Vuosaaren Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto on suojeltava rakentamiselta

Ota yhteyttä adressin tekijään

Uusi adressi Vuosaaren luonnon puolesta

2020-08-30 19:30:16

Vuosaaren luonnon säilyttämisen puolesta, ylitehokasta uutta rakentamista vastaan on alettu kerätä nimiä uuteen adressiin. Adressi Pelastetaan Vuosaari! löytyy tästä osoitteesta: https://www.adressit.com/pelastetaan_vuosaari

 


Helena Saarikoski

Meri-Rastilan itäosan asemakaava hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 11.2.2020

2020-02-11 19:29:00

Meri-Rastilan itäosan asemakaavaehdotus, Ullaksenpuiston–Pohjavedenpuiston rakentamiskaava, on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 11.2.2020.

Vasemmiston Mia Hagmanin ja Noora Laakin suppea palautusesitys ei saanut kannatusta, mutta kaava hyväksyttiin kuitenkin ehdollisesti. Hyväksytyt vastaehdotukset ovat lyhyesti luontoselvitykset (Sinnemäki ja Lovén) ja viheryhteyden kehittäminen (Lovén ja Hyttinen) jatkovalmistelun ehtoina.

Hyväksytyt vastaehdotukset päätöstiedotteesta:

Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että kaavan loppuvalmistelussa huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat luontoselvitykset tehdään, niiden tulokset huomioidaan ja että ne ovat asianmukaisesti osa vuorovaikutusta. (Sinnemäki ja Lovén).

Lautakunta edellyttää jatkosuunnittelussa huomioimaan yleiskaavan kaupunkiluonto-teemakartan mukaiset viheryhteydet ja niiden kehittämisen edelleen kaava-alueella. (Lovén ja Hyttinen).

Kallahti Kallvik ry:n ja luonnonsuojeluaktivistin, varavaltuutettu Mika Välipirtin yhteistyön ansioksi voidaan lukea se, että kaavaa ei hyväksytty kuitenkaan suoraan sellaisenaan.

Välipirtin paikalle kutsuman luontoselvittäjän, kääpätutkija Olli Mannisen Pohjavedenpuistosta, Ullaksenpuistosta ja Ison Kallahden puistosta löytämä erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen merkittävä esiintymä noin 80 erillisellä lahopuurungolla (7.2.2020) vahvisti Kallahti Kallvik ry:n toistaman vaatimuksen luontoselvityksestä ennen kaavan hyväksymistä. Tämä oli jo kaupunkisuunnittelulautakunnan ehto asemakaavaluonnoksen hyväksymiselle huhtikuussa 2017. Asemakaavaehdotuksen (21.1.2020) aineistossa on vain selvitys rakentamisen vaikutuksista läheiselle Kallahdenniemen Natura-alueelle, mutta ei lainkaan itse rakennettaviksi suunniteltujen alueiden luontoselvityksiä.

Kallahti Kallvik ry:n kaupunginvaltuutetuille ja lautakunnan jäsenille 29.1.2020 lähettämän huomautuksen mukaan yleiskaavan ja maakuntakaavan määrittelemä kehitettävä metsäverkostoyhteys Kallahdenniemeltä pohjoiseen Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston läpi ja edelleen Mustavuoreen ja Sipoonkorpeen suunniteltiin asemakaavaehdotuksessa rakennettavaksi umpeen Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston välistä. Nyt hyväksytyn vastaehdotuksen mukaan asiassa on toimittava kuten yleiskaava ja maakuntakaava määräävät.

Voidaan ehkä toivoa, että hyväksytyillä vastaehdotuksilla olisi jotakin vaikutusta suunnitteluun. Realistista on kuitenkin jäädä odottamaan valituskelpoista asemakaavapäätöstä kaupunginvaltuustosta. Kallahti Kallvik ry:llä oli perusteet ajaa kaavan huomattavasti laajempaa palautusta kuin mistä lautakunnan kokouksessa tehtiin edes ehdotusta (joka hävisi äänestyksessä luvuin kaksi vastaan kaikki muut). Toivomme, että perusteidemme lainmukaisuutta ei tarvitsisi punnita oikeudessa, mutta varustaudumme siihen, että tarvitsee.

Pysykää kanavalla, Kallahti Kallvik ry tiedottaa asian etenemisestä.

Taistelu jatkuu Ullaksenpuisto–Pohjavedenpuistosta!

Helena Saarikoski, pj., puh. 045 679 5527

Kallahti Kallvik ry
Kallahden asukasliike

Tiedote on luettavissa ja jaettavissa Facebookissa.


Helena Saarikoski

Mielipide: Pelastakaa edes Pohjavedenpuisto

2020-01-20 19:50:09

Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden huvetessa Helsinki suunnittelee vanhan arvometsän tuhoamista, kymmenentuhannen Vuosaaren asukkaan lähimetsän rakentamista betonilla ja asvaltilla. Ullaksenpuisto–Pohjavedenpuisto on metsäalue tiiviisti rakennettujen Meri-Rastilan ja Kallahden asuinalueiden välissä ja elintärkeä metsäverkostoyhteys Kallvikinniemeltä pohjoiseen.

Pohjavedenpuisto on luonnontilainen metsä Kallahdessa, 7,7 hehtaaria jylhää avokalliota, kalliometsää, lehtomaista sekametsää ja vanhaa kuusikkoa. Alue täyttää mitä todennäköisimmin luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset ja EU:n luontodirektiivin luontotyyppikriteerit. Suomen Luonnonsuojeluliiton inventaariossa Pohjavedenpuisto on luokiteltu Helsingin arvometsäksi numerolla 112.

Meri-Rastilan asemakaavaehdotuksessa (21.1.2020) aiotaan tuhota yli puolet metsän ja kallion alasta rakentamisella, ilman, että kaavoituksen ehtona vaadittuja luontoselvityksiä olisi tehty.

7,7 hehtaarilla Pohjavedenpuisto on ensiarvoisen tärkeä ydinmetsä, jollaisessa luonnon monimuotoisuus on suurimmillaan. Kun metsän koko putoaa alle neljän hehtaarin, ydinmetsä ja sen monimuotoisuus menetetään ja koko metsäkuvio joutuu reunavaikutuksen alaiseksi. Helsingin metsä- ja puustoisen verkoston selvitys (2019) on asemakaavaehdotuksen liitteenä ilman, että sen ohjeita olisi noudatettu kaavoituksessa.

Järeäpuustoinen Ullaksenpuisto Pohjavedenpuiston ja Kallvikinniemen välissä on yleiskaavassa merkitty kokonaan viher- ja virkistysalueeksi. ”Aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen”, määrää yleiskaava. Kallvikinniemeltä pohjoiseen Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston kautta kulkee yleiskaavan ja maakuntakaavan määräämä kehitettävä metsäverkostoyhteys. Uudenmaan liiton zonation-analyysi (2017, 2018) on osoittanut tämän Vuosaaren parhaiten kytkeytyneeksi ekologiseksi yhteydeksi. Helsingillä on Uudellamaalla ainutlaatuinen mahdollisuus muodostaa ekologinen yhteys avomeren ja kansallispuiston välille, Kallvikinniemeltä Sipoonkorpeen, eheyttämällä vain yhteys Pohjavedenpuistosta Vuosaaren keskuspuistoon.

