Raahea, Sotkamoa eikä Kittilää – eikä se tule suojelemaan Ilomantsiakaan. Rämepuron jälkihoitolupa on ollut auki vuosia, mikä osoittaa sen, että viranomaiset eivät vaadi kaivosyhtiöiltä todellista vastuunkantoa. (13). Valtiovalta on heikentänyt ympäristöhallinnon resursseja ja toimivaltaa rankasti vuodesta 2003 lähtien - nyt valvonta on paikallisten aktiivisten kansalaisten, ja viime kädessä kunnan, käsissä. (14,15)
CRMA JA KAAVOITUS
Endomines on hakenut hankkeelle EU:n kriittisten mineraalien asetuksen (CRMA) mukaista strategisen projektin statusta: toteutuessaan tämä status nopeuttaisi lupakäsittelyä, joten kaavoituksella on merkittävä rooli. Kriittisen projektin statusta haetaan volframin ja molybdeenin tuotannon vuoksi: näiden mineraalien todellista tuotantopotentiaalia ei ole vielä selvitetty syvällisesti, vaan tuloksia odotetaan vuoden 2026 aikana.
Päätösvalta on nyt teillä, kunnanvaltuusto. Me allekirjoittaneet vaadimme, että Ilomantsin kunnanvaltuusto ei kaavoituksella salli Eteläisen kultalinjan kaivosalueen edistämistä. Vaadimme, että päätökset tehdään kunnan, kuntalaisten ja ympäristön pitkän tähtäimen etu ja hyvinvointi huomioiden – kaivostoiminnan lisääminen vaarantaa tämän.
Lähteet:
1. Valtioneuvosto, 2022. Intressivertailu kaivoslain lupaprosessin osana, https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-048-6
2. Omaisuudensuoja (PL 15 §)
3. Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §)
4. THL, 2024. Kaivokset vesistöjen kuormittajana, https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/vesi/kaivokset-vesistojen-kuormittajana
5. Natunen, 2022. Kaivosjäteraportti. Suomen kaivoksista uhkaa muodostua erikokoisia Talvivaaroja. https://www.sll.fi/wp-content/uploads/2024/10/kaivosjateraportti_natunensll_2022.docx-1-1.pdf
6. YLE, 16.8.2018. Pampalo tuotti kultaa hyvin – kaivos menee kiinni suunnitellusti. https://yle.fi/a/3-10355503
7. Seura, 25.6.2019. Lupa saastuttaa? Näin Pampalon kultakaivos sai laillisesti sotkea lähiseutuaan Pohjois-Karjalassa. https://seura.fi/asiat/tutkivat/lupa-saastuttaa-nain-kultakaivos-sai-laillisesti-sotkea-lahiseutuaan/
8. Aluehallintovirasto, 2019. Rämepuron kaivoksen toiminnan lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimenpiteiden loppuun saattaminen ja ympäristöluvan muuttaminen, Ilomantsi Päätös ISAVI/4358/2018
9. YLE, 11.5.2026. Raahen kultakaivos on kuilun reunalla: asiakirjat paljastavat, miten Laiva Gold mokasi ympäristölupansa. https://yle.fi/a/74-20215136
10. HS, 16.8.2025. Kaivos Nivalassa suljettiin ja kaivosyhtiö vältti vastuut: nyt veronmaksajat kuittaavat 26 miljoonan laskua. https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011389775.html
11. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys, Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetalli -hanke: Taustaselvitys 2014-2020
12. Kaivosvaltuuskunta, 2022. Kaivoksien jätealueet rakennetaan huonommin kuin kaatopaikat. https://kaivosvaltuuskunta.fi/tietopaketti2/jatealue-saantely/
13. Vaasan hallinto-oikeus, 2021. 01471/19/5105
14. YLE, 28.7.2025. Ympäristöjärjestöt valittivat Kittilän kaivoksen laajennuksesta: kaivosjätealue uhkaa vesistöjä, saatavilla https://yle.fi/a/74-20174698
15. Long Play, 2.7.2020. Näin Järvi nujerretaan. https://www.longplay.fi/pitkat/nain-jarvi-nujerretaan. Johanna Sinisalo
Ilomantsin Luonnonystävät ry. Ota yhteyttä adressin tekijään