Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Vierailu eduskunnassa 2.4.2014

Arvoisat päättäjät,

Tässä pieni kertaus 2.4.2014 Eduskunta vierailusta Energia alan Yrittäjien Jukka Finnin Harri Kiviojan kanssa.
www.jpfpeat.com www.kiviojaoy.fi
Olimme Kansanedustaja Auton, Sankelon, Eestilän, Satosen ja Hemmilän Kaffipöytä keskustelussa.

Keskustelun aikana Suomen valtio osti sähköä ulkoa 140 000 eurolla. Keskustelu kesti yli tunnin. Laskennan suoritti Autto.

Keskustelussa tuli ilmi että päättäjät ei oikeasti tiedä mitä kentällä tapahtuu.
Päättäjät seuraa tilastokeskuksia mitkä laahaa vuoden kaksi perässä todellisuudesta.

Energiaturvetta, työtä ja yrittäjyyttä tarvitaan Suomessa, koska vain kolmannes käyttämästämme energiasta on kotimaista. Loppu on ulkomaista uraania, öljyä, kivihiiltä, vesivoimaa ja maakaasua.

Turvetta tarvitaan jatkossakin, vaikka energiapuun ja muun uusiutuvan energian käyttö moninkertaistuu. Suomeen voidaan rakentaa lukuisia uusia suuria voimalaitoksia, jotka oleellisesti lisäävät kotimaisen polttoaineen tarvetta.

Turpeen raju verottaminen vaikutti moniin negatiivisiin seurannaisvaikutuksiin energiateollisuudessa ja koko kansantaloudessa. Kotimainen energiateollisuus on kuitenkin eniten verotettu elinkeino Suomessa. Turvetta tarvitaan tukipolttoaineeksi varmistamaan kattilan tekninen käytettävyys ja polttoainehuolto. Turpeen verotus johtaa biovoimalaitosinvestointien peruuntumiseen ja lykkäytymiseen, mikä jarruttaa puuenergian käytön lisäämistä ja uusiutuvien lisäystavoitteiden saavuttamista. Veron korotus vei kotimaiselta Energialta kilpailu kyvyn ja johtanut kenttä työssä siihen että on tullut nostorajoituksia ja turpeen kauppa on tyrehtynyt täysin kuin myös energia kantojen ja risujen kerääminen on kokenut täydellisen nokkakolarin.

Energiaveroista päätettäessä on huomioitava myös energianhuoltovarmuus ja omavaraisuusnäkemykset. Siksi ei ole perusteltua verottaa kotimaisia polttoaineita, vaan on varmistettava kotimaisen energian osuuden kilpailu kyvyn kasvattaminen nykyistä paremmalle tasolle. Turvetuotanto/energia puut toki tuottaa lisäksi verotuloja valtiolle työn verotuksen kautta, koneiden ja kotimaan kulutuksella, toisin kuin tuontipolttoaineet + HÖLMÖLÄISTEN tuulivoima.

Esimerkkinä 25 miljoonaa megaa turvetta kun ajetaan laitokselle saa valtio pelkästä dieselpolttonesteestä verotuloja 7.5 miljoonaa + dieselverot kuorma autoista kuljetus Autoja ala työllistää n. 150 kpl. Turvetuotannosta vajaa 9 miljoonaa euroa punaisesta aineesta polttoaineveroa.
Pelkistä kaivinkonetöistä turvesuolla tulee polttoaineesta verotuloja 1.5 miljoonaa euroa







Niin kauan kuin maahan tuodaan ulkomaista fossiilista energiaa, on turvettakin oltava mahdollisuus käyttää. Ilmastosyistä, ja samalla energiaomavaraisuutta parantaaksemme on järkevintä vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. On parannettava energiatehokkuutta ja käytettävä optimaalisesti kotimaisia energiamuotoja puuta, turvetta, vesivoimaa ja maalämpöä.

Turvetalous tuottaa kansantalouteemme 500 miljoonan euron nettohyödyn joka vuosi. Turveala on työllistänyt suoraan ja välillisesti yli 12 000 henkilötyövuotta. Kun turpeen tukemana puuenergialla korvataan tuontienergiaa, suomalaisen energiantuotannon työpaikat lisääntyvät. Turvetuotannossa on yrittäjiä nosto, kuljetus ja raivaus puolella n. 1300-1400 kpl.
On kuitenkin hankala määritellä se tarkka yrittäjä luku ketkä elää yksin turve yrittämisellä koska on paljon yrittäjiä millä on maanviljelystä + muuta koneurakointia turve yrittämisen rinnalla. Turve energia on rajua bisnestä kun näinkin pienellä yrittäjä porukalla vedetään se 500 MILJOONAN nettohyödyn. Siksi moni puhuu Suomen MUSTASTA KULLASTA. Moni alayrittäjät ovat sanoneet että jos turveurakointi loppuu niin loppuu se muukin urakointi kun vuoden tärkein tuki jalka menee poikki. Pekka töpöhännässäkin se jo opetettiin että puroistakin syntyy joki. Eihän tuo 500 miljoonaa tunnu missään valtion velan suhteen joka on sen 100 MILJARDIA.