Metsäverkostoyhteys käytännössä katkaistaan uudessa asemakaavassa sen sijaan, että sitä kehitettäisiin.

Helsingin uuden yleiskaavan epämääräiseen esittämistapaan, ”pikselimössöön”, kohdistuvat pahimmat pelot ovat käymässä toteen Vuosaaressa. Kun mikä tahansa viheralue voidaan rakentaa sillä perusteella, että sen vieressä on rakennuksia, kaupunkisuunnittelun työpöydillä tämä merkitsee, että käytännössä kaikki viheralueet rakennetaan.

Kaavoitusosasto on toistuvasti perustellut Meri-Rastilan täydennysrakentamisen tarvetta sillä, että viereinen Kallahden kaupunginosa-alue on paljon tehokkaammin rakennettu kuin Meri-Rastila. Kallahti, mukaan luettuna Ullaksenpuisto ja Pohjavedenpuisto, on jo nyt niin tehokkaasti rakennettu kuin uusi yleiskaava määrää. Kallahden luontoalueiden rakentamista ei voida perustella Meri-Rastilan tiivistämisen tarpeella. Viher- ja virkistysalueiden tarve kasvaa asukasmäärän kasvaessa, ei pienene.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksyessään yleiskaavan 2016 edellyttänyt, että viheralueita aletaan kaavoittaa vasta sitten, kun kaikki kaavoitusvaranto jo rakennetuilla alueilla on käytetty. Ensin täydennetään ja tehostetaan olemassa olevaa rakennuskantaa niin paljon kuin voidaan. Vasta jos on pakko, myöhemmässä vaiheessa, kajotaan luontoalueisiin.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma määrää, että ”kaupunkimetsien ja -luonnon sekä yleisten viheralueiden suunnittelussa huomioidaan toimenpiteiden vaikutukset hiilivarastoihin. - - Kaupungin omistamat metsäiset ja puustoiset alueet pidetään kasvullisina, peitteisinä ja puustollisesti monilajisina kestävän metsänhoidon toimin. - - Asemakaavoituksessa ja rakentamisessa on oleellista pyrkiä ratkaisuihin, joilla säilytetään alueen merkittävimmät hiilinielut.”

Jos koskaan missään, kaupunginvaltuuston päätöksiä on syytä noudattaa nyt Pohjavedenpuistossa.

Helena Saarikoski
Kallahti Kallvik ry, pj.

Mielipidekirjoitukseni, kun Meri-Rastilan itäisen osan asemakaavaehdotusta käsitellään huomenna Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa. Kirjoituksen voi lukea ja jakaa myös Facebookissa.


Helena Saarikoski

Meri-Rastilan itäisen osan asemakaavaehdotus lautakuntaan

2020-01-17 21:37:30

Meri-Rastilan itäisen osan asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan ensi tiistaina 21.1.2020. Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston rakentamissuunnitelmat eivät ole olennaisesti muuttuneet aiemmasta.

Kallahti Kallvik ry:n lähtökohta on, että viheralueille rakentamista ei tule sallia.  

Kaupunkisuunnittelun tänään lähettämässä uutiskirjeessä on linkit lautakunnan esityslistan liiteaineistoihin ja koko suunnitteluaineistoon (vuodesta 2015 asti).   

Tässä vaiheessa voidaan yrittää vaikuttaa kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin, jotta asemakaavaehdotus palautettaisiin Kallahden puistometsien rakentamisen osalta. Jos teillä on yhteyksiä joihinkin lautakunnan jäseniin, tai jos teillä on oman puolueenne miehiä /naisia lautakunnassa, ottakaa ihmeessä yhteyttä ja ilmaiskaa rakentamisen vastustuksenne. Näin tekee myös Kallahti Kallvik ry, ja tässä yhteydessä mainitaan jo adressistakin. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten yhteystiedot.

Kallahti Kallvik ry:n aikaisemmat mielipiteet ja lausunnot Vuosaaren kaavoitussuunnitelmiin ovat edelleen luettavissa Kallahden asukasliikkeen projektisivulla

Jos niin onnettomasti kävisi, että nyt esitetty asemakaavaehdotus hyväksyttäisiin kaupunkiympäristölautakunnassa, seuraa ehdotuksen nähtävilläoloaika ja mahdollisuus muistuttaa ehdotusta vastaan.  

Palataan asiaan!

Helena Saarikoski, Kallahti Kallvik ry

Puh. 045 679 5527

 

Meri-Rastilan itäisen osan asemakaavaehdotus 21.1.2020, havainnekuva

Havainnekuva_kuva_21.1_.2020_.png

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Helena Saarikoski

Mielipiteet Vartiokylänlahdesta 26.4. mennessä; Kevätsiivoustalkoot 4.5.2019

2019-04-24 17:51:16

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet  

Helsinki valmistelee Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita ja kaavarunkoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä mielipiteitä varten perjantaihin 26.4.2019 asti: https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1411-00.pdf.

Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteella helsinki.kirjaamo@hel.fi. Näkemyksiään Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista, tärkeistä paikoista ja kehittämiskohteista voi kertoa myös karttakyselyssä https://app.maptionnaire.com/fi/5467/ samoin perjantaihin 26.4. asti.  

Kallahti Kallvik ry lausuu osallisena kaupungille mielipiteen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista. Mielipide julkaistaan 26.4. jälkeen asukasliikkeen projektisivulla https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto/, jossa ovat luettavissa myös yhdistyksen aiemmat kaavoituslausunnot.  

Meri-Rastilan asemakaavaehdotus on jälleen siirtynyt. Suunnittelija Linda Wikstenin antaman tiedon mukaan asemakaava on jaettu kahtia, koska eri osat tulevat toteutettaviksi eri aikaan, ja ensimmäinen osa tulisi kaupunkiympäristölautakuntaan ”kesän jälkeen” ja toinen osa mahdollisesti loppusyksystä. Em. projektisivulla nähtävänä oleva Kallahti Kallvik ry:n lausuntoluonnos Meri-Rastilan asemakaavaehdotukseen on edelleen kehitteillä, kunnes nähdään, minkälainen ehdotus lautakuntaan lopulta tuodaan.  

Kevätsiivoustalkoot 4.5.2019  

Loistava tilaisuus tutustua lähiotteella suojelukohteisiimme!

Toukokuun ensimmäisenä lauantaina 4.5.2019 klo 12–16 pidetään Ullaksenpuiston – Pohjavedenpuiston kevätsiivoustalkoot. Talkoissa siivotaan maastosta luontoon kuulumatonta roskaa, ei siis haravoida metsänpohjia vaan poimitaan roskapihdeillä muovia, lasia ja paperia jätesäkkeihin. Roskapihtien ja jätesäkkien jakelupiste on bussin 560 pysäkin ”Kallvikinniemi” luona Pohjavedenpuiston puolella, Leikosaarentien alikulun lähellä olevan moolok-roskiksen tienoilla. Omat vesipullot ja mahdolliset työkäsineet mukaan!  

