WESTENDIN SUOMENKIELISET LAPSET WESTENDINPUISTON KOULUUN

- Tämä adressi tullaan esittämään Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle syksyllä 2016 -

 

Viime vuosina useat suomenkieliset lapset, jotka asuvat alueella ja ovat toivoneet ensimmäisen luokan aloitusta Westendinpuiston koulussa, ovat joutuneet johonkin toiseen kouluun.1 Samanaikaisesti Westendinpuiston ruotsinkielinen kielikylpyluokka on useampana vuonna perustettu vajaana, ja tämän lisäpalvelun kysyntä alueella vähentynyt.2

 

Vuonna 2015 suomenkielinen luokka perustettiin vajaana, ja vasta vanhempien käynnistettyä valitusprosessin, lisättiin paikkoja toissijaiseen hakuun. Syyksi tähän on annettu, että lautakunnan päättämistä linjauksista ei löytynyt keinoa, jolla neljästä saman kadun varrella asuvasta oppilaasta olisi voitu ottaa kolme oppilaaksi. 3 Samana vuonna kielikylpyluokka perustettiin erittäin vajaana, vain 15:sta oppilaalla.2

 

Väestöennusteen mukaan koko Tapiolan alueen oppilasmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2021 mennessä arviolta 302 oppilaalla. Kasvun ennustetaan jatkuvan vielä tätäkin vilkkaampana vuoteen 2026. Tapiolan suuralueella on päivähoidon puolella nyt jo selvästi ylikuormittunut tilanne, joka tulee lähivuosina näkymään suoraan koulupaikkakapasiteetti-tarpeessa. 6 Lisäksi Tapiola alueen huonoon koulupaikkatilanteeseen vaikuttavat lukuisat koulurakennusten korjaustarpeet (mm. Haukilahden koulu, joka on tulossa korjauskohteeksi sekä Jousenkaaren koulu, joka on korjauksessa.)

 

Mikäli Westendin lapset joutuvat kulkemaan Toppelundin kouluun, on monella lapsella edessä Westendintien ylitys. Tämä on ns. kokoojakatu, jonka bussiliikenne tulee kasvamaan lähivuosina metron liityntäliikenteen myötä. Ainoat kadun ylittävät liikennevalot ovat Westendinpuiston koulun edustalla.

 

Espoon noudattama lähikouluperiaate4 ajaa oppilasvalinnan täysin mielivaltaiseen tilanteeseen, jossa vuodesta riippuen tietyn kadun lapset joutuvat kulkemaan selvästi kauempana sijaitsevaan kouluun. Tällä hetkellä Westendinpuiston koulun tiloissa toimii esikoulu, jonka oppilailla ei ole takeita jatkaa ensimmäiselle luokalle tutussa koulussa, tuttujen eskarikavereiden kanssa. Tämä tilanne toistuu vuodesta toiseen.

 

Vaadimme että

  1. Lyhyen aikavälin ratkaisuna: lisäpalveluna toteutettava Westendinpuiston koulun ruotsinkielinen kielikylpyluokka muutetaan suomenkieliseksi perusopetuksen resurssiksi syksystä 2017. Näin parannetaan alueen perusopetuksen resursseja, ja saadaan (esimerkiksi aiempiin kielikylpyoppilasmääriin verrattuna) 5-10 koulupaikkaa lisää alueelle.

  2. Pitkällä aikavälillä lisärakentaminen Westendinpuiston ja päiväkodin PY-korttelialueelle. Tämän myötä kielikylpyluokan tarpeellisuus voidaan arvioida uudestaan.

  3. Espoo muuttaa oppilaaksioton lähikoulumääritelmää siten, että jo alueelle muuttaessan vanhemmat tietävät mihin kouluun lapsi tulee sijoittumaan (vrt. Helsingin malli5). Nykyjärjestelmä hajottaa esikoulussa ryhmäytyneet luokat ja asettaa saman alueen lapset eriarvoiseen asemaan osoitteesta riippuen. Saman esikoululuokan naapurikaduilla asuvat lapset saattavat joutua eri kouluihin. Helsingin mallista poiketen lähikoulun tulee olla matkaltaan oikeasti lähimpänä sijaitseva koulu.

     

     

1 Westendinpuiston kouluun toivoneita oppilaita, jotka ovat yleisopetuksessa jossakin muussa alakoulussa (luokka-asteilla 1-6), on (syksyllä 2016) yhteensä 18.

Espoon Suunnittelu- ja hallintopalvelut, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

 

2 Kielikylpyluokissa on syksyllä (2016) oppilaita seuraavasti: 1. luokka 20 oppilasta, 2. luokka 15 oppilasta, 3. luokka 26 oppilasta, 4. luokka 14 oppilasta (perustettaessa oli 15), 5. luokka 24 oppilasta ja 6. luokka 20 oppilasta.

Espoon Suunnittelu- ja hallintopalvelut, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

 

3 Viime vuoden tilanne oli poikkeuksellinen, sillä luokkakoko oli rajattu 20 oppilaaseen, mutta sitä ei alun perin voitu täyttää tuohon määrään, sillä lautakunnan päättämistä linjauksista ei löytynyt keinoa, jolla neljästä saman kadun varrella asuvasta oppilaasta olisi voitu ottaa kolme oppilaaksi. Arvontaa ei ole linjattu yleisopetuksen oppilaaksioton kriteereihin. Luokkaan siis otettiin tästä syystä ensin vain 17 oppilasta, mutta huoltajien vetoomuksesta lautakunta päätti täyttää toissijaisina paikkoina vielä kolme paikkaa. Paikkojen täyttäminen toissijaisen haun kriteereillä, jotka ovat erilaiset kuin lähikoulupaikkojen kriteerit, johti siihen, että paikkoja eivät saaneet oppilaat, joilla oli pisin matka Toppelundin kouluun. Nämä ovat juuri ne oppilaat, jotka ainoina käyvät (yleisopetuksessa) muuta kuin Westendinpuiston koulua, vaikka se olisi selvästi lähin koulu.

Espoon Suunnittelu- ja hallintopalvelut, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

 

4Lähikoulu on jokin oppilaan lähiosoitteen mukaisen oppilasalueen kouluista, ei aina maantieteellisesti lähin. http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Perusopetus/Kouluun_hakeminen/1_luokalle_ilmoittautuminen

 

5 Helsinki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Kaupunki osoittaa jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta, joka on ns. lähikoulu. Kotia lähinnä sijaitseva koulurakennus ei ole välttämättä lapsen lähikoulu. Lapsen lähikoulun voi tarkistaa Palvelukartalta tai opetusviraston neuvonnasta. http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/oppilaaksiotto/oppilaaksiotto

 

6  http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2016377123-10.PDF