Suomen Valtion www.velkakello.fi

Uusia työpaikkoja voitaisiin synnyttää korvaamalla tuontienergiaa kotimaisella, kehittämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa. Vesisuojelu on maailman parasta ja Suomessa on johtava turvekoneiden valmistus.

Energiaomavaraisuuden määrätietoisella nostamisella eurot jäävät kotimaahan ja synnyttävät uusia työpaikkoja. Tämä on enemmän kuin tarpeen tilanteessa, jossa yli 300 000 suomalaista on vailla työtä ja joka kuudes valtion käyttämä euro on velkaeuro.

Suunta on näiltä osin täysin väärä. Kotimaisen energian vaikeudet näkyvät jo nyt irtisanomisina ja yritysten lopettamisina. Tilanne uhkaa kärjistyä, ellei ryhdytä pikaisiin korjaustoimiin. Ainoa toimiva ratkaisu on panostaa kustannustehokkaasti kotimaiseen energiaan. Lampaatkin voi keriä joka vuosi mutta niitä ei nyljetä kuin kerran ja nyt on se nylky meininki meitä energia alan yrittäjiä kohtaan alkanut. Vai tätäkö Päättäjät oikeasti tilasittakin ja halusitta kuulla kentältä? Se teidän kansanedustajien palkan nosto lämmittää koko suomen mieltä. Mutta palkan nosto ei lämmitä Suomen energia/sähkö verkkoja.

Veronkorotus on siis hallituksen tietoisesta valinnasta. Viime vuonna Suomeen tuotiin kivihiiltä 500 miljoonalla eurolla. Suomi lämmitti siis velaksi.

Että oikealla energiapolitiikalla on luotavissa vuoteen 2020 mennessä 30 000, vuoteen 2030 mennessä 50 000 ja vuoteen 2050 mennessä 90 000 uutta työpaikkaa.

”Energiaratkaisujen kotimaisuus vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja kasvuun, vaihtotaseeseen, energiateknologian vientiin ja yritysten kilpailukykyyn”,

Vuonna 2012 Alholmens Kraftin voimalaitos poltti enimmäkseen puupohjaisia aineksia. Toissa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla puuta paloi vielä 57 prosenttia voimalaitoksen käyttämistä polttoaineista.

Alholmens Kraftilla puuhakkeen määrä vuonna 2013 oli notkahtanut 44 prosenttiin ja samalla kivihiilen käyttö noussut edellisvuoden 23 prosentista 34 prosenttiin.

”Kivihiilen osuus on kasvanut paljon ja kehitys on kiihtymässä. Nykymenolla kivihiilen käyttö jopa kaksinkertaistuu parissa vuodessa. Mikäli hallituksen veropolitiikkaa ei korjata, metsähakkeen käyttö loppuu Alholmens Kraftilla kokonaan vuoden 2014 aikana”, Holm ennustaa.

”Hallituksen
veroratkaisu peruttava”

Roger Holmin mukaan on välttämätöntä, että hallitus peruu aiemmat veropäätöksensä. Vain siten kotimaisen puun käyttö polttoaineena pystyttäisiin turvaamaan.

”Jos turpeen verotuksessa ja sitä kautta metsähakkeen tuessa palataan vuoden 2012 tasolle, metsähake on laitoksessamme kilpailukykyinen suhteessa kivihiileen. Jollei muutosta tule, sen käyttö lakkaa. Olemme tähän saakka pitäneet metsähaketta mukana kannattamattomana siinä toivossa, että verotus muuttuu parempaan”, Holm taustoittaa.

Kiintoainetta ja tummuneita vesiä varmasti Suomesta löytyy, mutta ongelma ei parane turveteollisuutta osoittelemalla. Turpeen aiheuttama ravinnekuormitus on alle prosentti kokonaiskuormituksesta. Myös kiintoaineen osalta turvetuotannon kuormitusosuus on vähäinen.

Turvetuotanto on luvanvaraista ja valvottua, ja sen kuormitusvaikutus, kiintoaine mukaan lukien, tunnetaan hyvin. Toimialamme hoitaa ja kehittää vesiensuojelumenetelmiä, ja vastaavasti on kaikkien toimittava, jotta Suomen vesistöt saadaan parempaan kuntoon.

Turvetuotannon vesistökuormituksesta puhutaan paljon. Esimerkiksi 5.10.2010 Ylen Ajankohtainen kakkonen uutisoi, että turvetuotanto on ollut vaikuttamassa Alavudella sijaitsevan Mulkkujärven tilaan. Mulkkujärven suunnassa on turvetuotantosoita, mutta niistä yksikään ei laske kuivatusvesiään Mulkkujärveen. Kuormituksen on siis johduttava muista tekijöistä.

Suomen maapinta-alasta kaikkiaan kolmannes eli noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria on suota ja turvemaita. Soita on Suomessa suojeltu yli miljoona hehtaaria. Sen lisäksi muita ojittamattomia suoalueita on Suomessa kaikkiaan noin kolme miljoona hehtaaria. Soista puolet eli noin viisi miljoonaa hehtaaria on metsäojitettu.