Kallahti Kallvik ry:n jäsenmaksu 2019  

Kallahti Kallvik ry:n jäsenmaksu vuodelle 2019 on vuosikokouksen päätöksellä kymmenen euroa. Voit maksaa verkkopankissa seuraavilla tiedoilla:  

Maksun saaja: Kallahti Kallvik ry

Pankkitili: FI08 4730 0010 4611 83 (BIC POPFFI22)

Maksettava määrä: 10,00 €

Maksuviitenumero: 100 227

Ellet ole aikaisemmin maksanut yhdistyksen jäsenmaksua tai jos maksaja pankissa on joku muu kuin jäsen itse, ilmoita yhdistykselle jäsentietosi, nimi, osoite ja sähköpostiosoite, joko verkkoasioinnissa osoitteessa https://holvi.com/shop/Kallahti/product/b7652194ee5a0e132e34b75a2b5aa89f/ tai sähköpostilla puheenjohtajalle, saarikoski.helena@gmail.com.    


Helena Saarikoski

Esityslista 27.3. & Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet

2019-03-26 17:27:21

Avoin vuosikokous 27.3.2019

Kallahti Kallvik ry:n vuosikokous on huomenna keskiviikkona 27.3.2019 klo 18 osoitteessa Kaivonkatsojantie 9 F 7. krs, kerhohuone (erillistalo Pohjavedenpuiston kävelytien varrella).

Avoin kokous, kaikki tervetulleita. Voit osallistua keskusteluun kokouksessa myös liittymättä yhdistyksen jäseneksi.

Esityslista

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Esityslistan hyväksyminen
4. Kallahden asukasliikkeen toimintakertomus 2017–2018, toiminnantarkastuskertomus, vastuuvapaus vuoden 2018 hallitukselle ja puheenjohtajalle
5. Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valinta vuodeksi 2019
Valitaan puheenjohtaja ja 2–8 muuta hallituksen varsinaista jäsentä sekä 0–8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on yhdistyksen vuosikokouksien välinen.
6. Määrätään yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2019.
7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019
– Dronningenin huvila villa Kuhlefelt. Yhdistyksen tavoitteena on saada kaupungin omistama nyt suljettuna kylmillään oleva huvila avoimeksi asukkaiden käyttöön.
– Kaupungin asemakaavoitusyksikkö pyytää yhdistykseltä mielipidettä Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista (osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.3.2019), 26.4.2019 mennessä.
– Muut toimintasuunnitelmat vuodelle 2019
8. Muut asiat
9. Ilmoitusasiat
10. Kokouksen päättäminen

Kallahti Kallvik ry

Puheenjohtaja Helena Saarikoski, 045 679 5527

 

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet

Helsingin asemakaavoitusosasto pyytää mielipiteitä Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista. Yleiskaavasta (2016) juontuvat asuinalueet Puotilan rannassa, Meri-Rastilan länsirannan metsässä ja Rastilan leirintäalueella ovat suunnitelmassa. Alueille suunnitellaan asuntoja yhteensä 7500 uudelle asukkaalle. Lisäksi tarkoituksena on parantaa ja kehittää viheralueiden reittejä ja palveluja.

Kaikille avoin karttakysely on avoinna 26.4. asti osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/5467/.

Kallahti Kallvik ry on listattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa osalliseksi, jolta pyydetään kirjallista mielipidettä. Yhdistys lausuu kaupungille mielipiteen Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista määräpäivään 26.4. mennessä. Voit tulla vuosikokoukseen keskustelemaan yhdistyksen mielipiteestä tai osallistua halutessasi mielipiteen muodostamiseen lähettämällä sähköpostia os. saarikoski.helena@gmail.com.

 

Vartiokylänlahti_suunnittelu1.jpg


Helena Saarikoski

Kutsu: Kallahti Kallvik ry:n avoin vuosikokous 27.3.2019

2019-03-19 19:29:53

Kallahti Kallvik ry:n hallitus kutsuu

avoimeen vuosikokoukseen

keskiviikkona 27.3.2019 klo 18 Kaivonkatsojantie 9:n kerhohuoneessa, F-rappu 7. krs (erillistalo Pohjavedenpuiston kävelytien varrella).

Kokouksessa tarkastetaan Kallahden asukasliikkeen toiminta 2017–2018, valitaan yhdistyksen hallitus ja määrätään jäsenmaksu vuodelle 2019, ja ideoidaan ja suunnitellaan kaupunginosayhdistyksen tulevaa toimintaa.

Kaikki tervetulleita mukaan toimintaan Kallahden puolesta!

Kokous on avoin, voit osallistua keskusteluun vaikket olisi yhdistyksen jäsen, ja uusia jäseniä otetaan myös kokouksen alla.

Lisätietoja yhdistyksestä ja voit ilmoittautua jäseneksi (vaikka et pääsisi kokoukseen): https://holvi.com/shop/Kallahti/.
Jos haluat liittyä yhdistyksen jäseneksi, täytä tietosi verkkokaupan "tilauslomakkeeseen" ja lähetä lomake. Lomakkeen lähettäminen verkkokaupasta on ilmaista; yhdistys laskuttaa vuoden 2019 jäsenmaksun vuosikokouksen jälkeen.

Kallahden asukasliikkeen projektisivulla https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto/ on kerrottu laajemmin asukasliikkeen ja yhdistyksen toiminnasta syksystä 2017 lähtien. Muun muassa Kallahti Kallvik ry:n tähän mennessä antamat lausunnot ja mielipiteet Kallahtea koskeviin eri kaavoitussuunnitelmiin ovat nähtävillä tällä sivulla.

Kallahti Kallvik ry
Puheenjohtaja Helena Saarikoski, puh. 045 679 5527

 

Kuva: Kallahden kaupunginosa-alue Helsingin Vuosaaressa. Helsingin karttapalvelu kartta.hel.fi.Kallahti_kaupunginosa-alue_kartta.hel_.fi_1.png


Helena Saarikoski

Asemakaavasuunnitelma Ramsinranta IV; Kallahti Kallvik ry:n mielipide

2018-12-01 17:33:48

Helsinki on kaavoittamassa Meri-Rastilan etelärantaan Ison Kallahden ja Pikku Kortlahden rannoille rakentamista noin kuudellesadalle uudelle asukkaalle. Suunnitelman mukaan Vuoranta kunnostetaan palvelutaloksi, rantametsät muutetaan puistoksi ja rantareitti rakennetaan yhtenäiseksi Vuorannasta Ramsinkannakselle ja kannaksen poikki Vartiokylänlahden puolelle.  

Asemakaavasuunnitelma nimellä Ramsinranta IV on nähtävillä. Paikalliset asukkaat ja muut osalliset voivat kertoa mielipiteensä 8.12.2018 asti.  

Kallahti Kallvik ry on lähettänyt eilen alla olevan mielipiteen kaupungille.  

Kallahti Kallvik ry on antanut tähän mennessä kolme lausuntoa eri kaavoitushankkeista: lausunnon Meri-Rastilan asemakaavasuunnitelmaan (3.11.2018), palautteen Uusimaakaava 2050 -luonnokseen (15.11.2018) ja mielipiteen Ramsinranta IV -asemakaavasuunnitelmaan (1.12.2018). Kunnes yhdistys saa omat nettisivut aikaiseksi, lausunnot ovat nähtävillä (pdf:inä) Pohjavedenpuisto-sivulla.  

Lisätietoja Kallahti Kallvik ry:stä ja mahdollisuus liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksun (15 euroa 2018) verkkoasioinnissa holvi.com/shop/kallahti. Jos haluat liittyä jäseneksi ilman verkkoasiointia, tai jos haluat esim. kommentoida yhdistyksen kaavoituslausuntoja, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, Kallahti Kallvik ry:n pj. Helena Saarikoski, saarikoski.helena@gmail.com.

