Ei uraanikaivoksia Pohjois-Karjalaan

Ei uraania vesistöihin

Pohjois-Karjalassa on vireillä useita kaivosvarauksia, joista eniten huolta herättää jo kolmatta kertaa kansainvälisten kaivosyhtiöitten mielenkiinnon kohteena oleva alue Kontiolahden ja Enon pitäjän rajaseudulla.

Ruotsalainen Swedish Minerals AB hakee malminetsintälupaa osalle Riutta 2:ksi nimettyä aluetta, joka on kooltaan 9300 hehtaaria. Varausalue ulottuu Enon Novikasta Herajärven ja Pielisen väliselle kannakselle Eteläpäähän ja koskee näin Kontiolahden kuntaa sekä Joensuun kaupunkia.

Alueen läpi kulkee Kuusojan vesistö, jossa esiintyy luontainen harjus- ja purotaimenkanta. Lähellä on laajoja pohjavesialueita, ja pintavedet virtaavat Pielisjoen suuntaan ja sieltä edelleen Pyhäselkään. Varauksen piirissä on vakituista asutusta, vapaa-ajan asuntoja sekä Kolvananuuron suojelualue.

Norjalaisyhtiö Titan Strategics AS:lla on Revonkylä-niminen varaus Joensuun kaupungin Enon pitäjässä. Varausalueelta saa alkunsa Jänisjoen pääuoma, ja lähellä on useita luonnonsuojelualueita.

Ilmoituksissaan molemmat yhtiöt ilmoittavat etsivänsä muun muassa uraania.

EU hyväksyi v. 2023 strategisesti tärkeiden kaivoshankkeiden nopeutetun käsittelyn kahdessa vuodessa. Lappi ja Itä-Suomi nähdään strategisesti tärkeiden kaivoshankkeiden kannalta erityisesti akkumineraalien raaka-ainevarastona, joka takaa riippumattomuuden Kiinasta ja lisää EU:n huoltovarmuutta.

Olematon kaivosvero houkuttaa Suomeen kansainvälisiä toimijoita. Laki ei velvoita kaivosyhtiöitä pitkään jälkihuoltoon, joten kairauksista, räjähteistä ja sivukiviläjistä syntyvää vaarallista radioaktiivista jätettä pääsee valumavesien mukana luontoon ja pohjaveteen satojen vuosien ajan. Juomavesi on vaarassa.

Unohtaa ei sovi myöskään tätä: uraanikaivos vaikuttaa alueen elinkeinoihin, maatalouteen, kalastukseen, marjastukseen, luonnon virkistyskäyttöön sekä matkailuun. Kaivos toimii vain noin 10–50 vuotta, kun taas radioaktiivisen jätteen hiipuminen luonnosta kestää kymmeniä tuhansia vuosia.

Me allekirjoittajat vastustamme elinympäristömme ja juomavetemme pilaamista. Samalla kannustamme Suomea edelläkävijyyteen akkumineraalien maailmanlaajuisessa ja paikallisessa kierrättämisessä.

Siksi

JÄTTÄKÄÄ POHJOIS-KARJALAN URAANI SINNE, MINNE SE KUULUU!

Antti Saarelainen    Ota yhteyttä adressin tekijään