Turvetuotannossa on soista alle yksi prosentti, jolla yhdessä puupolttoaineiden kanssa tuotetaan energiaa miljoonan suomalaisen kodin kaukolämmitykseen. Soita riittää varmasti sekä suojeluun että järkevällä tavalla hyödynnettäväksi.

PS. Tässä tämä viesti.Heti  verotus sille tasolle että on kilpailu kyky oman maan energialla  että alkaa kauppa käydä. Esi isät on venäjän sodassa puolustanut kotimaata siksi että on sitä ihmisten hyvin vointia.
Vai käytiinkö sotia sen takia että sammakoiden on täällä hyvä asua eikä ihmisten hyvin voinnin.

Kopioitu bio Energian netti sivuilta

Tiedote
23.8.2013

Bioenergia ry: Budjettiriihi hallituksen paikka nostaa kotimainen energia tuontienergian edelle

Bioenergia ry on huolissaan kotimaisen energian kilpailukyvyn jatkuvasta heikentymisestä. Järjestön mukaan hallituksen tulisi pikaisesti reagoida tilanteeseen, jossa etenkin kivihiili vetää kauppatasetta yhä enemmän miinukselle ja uhkaa kotimaisia työpaikkoja.

Kotimaisten energialähteiden kilpailukyvyn heikentyminen johtuu Bioenergia ry:n mukaan kivihiilen alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta, puuenergian tukien heikentymisestä sekä turpeen verotuksesta ja lupaprosessien hitaudesta. Sekä puu että turve joutuvat tekemään jatkuvasti tilaa kivihiilelle, ja muutos on osoittautumassa pysyväksi.

Bioenergia ry näkee, että hallituksen tulisi asettaa budjettiriihessä kotimainen energia tuontienergian edelle. Sen mukaan hallituksen tulisi reagoida tilanteeseen nopeasti alentamalla turpeen veroa ja nostamalla metsähakkeen tukea. Järjestö muistuttaa, että muiden energialähteiden korkeampi verotus ei suoraan auta kotimaisten polttoaineiden ahdinkoon, sillä sähköä ei veroteta sen tuotantovaiheessa.

Hallituksen on myös parannettava turpeen saatavuutta, erityisesti nopeutettava lupaprosesseja. Turvetuotannossa on alle prosentti Suomen soista, ja turvetuotanto on sitoutunut mittaviin vesiensuojelutoimenpiteisiin.

Pien-CHP- että biokaasuhankkeiden tukijärjestelmiä uudistettava

Bioenergia ry:n mukaan lisäksi sekä pien-CHP- että biokaasuhankkeiden tukijärjestelmiä olisi uudistettava, sillä hankkeet eivät nykyisellään edisty. Samoin uusiutuvan energian investointituista on pidettävä kiinni, ja huolehdittava, että lupaavalta näyttävät bionestehankkeet todella etenevät.

Pientuotantoon on harkittava pitkäjänteistä ekologista kotitalousvähennystä, kun siirrytään öljy- tai suorasähkökohteista uusiutuviin energialähteisiin.

Työpaikat vaarassa

Mikäli kotimainen energia asetettaisiin tuontienergian edelle, Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja ja kauppatasetta saataisiin oikaistua. Jo tällä hetkellä kotimainen energia tuo toimeentulon 20 000 suomalaiselle.

Bioenergia ry:n mukaan kotimaisen energian verottamista on vaikea ymmärtää etenkin nykyisessä taloustilanteessa. Ilman hallituksen toimenpiteitä esimerkiksi turvetuotantoala on vaikeuksissa ja uhkana on 3 200 suomalaisen työpaikan menettäminen tilanteessa, jossa yli 300 000 suomalaista on vailla töitä.

Panostaminen kotimaiseen energiaan toimisi sekä pitemmällä että lyhyemmällä tähtäimellä. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta. Kallistuneen öljyn tuonti selittää suurelta osin Suomen kauppataseen heikkenemistä. Bioenergia on avainasemassa paitsi kauppataseen korjaajana, myös uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsemisessä, sillä bioenergian osuus on 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa.

Lisätietoja
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh: 050 364 0836, jyrki.peisa@bioenergia.fi

Bioenergia ry valvoo kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etuja. Se edustaa koko bioenergian hankintaketjua maanomistuksesta ja koneyrittäjistä energia- ja metsäyhtiöihin. Yhdistyksen jäsenyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa ja kattavat 90 prosenttia kotimaisen energian tuotannosta.

Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 10.5.2013

Energiatalkoille
todellinen tarve

Suomalainen energiapolitiikka on ajautunut outoon
tilanteeseen. Uusiutuvasta energiasta ja sen lisäämisen tarpeesta vallitsee
laaja yksimielisyys, mutta todellisuus on toisenlainen. Päinvastaisista
tavoitteista huolimatta kivihiilen poltto on lisääntynyt
nopeasti.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen hiljattain
päivittämän energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilen käytöstä pitäisi
luopua energiantuotannossa kokonaan vuoteen 2025 mennessä.

Strategian
mukaan metsähakkeen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa pitäisi kasvaa 13
miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Kasvua tarvitaan paljon, koska
viime vuonna metsähaketta käytettiin noin 8,2 miljoonaa
kuutiometriä.