Kallahti Kallvik ry: Mielipide Ramsinranta IV -asemakaavasuunnitelmasta (OAS 6.11.2018), 1.12.2018

Kallahti ja Ramsinkannas on kytketty toisiinsa yleiskaava 2050 -tasolla kehitettävän metsäverkostoyhteyden välityksellä. Ison Kallahden rantavyöhyke, mukaan luettuna suunnittelualueeseen kuuluva Pikku Kortlahden ranta ja Ramsinkannas, on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö suojeltuine höyrylaiva-ajan huvilaasutukseen kuuluvine rakennuksineen.

Suunnittelualue on pääosin järeäpuustoista luonnonvaraisesti uudistuvaa vanhaa metsää Ramsinniemen, Rastilan nevan ja Kallvikinniemen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueen välimailla. Pikku Kortlahden ranta suunnittelualueella on luonnontilainen hiekkaranta (suojeltu luontotyyppi, luonnonsuojelulaki 29 §) ja rannan Ramsinkannaksen puoleisessa päässä on laajahko tervaleppäkasvusto, joka saattaa täyttää suojeltavan tervaleppäkorven tunnusmerkit (LSL 29 §, luonnonsuojeluasetus 10 §). Ramsinkannaksen puron ympäristö eli läntinen kaavalohko on tärkeää lepakkoaluetta ja alajuoksun ympäristö on lisäksi arvokas lintualue. Kapea suunnittelualue Ramsinkannaksella rajautuu sekä etelästä että
pohjoisesta luonnonsuojelualueisiin tai laajoihin yhtenäisiin metsäalueisiin. Helsingin metsäverkoston tarkoitus on estää luontoalueiden eristäminen saarekkeiksi, koska eristyneet luontosaarekkeet kaupunkirakenteen keskellä eivät ole omiaan säilymään monimuotoisena luontona.

Suunnittelualue on arvokasta luontoaluetta sekä itsessään että ympäristövaikutuksiltaan, ja alueella on tehtävä luontoinventaario ennen muita suunnitelmia, ja on varauduttava tekemään suojeltavia luontoarvoja turvaavat investoinnit yhtäaikaisesti mahdollisen muun rakentamisen kanssa (kaupunkiympäristölautakunnan päätös 17/12.12.2017).

Yleiskaavan 2050 kaupunkiluonto-teemakartassa on selkeä "kehitettävä metsäverkostoyhteys" Kallahdenharjun suojelualueen ja (tulevan) Meri-Rastilan metsien luonnonsuojelualueen välillä. Tämä yhteys kulkee oleellisesti Ramsinranta IV:n asemakaavamuutosalueen kautta. Vaikka teemakartta ei ole tältä osin oikeusvaikutteinen, se on selkeä poliittinen tahdonilmaus kaupungilta, joten sitä on kaavoituksessakin noudatettava. Ramsinranta IV -luonnoksen läntinen osa ja itäisen osan neljä rannanpuoleisinta kerrostaloa samoin kuin puistoalue Ramsinkannaksen yli heikentävät oleellisesti tätä
metsäyhteyttä osana laajempaa ekologista verkostoa. Asuinrakennuksen ja sen rantasaunan välistä pihapiirissä kulkeva noin kymmenen metriä leveä ”rantaraitti” ei riitä tarvittavaksi metsäverkostoyhteydeksi.

Puistoalue Ramsinkannaksen poikki 50–100 metriä leveänä vyönä katkaisisi tarpeettomasti ja ekologista kytkeytymistä vakavasti haitaten Meri-Rastilan – Ramsinniemen yhtenäisen laajan metsäalueen.

Ranta-alueen muuttaminen metsästä puistoksi ja rakennettava rantaraitti uhkaavat rikkoa kaupunkiluontorakenteen ja merellisen ja metsäisen kaupunkikuvan ja tuhota suojeltavat kulttuuri- ja luontoarvot.

Pikku Kortlahden hiekkaranta on paitsi suojeluarvoiltaan, myös virkistyksellisesti erittäin arvokas ja kannatamme sen tekemistä helpommin saavutettavaksi rantareittiä selventämällä ja kunnostamalla rantasauna yleiseen käyttöön. Rantareitti on suojelualueella toteutettava hienovaraisesti ja kiinteäaineisesti päällystämättömin kapein poluin (ei asvaltti- tai sementtiraitteja), jotta suojeltavat kulttuuriarvot, luontoarvot ja ympäristöyhteydet eivät vaarannu ja jotta säilytetään rannan ja rantametsän harvinainen, erityinen ja olennainen virkistysarvo: luonnonmukaisuus, kauneus ja villi tunnelma.

Liite: Ote Helsingin yleiskaavan (2016) teemakartasta Kaupunkiluonto

Merkinnät ”luonnonsuojelualue” (Ramsinniemi, Rastilan neva) ja ”suojeltavaksi tarkoitettu alue” (Meri-Rastilan länsirannan metsä) ovat oikeusvaikutteisia. Muut merkinnät, ”ekologinen yhteys” (Ramsinniemi – Mustavuori), ”kehitettävä metsäverkostoyhteys” (Ramsinkannas – Kallvikinniemi), ”siniverkosto” (puro, merialue).
(http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot/)

- Runkoyhteys (Ramsinniemi – Mustavuori)
Runkoyhteydet käsittävät Helsingin keskeiset vihersormet, jotka muodostavat laajemmat, suhteellisen katkeamattomat yhteydet. Runkoyhteydet ovat tärkeimpiä yhteyksiä ja niiden toimivuus tulisi turvata kaupunkiekologisina yhteyksinä. Runkoyhteydet koostuvat keskeisistä metsäisistä yhteyksistä [--].
- Verkoston osana kehitettävä yhteys (Ramsinkannas – Kallvikiniemi, rantavyöhyke)
Metsäverkoston osana kehitettävät yhteydet käsittävät poikittaisia yhteyksiä runkoyhteyksiin nähden ja nämä toimivat metsäalueita itä-länsi-suunnassa yhdistävinä. [--] Tyypillisesti yhteydet ovat nykyisin katkonaisia. Näiden yhteyksien kehittämisessä tulisi kiinnittää huomioita jatkuvuuden säilymiseen ja tarvittaessa eläimistön liikkumisesteiden poistamiseen.
(https://kartta.hel.fi/)

Yleiskaava_2016_teemakartta_Kaupunkiluonto1.jpg


Helena Saarikoski

Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan asemakaavasuunnitteluun (luonnos 3.11.2018)

2018-11-05 16:55:16

Kaupunginhallitus on tänään päättänyt Pohjavedenpuiston pohjoisosan tonttien varaamisesta rakennuttajayhtiöille kumppanuuskaavoitushankkeeseen esityksen mukaan. Päätöstiedote, joka sisältää linkit tontinvarausasian (asia 9) liitteisiin, on osoitteessa https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-11-05_Khs_42_Pt/index.html.

Meri-Rastilan asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan maaliskuun 2019 lopulla. Asemakaavaehdotukseen voimme sitten yrittää vaikuttaa muistutuksilla.