Tavoitteena on myös vähentää turpeen käyttöä kolmannes
vuoteen 2025 mennessä niin, ettei sitä korvata kivihiilellä. Tuulivoiman
tuotantotavoitetta on nostettu yhdeksään terawattituntiin.

Liikenne- ja
viestintäministeriön työryhmä esitti keskiviikkona, että Suomessa pitäisi luopua
kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä yksityisautoilussa vuoteen 2050
mennessä. Raskaassa liikenteessä biopolttoainetavoite on 70 prosenttia. Lisäksi
kaupunkien bussi- ja jakeluliikenteen pitäisi toimia 70-prosenttisesti
päästöttömästi tuotetulla sähköllä.

On hyvä, että on kovia tavoitteita,
mutta nykyisellä menolla niiden saavuttaminen ei onnistu. Turpeen käyttö on
kyllä vähentynyt, mutta se johtuu sääolosuhteista sekä siitä, ettei uusia
turvesoita ole saatu lupien puutteessa käyttöön korvaamaan poistuvia
tuotantoalueita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtynyt selvittämään,
miksi turvetuotannon ja tuulivoimaloiden luvitus ei toimi. Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori (kok.) arvioi, että virkavastuulla toimivat virkamiehet pelaavat
valitusten pelossa varman päälle. Vapaavuoren mielestä luvituskäytäntöjen on
kuitenkin pakko muuttua. (MT 8.5.)

Vapaavuori on myös, nykyisen
hallituksen käytännöstä poiketen, kutsunut oppositiopuolueet mukaan linjaamaan
Suomen energia- ja ilmastostrategiaa kohti vuotta 2050.

Vapaavuori
perustelee parlamentaarisen työryhmän perustamista sillä, että Suomessa
tarvittaisiin yli vaalikausien ulottuva energia- ja ilmastopolitiikan iso linja,
johon koko eduskunta olisi sitoutunut. Hänen mielestään suomalaisten pitäisi
voida luottaa siihen, ettei tule äkkikäännöksiä kansakunnan kannalta
poikkeuksellisen tärkeällä alalla.

Vapaavuori on oikeassa. Hallituksen
olisi ehkä pitänyt ottaa samanlainen hallituskausien yli ulottuva näkemys myös
sote- ja kuntauudistuksissa. Näissä uudistuksissa on kysymys suomalaisten
elämään vahvasti ja pitkään vaikuttavista asioista.

Oppositio näyttää
tarttuvan Vapaavuoren yhteistyötarjoukseen. Vaikka näkemykset esimerkiksi puun
energiatukien leikkauksista ja turpeen verotuksen kiristämisestä eroavatkin
hallituksen ja opposition välillä, pitää nyt hakea erojen sijaan yhteisiä
näkemyksiä ja tavoitteita sekä keinoja tavoitteiden
saavuttamiseksi.

Suomella on todelliset mahdollisuudet vähentää
riippuvuutta tuontienergiasta ja nousta uusiutuvan energian mallimaaksi. Se
edellyttää kuitenkin, että kunnianhimoisten tavoitteiden lisäksi tehdään niitä
tukevia konkreettisia päätöksiä.

Lupajärjestelmän ongelmiin puuttuminen
ja laaja parlamentaarinen yhteistyö ovat hyvä alku.

Luvituskäytäntöjen on pakko muuttua.

Turvekeskustelut käydään mielikuvilla - ei tosiasioilla

Turve kuuluu Suomen energiaan suurena työllistäjänä

Kotimainen ruoka pitää
mielen virkeänä

Turve soiden
luvittaminen on älyttömän arvokkasta ja aikaa vieviä prosesseja.

Turvetuotannossa tehdään raha työllä ja ammattitaidolla. Voisi vielä
täsmentää, että paitsi tuottavaa  ja tar­peellista
työtä  Suomessa tehdään myös paljon
turhaa työtä, ja siitä on päästävä. Turvesuon lu­vitus voi kestää jopa yli 10
vuotta. Aika on rahaa ja se nostaa kotimaisen energian hintaa automaattisesti.
Työvoiman lisääminen eläkeikää pidentämällä johtaa vain tuot­tavuuden
alenemiseen, yh­tään lisätyöpaikkaa se ei tuo, sen sijaan se pitää nuoria
työttömänä ja näin vain lisää syrjäytymistä roikutta­malla senioreita väkisin
töissä.

Suomi on yksi harvoista
alun perin köyhistä maista, jotka ovat onnistuneet kuromaan kiinni johta­vien
mai­den tulotason 1900-luvulla. Nopeimpia kiinnikurojia oli 1800-luvun lopusta
vuoteen  2000 olivat Japani, Suomi ja
Norja, Suomi nousi lähinnä 1960-luvun puolivälin jälkeen.  Minkälaisia ih­misiä oli silloin päättä­mässä
Suomen asioista ja ketkä ovat nyt Suomen asioita ajamassa? Suomessa on viidessä
vuodessa hävinnyt yli 70 000 työ paikkaa. Pääministeri  Kataisen mukaan rakennemuu­tosta ja teollisuuden
työpaikkojen mene­tyksiä on vauhdittanut se, että Suomen kilpailukyky on hei­kentynyt.
Oman energian lisääminen toisi talou­delle rakennemuutoksen, turpeeseen
perustuva ener­giatuotanto puolestaan kiihdyttäisi työn tuottavuuden ja henkeä
kohti lasketun bruttokansantuotteen kasvua. Se toisi toisin sanoen
hyvinvointia.