Alla on Kallahti Kallvik ry:n lausunto (luonnos), jonka olen koostanut tekstiksi tontinvarausasian käsittelyä varten. Ajatuksena on, että lausunnon teksti voi elää sitä mukaa, jos tulee uusia asiaan vaikuttavia päätöksiä, selvityksiä tai muuta, asemakaavaehdotukseen asti. Tässä vaiheessa toimitan luonnoksen tällaisena Meri-Rastilan asemakaavoittajan tietoon.

Jos tarvitsette lausunnon tekstin pdf:nä, pyytäkää minulta sähköpostitse, helena.saarikoski@partuuna.fi.

Muist. keskiviikkoina 7.11. ja 14.11. kaupunkisuunnittelua koskevat yleisöluennot Stoassa klo 18.45-20.15. Nyt keskiviikkona Mika Hyötyläinen maasta, asumisesta ja eriarvoisuudesta kaupungissa. 14.11. Liisa Tyrväinen kaupunkiluonnon terveyshyödyistä.

Jatketaan Pohjavedenpuiston ja lähiluonnon puolesta!

Helena

 

Kallahden luontoalueet on poistettava Meri-Rastilan asemakaavan suunnittelualueesta


Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan asemakaavasuunnitteluun (luonnos 3.11.2018)

 

Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto

Pohjavedenpuisto on luonnonvarainen vanha metsä ja kallioalue Kallahdenniemen pohjoispuolella, Meri-Rastilan ja Kallahden asuinalueiden välissä Vuosaaren pohjavesialueella, Kallahden kaupunginosa-alueella. Ullaksenpuisto on samoin järeäpuustoinen luontaisesti uudistuva metsä Pikku Kallahden rannalla huvila-alueella ja edustaa puistona tyyliltään harvinaista metsäpuutarhaa. Meri-Rastilan täydennysrakentamisen suunnittelualueeseen otetut Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto ovat Kallahden noin seitsemäntuhannen asukkaan lähiluontoa, tiiviin kaupunkimaisen Kallahden asuinalueen luonnonmukaiset virkistysalueet.

Pohjavedenpuistoa ja Ullaksenpuistoa yhdistää Leikosaarentien alussa alikulku, joka on suunniteltu kytkemään metsäverkostoa ja joka tarjoaa turvallisen koulutien lapsille. Koulun edessä ja Pohjavedenpuistossa Meri-Rastilantien kahden puolen kasvavat vanhat männyt tarjoavat latvustoyhteyden puistojen välillä.

Kallahden asukkaiden laajasti jaettu yksimielinen ja ehdoton mielipide on, että Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto tulee säilyttää luonnonmukaisena metsäalueena.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on identifioinut Pohjavedenpuiston Helsingin arvometsäksi (nro 112) ja ehdottanut puistolle LUO-merkintää kaavaan.[1]

Voimassa olevassa yleiskaavassa (2002) Pohjavedenpuisto on merkitty kaupunkipuistoksi, johon ei saa rakentaa mitään. Uuden yleiskaavan (2016) toteuttamisohjelmassa alue on varattu saaristoratikan suunnittelualueeksi, jonka suunnittelu alkaa 2035 ja rakentaminen 2040-luvulla. Uudenmaan maakuntakaavassa ja Helsingin yleiskaavoissa on merkitty kehitettävä metsäverkostoyhteys Kallahdenniemeltä Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston läpi pohjoiseen. Pohjavedenpuiston kallio ja alueet siitä itään Kallahteen ja koilliseen Keski-Vuosaareen kuuluvat Vuosaaren pohjavesialueeseen.

Asemakaavasuunnittelussa on johdonmukaisesti koko ajan nimetty virheellisesti näiden Kallahden luontoalueiden kuuluvan Meri-Rastilaan. Kallahden asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla[2], kaikki kaupunkiympäristön toimialan järjestämä vuorovaikutus on koskenut vain Meri-Rastilaa ja kohdistunut vain Meri-Rastilan asukkaisiin. Kolmasosa sekä Kallahden että Meri-Rastilan asukkaista on maahanmuuttajia, mutta kaikki vuorovaikutus on käyty vain suomeksi. Maahanmuuttajaväestöä ja ruotsinkielistä väestöä ei ole myöskään kuultu lain edellyttämällä tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksyessään Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavaluonnoksen (11.4.2017) edellyttänyt ajantasaisen väestöennusteen seuraamista. 30.10.2018 julkaistun Helsingin väestöennusteen mukaan Kallahden asukasluku pienenee vuoteen 2030 mennessä 511 asukkaalla, Meri-Rastilan asukasluku kasvaa 1831 asukkaalla (Kallahti 1.1.2018 6853 asukasta, 2030 6342 asukasta; Meri-Rastila 1.1.2018 5414 asukasta, 2030 7245 asukasta).[3] Väestöennuste ei tue Meri-Rastilan asemakaavasuunnitelman asukasmäärätavoitetta 4200 uutta asukasta, eikä varmastikaan näistä noin puolen asuttamista Meri-Rastilan sijasta todellisuudessa Kallahteen. Näin suuri määrä asukkaita yli väestöennusteen merkitsisi kaikkien palvelujen ja infrastruktuurin vakavia kapasiteettiongelmia, joita on tarpeeksi jo nykyisilläkin asukasmäärillä.

Meri-Rastilan ja Kallahden erilaiset kehityskulut väestöennusteessa osoittavat, että Kallahti on oman sisäisen dynamiikkansa ohjaamana kehittyvä omaleimainen kaupunginosa-alue, josta ei voida lohkoa olennaista osaa toiseen kaupunginosaan kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja alueen identiteettiä rikkomatta ja asukkaiden elinympäristöä huonontamatta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt (11.4.2017), että asemakaavasuunnitelmasta tehdään sosiaalisten, yritys- ja ympäristövaikutusten selvitys. Rakennus- ja maankäyttölain vaatima ympäristöarviointi edellyttää inventoimaan luonnonsuojelulain 29§ mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10§ mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, pohjaveden ja muut ympäristönsuojelu- ja vesilain määrittelemät kohteet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa tulee arvioida uhanalaisten lajien (luonnonsuojelulaki 46§) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47§) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Suomen Luonnonsuojeluliitto on pitänyt aiheellisena METSO-selvityksen tekemistä Pohjavedenpuistosta. Mitään näistä selvityksistä ei ole esitetty.

Kallahti Kallvik ry yhtyy muiden osallisten ja asukkaiden mielipiteeseen, että Meri-Rastilan ostoskeskus ja Rastilan metroasema ympäristöineen kaipaavat kipeästi uudistamista. Näille paikoille on rakennettava erittäin tehokkaasti, korkealle ja tiiviisti, rohkeasti tehokkaammin kuin tähän mennessä on suunniteltu. Samalla on huolehdittava siitä, että alueen asumisen olennaiset vetovoimatekijät ja alue-identiteetin, asumisviihtyvyyden ja asumisterveyden tekijät luonnonläheisyys, merellisyys ja väljyys säilyvät.

Lähiluonto, luonnonmukainen lähivirkistysalue

Lähimetsän tuottamia terveyshyötyjä ja muita ekosysteemipalveluja ei pidä riistää Kallahden ja Meri-Rastilan jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevilta asukkailta. Asuinneliöt alueella ovat Helsingin halvimmasta ja asukkaat Helsingin pienituloisimmasta päästä. Luonnonmukaiset alueet ovat täällä valmiina olevia arvoalueita, rikkaus, jota ei voida korvata rakentamalla tilalle muuta.