Työttömyyslukujen valossa meillä oman energian lisäämisellä työn
tarjonta lisääntyisi. Pulaa on työn kysyn­nästä eli palkan maksajista.

Työttömyys kasvaa tänä
vuonna väistämättä ja suomalaiset yritykset menettävät tilauksia. Katoa­vien
työ­paikkojen tilalle ei synny uutta työtä, ellei talous kasva. Tätä
kokonaisuutta pystytään kas­vattamaan ja kehit­tämään kotimaisella energialla.
Rahaa ei yksinkertaisesti ole, vaan sitä on tehtä­vä.  Ulkomaille menee kivi­hiilen ja tuontihakkeen
mukana rahaa miljardikaupalla. Ostovoiman las­ku  jatkuu ensi vuonnakin, sillä an­siotulojen
verotuksen kiristämiselle ei ole loppua näkyvissä. Sa­maan aikaan hinnat
kuitenkin nousevat kuu­luisaa Valion maitoa myöden. Ei ole reaalista pitää palk­koja
paikallaan ja samaan aikaan nostaa hintoja ja ki­ristää verotusta. Emme ole
hyvinvointivaltio, jos hyvinvointi kasaantuu vain osalla kansasta. Nyt tehdyt
ar­vonlisäveron korotukset vain pahensi­vat tilannetta. Verojen kiristys ei ole
ratkaisu vaan uusien työpaikkojen luo­minen.

Suomi on kylmä ja kallis
maa asua, matkat ovat pitkiä ja asuinkustannukset suuria. Asunto on vält­tämätön
täällä kylmässä maassa ja perusoikeus, sitä ei köyhiltäkään viedä. Lisäänty­vä
köyhyys on huolestuttava on­gelma. Siihen pitää meidän kaikkien puuttua kun
päättäjät ei sitä osaa tehdä. Missä on ne vastuunkantajat, jotka todella
kantavat vastuun kaikkien hyvinvoinnista. Nyt on aika tulla esiin ennen kun se
on myöhäistä. Suomeen tulee tällä menolla automaattisesti konkurssiaalto ja
massatyöt­tömyys.  Suomella ei ole varaa
pääs­tää maaseudun työllisyyttä ylläpitävää turvealaa kuih­tumaan.

Mikä yhdistää näitä asioita: metsäteollisuus,
maatalous, teollisuus, turkis­tarhaus ja turvetuotanto? Kaikki on alkutuotantoa!
Ilman näitä ei ole jatkojalostusta. Hallitus näyttää olevan ” täydessä sumussa ”
ymmärtä­mättä tosiasiaa Suomen asemasta kan­sainvälisillä markkinoilla. Mitä
konkreettisia toimia tai toimenpiteitä hallitus on tehnyt hallituskautensa aika­na
energia-alan kehittämiseksi Suomessa? Vihreiden Ministeri Ville Niinistö
lopettaisi tur­vetuotannon Suomessa vuoteen 2030 mennessä.  Valtio tukee tuulisähköä siten, että se
maksaa markkinahinnan ja syöttötariffin välisen erotuksen täysimääräisenä
vuoteen 2015 saakka. Siitä eteenpäin tukea on luvattu 83 eu­roa
megawattitunnille yhdeksän vuoden ajan. Äkkiä laskettuna tur­peelle
samanlaisella tuella kuin tuulivoimalle saisi varmasti turvevedet tislat­tua
jatkojalostusta var­ten.

Turveyrittäjänä näkemykseni mukaan Suomi on
kansakuntana matkalla ”kilpailukyvyttömyyden syvää ja pohjatonta kaivoa”.

Valtion äkillisen
rakennemuutoksen yritys valuu miljoonittain hukkaan. Eniten tukia saaneista yri­tyksistä
joka neljäs on ajautunut konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, yritystuilla
yritetään luoda uu­sia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Valtion talouden
tarkastusvirasto tutki tukitoimia viime vuonna. Viraston mukaan inves­toinnit
ja työhallinnon toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen positiivisesti, mutta
todellisia työllisyysvaiku­tuksia se ei kyennyt arvioimaan.

Hallituksen tulisi tehdä luvittamisesta nopeampaa kotimarkkinoiden
kiihdyttämiseksi. Onnistuminen tulee var­masti, jos on tahdon rinnalla aitoa
halua.

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää talouden aktiivista
kiertoa. Tätä ei yllä pidetä pu­heilla ja idealismilla, myöskään toisten
vaatteiden pesemisellä ja kirpputoreilla ei talous aidosti kas­va. Ei pidä
säästää itseään lamaan ja upottaa laivaa satamaan. Asiakas ja ostohalu ovat
kuninkaita mutta toteutunut kauppa rat­kaisee. Kotimainen energia kyllä tekee
kauppansa kun Suomessa ener­giaa tarvitaan.