Asukasmäärän kasvaessa lähivirkistysalueiden tarve kasvaa, ei pienene.

Lähimetsä mahdollistaa muun muassa marjastuksen ja sienestyksen sekä ylipäätään luonnossa liikkumisen myös niille, jotka eivät voi matkustaa metsään autolla. Autolla käytävä metsä ei ole Helsingin ilmastotavoitteiden eikä kestävän kehityksen mukaista. Jokamiehenoikeuksien nautinta metsässä tulee turvata kaikille helsinkiläisille. Pohjavedenpuisto on nimenomaan nykyisellään, rakentamattomana ja luonnonvaraisena, kaikkien, kaikenikäisten ja erikykyisten ihmisten saavutettava lähimetsä. Alueen päiväkodit ja koulut käyttävät Pohjavedenpuistoa luonto- ja liikuntakasvatuksen paikkana.

Puisto on nykyisessäkin laajuudessaan nykyisen asukasmäärän kuluttama ekologisen kestämisen rajoille. Asemakaavasuunnitelman mukaan puistosta rakennettaisiin jopa 60 % (muut suunnittelualueen puistot keskimäärin 23 %) ja nykyisen puiston alueelle tulisi jopa yli 2000 uutta asukasta. Jopa viisi hehtaaria vanhaa arvometsää hakattaisiin ja raivattaisiin sileäksi rakennustyömaiden tieltä. ”Säilyvästä metsästä” puhuminen[4] Pohjavedenpuistosta rakentamisen jälkeen jäävien tähteiden kohdalla on harhaanjohtavaa.

Kytkeytynyt metsävyöhyke Kallahdenniemen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueen pohjoispuolella suojaa myös näitä Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia luontoalueita liialliselta kulutukselta, joka uhkaa varsinkin harjumetsän (direktiivielinympäristö) suojelualuetta.

Pohjavesialue

Pohjavesidirektiivin nojalla pohjaveden laatua tai määrää huonontavat toimenpiteet ovat kiellettyjä ehdottomasti, poikkeuslupia ei myönnetä millään perusteella.[5]

Pohjavettä muodostavan säröisen ja railoisen mustakivikallion louhiminen Pohjavedenpuistossa rakennusten tieltä (korkeuskäyrät tontinvarauskartassa talojen pohjien alla) ja pohjavesialueen kattaminen asvaltilla ja betonilla väistämättä vähentävät pohjaveden määrää. Vuosaaren pohjaveden pinta on laskenut 1990-luvun alun rakentamisen seurauksena pysyvästi noin metrillä.[6] Kallahden pohjavedestä riippuvainen pintakasvillisuus on vaarassa, jos uusi rakentaminen alentaa veden pintaa entisestään; pahimmillaan seurauksena on aavikoituminen. Pelkkä suunniteltu asukasmäärän lisäys pohjavesialueella ja välittömässä läheisyydessä tulee väistämättä heikentämään pohjaveden laatua, esimerkiksi bisfenoli A:n pitoisuutta, joka kuvastaa muoviroskan määrää pohjaveden muodostumisalueella.

Vuosaaren pohjavesi on toistaiseksi Helsingin vesihuoltovarmuuden kannalta tärkein ja puhtain pohjavesi, jota lasketaan voitavan kriisitilanteessa ottaa talousvedeksi tuhat kuutiometriä vuorokaudessa suoraan vesijohtoverkkoon ja jota Puolustusvoimat laskee käyttävänsä aluepuolustusjoukkojen vesihuoltoon. Pohjavettä mahdollisestikaan huonontavia toimenpiteitä ei voida sallia.

Ellei kaavoittaja kykene varmuudella osoittamaan, että suunniteltu rakentaminen ei heikennä pohjaveden laatua eikä määrää, suunnitelluista toimenpiteistä Pohjavedenpuistossa pohjavesialueella on luovuttava.

Kehitettävä metsäverkostoyhteys

Kallahdenniemeltä pohjoiseen Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston kautta Kallvikintien eteläpäähän ja edelleen Mustavuoreen kulkee yleiskaavan (2002 ja 2016) ja maakuntakaavan määräämä kehitettävä metsäverkostoyhteys. Uudenmaan liiton zonation-analyysi (2017, 2018) on osoittanut tämän Vuosaaren parhaiten kytkeytyneeksi ekologiseksi yhteydeksi (Uutelasta suoraan pohjoiseen kulkevan ”runkoyhteyden” sijasta; tämä on nyttemmin rakennettu umpeen urheilulaitoksilla). Pohjavedenpuiston kautta on paras viherkäytävä avomereltä Sipoonkorpeen ja ainoa todella yhtenäinen metsäverkostoyhteys, joka yhdistää Helsingin rannikon Helsingin vihervyöhön.

Suunnitelma rakentaa Pohjavedenpuistoon vahvistaa sen Uudenmaan liiton toteamuksen, kuinka äärimmäisen tärkeää on tuntea hyvin alueet, joiden maankäyttöä suunnitellaan. Helsingin paikkatieto Pohjavedenpuistosta on puutteellista, eikä lakien ja lautakunnan päätösten vaatimia luontoinventaarioita ole tehty suunnittelun pohjaksi.

Uudenmaan liitto maakuntakaavasta: ”Taajamavyöhykkeiden suunnittelumääräys ’Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta tärkeiden luontoalueiden pirstomista tulee välttää’ on syytä ottaa vakavasti myös pääkaupunkiseudulla, sekä paikallisten elinympäristöjen että ekologisen kytkeytyvyydenkin vuoksi. Esimerkiksi Helsinkiin merkityillä yhteystarvealueilla Vanhankaupunginkoskella ja Länsi-Vuosaaressa yhteyksien (lisä-) kaventamista ja pirstomista tulisi välttää."[7]

Metsäverkostoyhteys osana Helsingin kansallista kaupunkipuistoa

Kallahti Kallvik ry osallistuu Helsingin kansallisen kaupunkipuiston selvitykseen tavoitteena kaupunkipuiston laaja rajaus käsittämään maa- ja vesialueita myös Itä-Helsingissä.

Kaupunginvaltuusto (24.10.2018) puolsi Östersundomin kaavaa ja samalla hyväksyi lähes yksimielisesti Arja Karhuvaaran ponnen koskien alueen käyttöä. Näin ollen Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon tulee liittää alueet Mustavuoresta Salmenkallion ja Östersundomin lintuvesien kautta Östersundomin kartanon maille ja edelleen purolaaksoa noudattaen Sipoonkorpeen. Lisäksi on syytä vahvistaa Mustavuoren alueen ekologista käytävää Vuosaaren niemien metsäisiin luonnonsuojelualueisiin ja Kallahdenniemen vesialueiden Natura-alueeseen. Tämä tapahtuu luontevasti liittämällä kaupunkipuistoon Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokas metsälähiö puistoineen sekä metsäiset Pohjavedenpuisto, Ullaksenpuisto ja Ison Kallahden puisto. Näin voidaan muodostaa laaja, ehyt, jatkuva ja ekologinen kaupunkipuisto Seurasaaresta Sipoonkorpeen.