Nyt eletään laihdutuskuurien kulta-aikaa ja myös säästäminen on muotia.
Rahan tulisi kuitenkin kiertää koko ajan. Huonon turvevuoden ja kohonneiden
polttoainekustannuksien ikävimmät yhteis­vaikutukset koh­distuvat usein nuoriin
ja paljon investoineisiin monialaisiin maaseutuyrittäjiin. Pol­tetaan öljyä
männän päällä ja muu­ta energiaa siellä missä se on järkevää.

Taloustilanne haastaa

Valtio otti viime vuonna velkaa yli yhdeksän miljardia – ja trendi
jatkuu

Turvepula lisää kivihiilen käyttöä.

Jotakin on meidänkin kattilaan pantava.

Kivihiili on selvästi turvetta kalliimpaa ja suunnilleen samoissa kuin
markkinahintainen puu.

Alholmens Kraft on yksi
Suomen voimala mikä vaihtoi metsähakkeen kivihiileen. Pietarsaarelainen
voimalaitos Alholmens Kraft on vuo­den vaihteessa luopunut energiapuun
käytöstä. Suomen suurin bioenergiaa hyödyntävä voi­malaitos on siirty­nyt
metsähakkeesta kivihiileen siksi aikaa, että kysymys energiapuun tuesta saa­daan
käsiteltyä EU:ssa, puu­energian kiinteä tuki lopetettiin vuodenvaihteessa.
Vaikka metsähakkeen tukiongelmat saataneen ratkaistua ke­vään aikana,
kivihiilestä tuskin päästään täysin eroon koskaan. Kivihiilen käyttö on pois
kotimaisilta energianyrittäjiltä. Ener­giapolitiikkaan halutaan
johdonmukaisuutta.

Taustalla lupasuma

Turvetuotantoalaa
poistuu tällä hetkellä enemmän käytöstä kuin uutta saadaan luvitettua. Ollaan
ti­lanteessa, jossa normaaleissakaan tuotanto-olosuhteissa ei pystytä
kerryttämään ylivuotisia varasto­ja. Turvepulasta tu­lee pysyvä ellei
tuotantopinta-aloja pystytä kasvattamaan. Pitkään jatkuessaan turvepula ja /tai
verotus joh­taa muiden polttoaineiden kuten kivihiilen käytön lisääntymiseen.
Tur­peen korvaamisella kivihiilillä on työlli­syysvaikutuksia, kun kotimaista
turvetta jää tuottamatta. Ki­vihiilen käytön lisääminen turpeen kustannuksell­a
heikentää Suomen kauppatasetta. Energiaomava­raisuus laskee ja tuontiriippuvuus
kasvaa. Hallitus ohjel­masta :”Turpeen käyttöä vähennetään suun­nitelmallisesti
sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöh­aittojen vuoksi siten, ettei
turve kor­vaudu hiilellä”. Turpeen vero ja metsähakkeen tuen leikkaus heikentää
niiden asemaa merkittävästi fossiiliseen tuontienergiaan nähden. Miksi
huoltovarmuutta ja kotimaisia työ­paikkoja lisääviä ja edullisia polttoaineita
ajetaan ehdoin tahdoin alas? Mikäli tuonnin sijaan tuottaisimme käyttämäm­me
energian omista paikallisista lähteistä kestävällä tavalla, voisi
kauppataseemme vahvistua var­sin nopeastikin 2-3 miljardilla eurolla.
Fossiilisen tuontienergian korvaamiseksi bioenergia on yksi kus­tannustehokkaimmista
ja työllistävimmistä tavoista. Tämä edellyttää kuitenkin valtiolta selkeää ja
johdonmu­kaista energiapolitiikkaa ja riittäviä tulevaisuudeninvestointeja

Turvetuotannon vastainen
keskustelu käydään mielikuvilla – ei tosiasioilla

1 % pilaako se kaikki
Suomen vesistöt? 1 % vaarantaako se Suomen suoluonnon monimuotoisuuden? 1 % pi­laako
se suomai­semat. 1 % lämmittääkö se ilmaston, suosta hiili vapautuu hitaasti
ilmakehään itsekseen. Onko järkevää tuottaa raaka-aineella raaka-ainetta?
Vihreällä kullalla vain lämpöä ja sähköä! Jalostusaste jää surkeaksi ja puun
hin­ta alhaiseksi. Hakkeen poltto ei pelasta metsätalouden kannattavuutta! Sa­malla
Pohjanmeren öljyvaroja suu­remmat ja edullisemmat energiavarat jää
hyödyntämättä.

Turvetuotanto on altis kesän sääolosuhteille, mutta on
toimituslogistiikalta teollisuuden varma polt­toaine, tur­peen toimitus
onnistuu puolen tunnin tarkkuudella juuri silloin kuin sitä tarvitaan. Yhteis­käyttö
tasaa epä­varmuustekijöitä ja luo elintärkeää energian tuotantovarmuutta.
Tarvitsemme sekä kotimaista puuta että tur­vetta huoltovarmuuden yllä
pitämiseksi. Energiantuotannossa korostuu toi­mintavarmuus. Puupolttoaine on
usko­mattoman vaativan haasteen edessä mikäli turvetuotannon alasajo jatkuu!
Puupolttoaineessa olevat al­kalit aiheutuvat kattilassa tulistinpintojen
likaantumista ja korroosiota sekä petihiekan sintraantumista. Tur­peessa oleva
rikki neutraloi puupolttoaineiden alka­leja, jolloin likaantumis-, korroosio-
ja sintraantumisvaa­ra vä­henee. Puupolttoaineen alkalit neutra­loivat
turpeessa olevan rikin jolloin rikkipäästöt vähenee 30 %. Turve­lisä
biopolttoaineeseen vähen­tää pienhiukkaspäästöjä jopa kolmanneksen.

Susille ja muille pedoille löytyy enemmän ymmärrystä kuin maaseudun
väestölle.

Emme ole taakka yhteiskunnalle vaan teemme töitä yhteiskunnan hyödyn
puolesta. Itse kuulun siihen yrittäjä ryhmään, mikä ei ole saa­nut avus­tuksia/investointitukia.
Turvetyöllä on leivän syrjässä pysytty kiinni. Omassa kodissani on
aurinkopaneelit, savukaasukierukka ja takassa lämmönvaihdin lämmittämässä kodin
käyttövettä. ”Hyviä laitteita mutta ei se riitä turvaamaan koko kodin energiaa”.

Tue kotimaisen tehokasta energiaa
http://www.adressit.com/turve_tuotantoaturve_peltojen_raivaamista_ei_saa_lopettaa

­Jukka Finni  Kauhava

Kopioitu Bioenergian nettisivuilta 20.3.2013

Selvitys: Bioenergiasta tuhansia uusia työpaikkoja

Puun ja turpeen työllisyysvaikutuksia kartoittaneessa Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä arvioidaan, että yksin metsähakkeen hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon voi syntyä kerrannaisvaikutuksineen jopa 4 100 uutta työpaikkaa tulevina vuosina. Uhkana on kuitenkin lähes yhtä monen eli 3 200 kotimaisen työpaikan häviäminen turvetuotannosta ja kuljetuksesta. Oikein toimien voidaan kuitenkin aidosti lisätä suomalaista työtä. Jo nyt bioenergia-ala työllistää noin 20 000 suomalaista.

Bioenergia ry:n Pellervon taloustutkimus PTT:ltä tilaaman selvityksen mukaan hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa tavoittelema metsähakkeen lisääminen voisi tuoda yksin energian hankintaan ja kuljetukseen 2 600 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi metsähakkeen lisääminen toisi 1 500 henkilötyövuoden kerrannaisvaikutukset, kun eurot jäisivät Suomeen tuontienergian ostamisen sijaan.

Samaan aikaan turpeen tuotannosta ja kuljetuksesta uhkaa hävitä kerrannaisvaikutuksineen 3 200 työpaikkaa, jos nykyiset turpeen veronkiristykset ja uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeus jatkuvat. Turpeen laskeva työpaikkavaikutus selittyykin pitkästi lupasumalla, joka uhkaa vähentää turvetuotannon puoleen nykytasosta. Tällä hetkellä tuotantoalaa poistuu moninkertaisesti enemmän kuin uutta saadaan tilalle. Toisekseen metsähakkeella tuotetun sähkön tukea on leikattu ja turpeella tuotetun lämmön veroa nostettu, jotka hidastavat myös puun käytön kasvua.

Nämä seikat pakottavat energiayhtiöt turvautumaan tuontienergiaan, erityisesti kivihiileen. Nyt esimerkiksi Pori, Pietarsaari, Jyväskylä, Kuopio, Kajaani ja Oulu ovat joutuneet joko turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen. Yksin jo nyt nähty kehitys uhkaa yli tuhatta työpaikkaa Suomessa.

Bioenergia ry:n kotimaisuusskenaariossa energiaturpeen tuotanto pidetään nykytasolla ja kasvava metsähakkeen osuus suunnataan korvaamaan fossiilista tuontienergiaa, jolloin Suomeen syntyisi aidosti 4 100 uutta työpaikkaa.

Lisätietoja
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh: 050 364 0836, jyrki.peisa@bioenergia.fi

Bioenergia ry
Bioenergia ry aloitti toimintansa vuoden 2012 syksyllä, kun Finbio, Puuenergia, Pellettienergiayhdistys ja Turveteollisuusliitto oli yhdistetty Bioenergia ry:ksi. Yhdistys kattaa koko bioenergia-alan aina maanomistuksesta energiantuotantoon, metsäteollisuuteen, teknologiaan ja alan oppilaitoksiin.

Bioenergia ry:n tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Pyrimme nostamaan uusiutuvan energian osuuden puoleen koko energiantuotannosta ja energiaomavaraisuuden asteen yli puoleen vuoteen 2030 mennessä. Yhdistyksen jäsenyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa ja kattavat 90 prosenttia kotimaisen energian tuotannosta. Toimiala työllistää suoraan tai välillisesti yli 20 000 ihmistä ja alan yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 3 miljardia euroa.

Torstai tv 1 klo 16.00 eduskunnan kyselytunt​i

Jos mahdollista katsokaa torstaina tv 1 klo 16
eduskunnankyselytunti. Pentti Oinonen kysyy ministeriltä turpeesta, lupien saannin
hitaudesta sekä muutenkin pistää tuulemaan.
laita tietoa asian omaisille ympäri maapalloa niin voivat itse kukin katsoa
tv:stä mitä vihreiden Ville Niinistö on mieltä Turpeen käytöstä.