Hiilineutraali Helsinki

Juuri ennen kansainvälisen ilmastopaneelin raportin julkaisemista lokakuun alussa 2018 esitettiin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma (12.9.2018)[8]. IPCC:n raportti merkinnee Helsingin ilmastotavoitteiden jyrkentämistä. Rikkaiden länsimaiden ja niiden rikkaiden pääkaupunkien tulee olla hiilineutraaleja jo vuonna 2030.

Kaupunkimetsät ja ylipäätään isot vanhat kaupunkipuut ovat tutkimuksissa osoittautuneet yllättävän tärkeiksi hiilinieluiksi. Kaupunkien ulkopuolella Suomen metsät ovat pääsääntöisesti talousmetsiä, luonnonvaraisia vanhoja metsiä on säilynyt juuri kaupungeissa. Ellei Pohjavedenpuiston ja Ullaksenpuiston järeäpuustoisten ja luontaisesti uudistuvien metsien osalta ole tehty hiilinielulaskelmia, puistot on ehdottomasti irrotettava Meri-Rastilan täydennysrakentamisen suunnittelualueesta, jotta tarvittavat laskelmat ja vaikutusarviot Helsingin hiilipäästöihin voidaan tehdä.

Ekologinen jälleenrakennus edellyttää rakentamisen suuren hiilijalanjäljen radikaalia pienentämistä kestävillä suunnitteluratkaisuilla. Näitä ovat muun muassa puurakentaminen (rakennusmateriaali hiilinieluna) ja päästötön energiahuolto, kuten maalämpö ja talokohtaiset aurinkovoimaratkaisut, joita Helsingin sähköyhtiö Helen on kehittämässä.

Suomen maatalouden hyötyessä ilmastonmuutoksesta, mutta laajojen alueiden ruoantuotannon kärsiessä, Suomen tulee päästä ruokaomavaraisuuteen ja jopa ruoan viejäksi 20–30 vuodessa. Tämä edellyttää myös kaupunkien asukkaiden mahdollisimman suurta ruokaomavaraisuutta, keräilyä ja viljelyä edistäviä suunnitteluratkaisuja. Marjastukseen, sienestykseen ja villivihannesten ja -yrttien keräilyyn soveltuvat luontoalueet, kuten Ullaksenpuisto ja Pohjavedenpuisto, pitää säilyttää asuinalueilla. Piha-alueet, terassit, parvekkeet ja katot pitää varata pikemminkin hyöty- kuin koristekasvien viljelyyn.

Metroradan kattaminen ratkaisuna

Ehdotamme metroradan kattamista, Rastilan metroaseman kohdalla asuin- ja toimitilarakentamisella ja Pohjavedenpuiston ja Kallvikintien kohdalla viherkannella. Kattaminen mahdollistaa Rastilan ja Meri-Rastilan yhdistämisen ja kaupunkikuvan eheyttämisen yli Vuotien ja metroradan muodostaman keinotekoisen railon. Tehokas rakentaminen Rastilan metroaseman päälle ja ympärille mahdollistaa luontoalueiden säilyttämisen maakuntakaavan edellyttämällä tavalla pirstomattomina ja kaventamattomina. 60–100 metriä leveä viherkansi, joka yhdistää Pohjavedenpuiston pohjoisosan Kallvikintien eteläpäähän, eheyttää kehitettävän viheryhteyden toimivaksi osaksi Vuosaaren ja Helsingin ekologista metsäverkostoa.

Metroradan kattamista ei ole otettu kaupunkisuunnittelussa vakavasti harkintaan alueen matalaan hintatasoon viitaten. Jos eriytymiskehitystä halutaan todella kääntää parempaan, aluetta täytyy resursoida yli minimin. Jos kaikki tehdään halvimmalla mahdollisella, rakennetaan köyhälistön asuinaluetta, jolla asukasmäärän lisääminen vain pahentaa asioita. Meri-Rastilan suunnittelussa ilmeisesti ainoa eriytymiskehitystä vastaan tähdätty suunnitteluperiaate on ollut asuntojen hallintasuhteen parantaminen siten, että ARA-tuettujen vuokra-asuntojen suhteellista määrää pienennettäisiin. Vuokra-asuntoyhtiöiden Hekan, Saton ja Hoasin ilmoitettua halukkuutta purkaa Meri-Rastilassa (tiedossa: yhdeksän) kiinteistönsä talot uusien huomattavastikin isompien talojen tilalta, hallintasuhteen parantaminen on vaakalaudalla. Yksikään yksityinen kiinteistöyhtiö ei ole ilmoittanut halukkuutta purkamiseen.

Hallintasuhteen parantaminen ei ole ainoa keino eikä välttämättä paras keino, jota kaupunkisuunnittelulla on käytettävissä eriytymiskehityksen torjumiseksi. Myös riittävien ja hyvätasoisten julkisten ja yksityisten palvelujen, liikenneyhteyksien ja julkisen liikenteen, työpaikkojen ja toimitilojen ja viheralueiden ja lähiluonnon turvaaminen suunnittelussa ja rakentamisen korkeatasoisten ja ekologisesti kestävien ratkaisujen turvaaminen kaavamääräyksillä ovat eriytymiskehityksen torjumista.

Viitteet

Kallahti Kallvik ry:n lausunto perustuu asukkaiden mielipiteeseen, jota on ilmaistu marraskuussa 2017 aloitetussa Pohjavedenpuisto – Ullaksenpuisto -toimintaryhmän adressissa[9], kaupunkiympäristön toimialan järjestämässä Kerro kantasi -keskustelussa 2018[10] ja paikallisissa keskusteluissa, sekä tausta-aineistona muihin lausuntoihin ja viranomaisten päätöksiin ja määräyksiin. Linkkilistaa tausta-aineistoihin pidetään yllä toimintaryhmän sivulla https://partuuna.fi/pohjavedenpuisto/.

Lisätiedot ja kommentit lausunnosta: Kallahti Kallvik ry, pj. Helena Saarikoski, puh. 045 679 5527.

[1] Suomen Luonnonsuojeluliitto /Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lausunto Meri-Rastilan täydennysrakentamisesta 16.12.2016; Helsingin arvometsät -esitys 17.6.2014.

[2] Maankäyttö- ja rakennuslaki 6§, 62§.

[3] Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2018–2050. Ennuste alueittain 2018–2030. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, Tilastoja 2018:18 (liitetaulukko 3).

[4] Kerro kantasi -keskustelu Meri-Rastila 4, ”Meri-Rastilan puistot ja täydennysrakentaminen” (Pohjavedenpuisto). Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö, maalis-huhtikuu 2018.

[5] Pohjaveden pilaamiskielto, ympäristönsuojelulaki 17 §.

[6] Pohjavesi: case Vuosaari. Risto Niinimäki, Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, geotekninen osasto 2009.

[7] Uudenmaan viherrakenteen analysointi Zonation-menetelmällä, Uudenmaan liitto 2017; Uudenmaan ekologiset verkostot zonation-analyysien perusteella ( 2018); Uusimaa-kaavan 2050 luontovaikutusten arviointi zonation-analyyseihin perustuen (2018, lainaus sivulta 38).

[8] Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2018:4.

[9] Adressit.com, ”Vuosaaren Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto on suojeltava rakentamiselta”, 410 allekirjoittajaa 3.11.2018, 309 verkossa ja 101 paperilla, lisäksi adressiin kirjoitetut kommentit.