Kopioitu Koneyrittäjien nettisivuilta. Turvetta ja puuta Ennen Kivihiiltä päiviltä 31.1.2013 Helsinki

KOPIOITU MAASEUDUN TULEVAISUUDESTA 14.12.2012

Turvetta saatiin tänä vuonna nostettua vain 40 prosenttia
tavoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan tänä talvena joudutaan turvautumaan
öljyyn, mikäli tulee huippupakkasia.

SUOMEN VALTION VELKAKELLO

http://velkakello.fi/

Verkko uutisia 28.11.2012

Verkkouutiset:

Turpeen käyttö on vastuullista ja kunniallista, sanoo TEM:n ylijohtaja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä epäilee, että hallituksen periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä käytöstä on haitaksi turpeen energiakäytölle.

- Pelkoni on, että tämä suositus lähtee toteutumaan vinoutuneesti niin, että päätöksiä suojeluarvoltaan alhaisten turvemaiden käyttöönotosta ei saada aikaan samaa tahtia kuin suojeluarvoltaan korkeiden soiden suojelusta, hän sanoo tiedotteessaan.

Hallitus hyväksyi elokuussa periaatteet soiden kestävälle käytölle. Niiden mukaan turpeennosto kohdennetaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille.

Härmälän mukaansa periaatepäätös toimii käytännössä niin, että korkeiden suojeluarvojen soille ei edes haeta käyttöönottolupia. Sen sijaan suojeluarvoltaan heikoille soille ei tule samanlaista automatiikkaa, joka nopeuttaisi lupaprosessia.

- Tähän tulee hallinnossa kiinnittää erityistä huomiota. Turpeen vastuullinen käyttö on jatkossakin laillista ja kunniallista, muistuttaa Härmälä.

Hänen mukaansa Suomessa riittää soita sekä suojeluun että turvetuotantoon.

Suomenmaa:

Härmälä: Turpeen käyttö on jatkossakin kunniallista

28.11. 14:04

Elinkeinoministeriön ylijohtajaEsa Härmälä painottaa, että turpeen vastuullinen käyttö on jatkossakin laillista ja kunniallista.

Härmälä sanoi turvetutkimuksen seminaarissa Espoossa, että turpeen energiakäyttö vähenee hallituksen linjausten mukaisesti nykytasosta noin kolmanneksella 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Turpeella on ylijohtajan mukaan silti edelleen tärkeä osuus suomalaisessa energiajärjestelmässä, erityisesti kaukolämmön tuotannossa, jossa sivutuotteena saadaan useimmiten myös sähköä.

– Nykyisellä voimalaitoskannalla turvetta tarvitaan seuraavan 10-15 vuoden aikana ainakin 12 terawattitunnin verran vuodessa ja lisäksi pitää olla noin 50 prosentin reservi. Tämän tason alittaminen aiheuttaisi jo vakavia häiriöitä energiajärjestelmäämme eikä olisi kenkään etujen mukaista.

Härmällä huolestuttaa, että monissa voimalaitoksissa varaudutaan kivihiilen lisääntyvään käyttöön turpeen heikon saatavuuden takia.

Valtioneuvoston uusi periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä suosittelee soiden luokittelussa käytettäväksi erityistä luonnontilaisuusasteikkoa soiden käyttöönottoa harkittaessa.

– Pelkoni on, että tämä suositus lähtee toteutumaan vinoutuneesti niin, että päätöksiä suojeluarvoltaan alhaisten turvemaiden käyttöönotosta ei saada aikaan samaa tahtia kuin suojeluarvoltaan korkeiden soiden suojelusta, Härmälä arvioi.

– Käytännössä periaatepäätös toimii niin, että korkeiden suojeluarvojen soille ei edes haeta käyttöönottolupia, mutta päätöksessä ei ole samanlaista automatiikkaa suojeluarvoiltaan heikkojen soiden luvittamisen nopeuttamiseksi. Tähän tulee hallinnossa kiinnittää erityistä huomiota, Härmälä korosti.

Hän muistutti, että Suomen pinta-alasta runsas neljäsosa eli noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria on turvamaata.

– Resurssin runsaudesta johtuen voimme toteuttaa useita tavoitteita samanaikaisesti. Ekosysteemin tarpeet tulevat ensimmäisenä. Soita on suojeltava riittävästi määrällisesti ja laadullisesti.

Härmälän mukaan turvemaille on monenlaista käyttöä myös maa- ja metsätaloudessa. Soita ojittamalla metsävarat on saatu ennätysmäiseen kasvuun, ja suoviljelyllä Suomea on myös ruokittu hyvinä ja huonoina aikoina.

– Ruoka on niukkuustuote maailmassa jo nyt ja sen tuotanto pitäisi 40 vuodessa liki kaksinkertaistaa. Suot voivat antaa panoksensa tähän projektiin, ylijohtaja totesi.

Suomenmaa

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinälläsi sekä adressin aiheeseen liittyvissä ryhmissä.
• Ota yhteyttä kavereihisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttäen sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.