[10] Kerro kantasi -keskustelu Meri-Rastila 4, ”Meri-Rastilan puistot ja täydennysrakentaminen”. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö, maalis-huhtikuu 2018. Yhteensä 196 kannanottoa, kahdesti lähetetyt pois laskien 187 eri kannanottoa. 66 kannanotossa vastustettiin rakentamista Pohjavedenpuistoon. Useimmiten Pohjavedenpuisto oli näissä kannanotoissa mainittu nimeltä ja kannanotossa vaadittiin puistometsän säilyttämistä luonnontilaisena. Puistometsän säilyttämistä puoltavat kannanotot saivat yhteensä 436 kannatusääntä. Vastakkaisia mielipiteitä, joissa tavalla tai toisella kannatettiin Pohjavedenpuiston rakentamista, esitettiin viisi, ja nämä saivat yhteensä kolme kannatusääntä.


Helena Saarikoski

Tontinvaraus Pohjavedenpuistosta kaupunginhallituksessa

2018-11-01 06:44:38

Kaupunkisuunnittelua koskevat yleisöluennot tulevina kahtena keskiviikkoiltana 7.11. ja 14.11.

Stoassa Itäkeskuksessa järjestetään kaksi yleisöluentoa kaupunkisuunnittelusta.

7.11. klo 18.45–20.15 Maa, asuminen ja eriarvoisuus kaupungissa. Millainen naapurustomme on tulevaisuudessa?

Syntyykö meillekin kansainvälisestä uutiskuvastosta tuttuja rikkaiden enklaaveja ja leimautuneita, köyhiä naapurustoja? Perehdymme kaupunkien sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja pohdimme, mitä keinoja on estää kaupunkilaisten eriytymistä.

Luennoitsija yhteiskuntapolitiikan tohtorikoulutettava Mika Hyötyläinen, Helsingin yliopisto.

14.11. klo 18.45–20.15 Terveyttä ja hyvinvointia kaupunkiluonnosta – haasteita kaupunkisuunnittelulle?

Miten kaupunkiluonnosta saadaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä, ja mitä luonnon vaikutuksista tiedetään tällä hetkellä tutkimuksen kautta? Ketkä kaikki hyötyvät luonnon terveyshyödyistä, ja kuinka niitä voidaan pitää yllä ja lisätä kaupunkisuunnittelussa?

Luennoitsija tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus.

Järjestää Helsingin Työväenopisto (yhteistyö: Kallahti Kallvik ry).


Tulossa: Kallahti Kallvik ry:n lausunto Meri-Rastilan täydennysrakentamissuunnitelmasta

Helsingin kaupunginhallituksen esityslistalla oli 29.10.2018 tontinvaraus asuntorakentamista varten, mukana myös ehdotus kuuden tontin varaamisesta Pohjavedenpuiston pohjoisosasta eri asuntorakentajille yli kahdenkymmenen talon ja noin viidensadan asunnon rakentamista varten.

kh_29.10_.2018_liite_4_varattavat_tontit_Pohjavedenpuistossa_.jpg

Mitään tontteja Pohjavedenpuistosta ei ole vielä edes ehdotettu kaavoitettaviksi; asemakaavaehdotus on tulossa kaupunkiympäristölautakuntaan tällä tietoa maaliskuun lopulla 2019. Kyseessä on niin sanottu kumppanuuskaavoitushanke, jossa kaupunki luovuttaa kaavoitusvaltaansa rakennuttajayhtiöille, jotta nämä voivat varmistaa rakentamisen taloudellisen tuottavuuden jo asemakaavoituksella.

Lähetin kaupunginhallituksen jäsenille pikavetoomuksen kokouspäivänä, että tontteja Pohjavedenpuistosta ei pitäisi varata. Asia pantiin pöydälle Anna Vuorjoen pyynnöstä ja tulee uudestaan esille tulevana maanantaina. Kirjoitan siihen mennessä tekstiksi jo kauan valmisteilla ja eri muodoissa esilläkin olleen lausunnon Meri-Rastilan asemakaavasuunnitelmasta. Lausunto tulee Kallahti Kallvik ry:n nimiin ja esitetään tässä vaiheessa luonnoksena, koska siihen mennessä, kun asemakaavaehdotus tulee lautakuntaan, tulee koko ajan uusia päätöksiä ja määräyksiä, jotka vaikuttavat asiaan. Tontinvarausehdotus pakottaa yhdistyksen lausunnon julkisuuteen nyt heti, eikä vasta kun nähtävillä ja kommentoitavissa olisi asemakaavaehdotus. Lausunnon otsikoksi tässä vaiheessa tulee: Kallahden luontoalueet on poistettava Meri-Rastilan asemakaavan suunnittelualueesta.

Uusimmat asiaan vaikuttavat päätökset ovat Hiilineutraali Helsinki -toimintaohjelma (esitys 12.9.2018) ja Östersundomin yleiskaavan edistyminen, joka vaikuttaa meneillään olevaan Helsingin kansallisen kaupunkipuiston selvitykseen. Kaupunginvaltuusto (24.10.2018) puolsi Östersundomin kaavaa ja samalla hyväksyi lähes yksimielisesti Arja Karhuvaaran ponnen koskien alueen käyttöä. Näin ollen Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon tulee liittää alueet Mustavuoresta Salmenkallion ja Östersundomin lintuvesien kautta Östersundomin kartanon maille ja edelleen purolaaksoa noudattaen Sipoonkorpeen. Lisäksi on syytä vahvistaa Mustavuoren alueen ekologista käytävää Vuosaaren niemien metsäisiin luonnonsuojelualueisiin ja Kallahdenniemen vesialueiden Natura-alueeseen. Tämä tapahtuu luontevasti liittämällä kaupunkipuistoon Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokas metsälähiö puistoineen sekä metsäiset Pohjavedenpuisto ja Ullaksenpuisto ja Ison Kallahden puisto. Näin voidaan muodostaa laaja, ehyt, jatkuva ja ekologinen kaupunkipuisto Seurasaaresta Sipoonkorpeen.

Kallahti Kallvik ry:n lausuntoa valmistelevat tällä hetkellä Kari Aalto (kaupunkipuistoselvitys, luontoselvitykset) ja minä (tekstin koostaminen). Linkkilistaa tausta-aineistoihin pidetään yllä Pohjavedenpuisto – Ullaksenpuisto -toimintaryhmän sivulla partuuna.fi/pohjavedenpuisto/.

Kallahti Kallvik ry:hyn voi tutustua lähemmin ja liittyä jäseneksi maksamalla jäsenmaksun 15 euroa (2018) osoitteessa holvi.com/shop/Kallahti/.


Adressin keräämistä jatketaan

Adressilla on tällä hetkellä 366 allekirjoittajaa, 265 verkossa ja 101 paperilla. Adressin keräämistä jatketaan niin kauan kunnes kaupungin asemakaavaosasto vihdoin esittää Meri-Rastilan asemakaavaehdotuksen kaupunkiympäristölautakunnalle. Adressin tekstiä ja siihen kirjoitettuja kommentteja käytetään myös Kallahti Kallvik ry:n lausunnon aineksina.

 

Reipasta syksyä kaikille! Nähdään Stoassa keskiviikkona!

Helena

Puh. 045 679 5527


Helena Saarikoski



Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

  • Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
  • Ota yhteyttä kavereihisi
    1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
    2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
    3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Tulisiko taiteilijoita kouluttaa nykyistä vähemmän?