VM:n vastaus päivitetty: Valtion ei tule siirtyä Windows Vista -käyttöjärjestelmään laajamittaisesti

Valtionvarainministeriön vastaus:

Pyysitte vahvistamaan pitävätkö saamanne tiedot paikkansa, tarkoittaen ilmeisesti osoitteessa http://www.adressit.com/atk sijaitsevassa addressissa esitettyä lausumaa:
Suomen valtio on päättänyt ottaa käyttöön Microsoftin Vista käyttöjärjestelmän KOKO valtionhallinnossa.

Tuollaisessa muodossa esitettynä tieto ei pidä paikkaansa:
Suomen valtio ei ole päättänyt ottaa käyttöön Microsoftin Windows Vista -käyttöjärjestelmää. Valtion organisaatio koostuu pääosin tulosohjatuista itsenäistä päätösvaltaa käyttävistä virastoista ja laitoksista, joista jokainen tekee itse päätökset omista hankinnoistaan omien aikataulujensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Valtionhallinnon organisaatioiden käytössä oli vuonna 2006 noin 176 000 työasemaa, joista noin 93%:ssa oli käytössä Microsoft Windows -käyttöjärjestelmäperheen jokin versio. Noin 7%:ssa eli 13 000 työasemassa oli käytössä joku muu käyttöjärjestelmä (Tietoja valtion tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2006, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_tutkimukset_ja_selvitykset/20071004Tietoj/Tietoja_valtion_tiehallinnosta_2006.pdf)

Talousarviolain 22a§:n nojalla valtiovarainministeriö voi määrätä tiettyjä tarvikkeita ja palveluita hankittaviksi valtion yhteishankintayksikön Hansel Oy:n puitesopimuskilpailutusten kautta. Tälläkään ei kuitenkaan voida määrätä valtion organisaatioita ottamaan jonkun tietyn ohjelmistotuotteen jotain tiettyä versiota käyttöön. Yhteentoimivuuden ja tietoturvallisen toiminnan edistämiseksi valtionhallinnon organisaatioita voidaan ohjata käyttämään riittävän uusia versioita ohjelmistoista. Ohjaaminen tapahtuu yleensä ohjeistuksen ja opastuksen avulla.

Koska addressissa lähtökohtana esitetty tieto on väärä, toivon että korjaatte väitteen oikeaksi. Lisäksi esitetyt syyt / johtopäätökset eivät kaikin osin ole oikeita. Valtionhallinnon organisaatiot pyrkivät käyttämään resurssejaan taloudellisesti ja tehokkaasti, suurissa investoinneissa analysoidaan vaihtoehdot ja suunnitellaan toteutus siten, että muutokset voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarvelähtöisesti. Yksinkertaistaen: tehdään silloin kun tarve on ilmeinen ja muunlainen toiminta tulisi kalliimmaksi. Tyypillisesti työasemien käyttöjärjestelmäkysymyksiä pohditaan uusittaessa työasemia niiden teknistaloudellisen eliniän loppuvaiheissa.

Kiitän aktiivisuudesta ja mielenkiinnosta valtionhallinnon tietohallintoa ja tietoteknisiä ratkaisuja kohtaan.

Aki Siponen
neuvotteleva virkamies
Valtionvarainministeriö | Hallinnon kehittämisosasto
PL 28, FI-00023 VALTIONEUVOSTO
+358 40 737 0511 | +358 9 160 33207 | [email protected] | www.vm.fi




Jos tietoni pitävät paikkansa, niin Suomen valtio on päättänyt ottaa käyttöön Microsoftin Vista käyttöjärjestelmän KOKO valtionhallinnossa. Vastustan tätä päätöstä ainakin seuraavista syistä:

1) Valtion, sinänsä arvokkaan, byrokratian hoitamiseen on jo olemassa vakaa järjestelmä. Uudelle järjestelmälle sinänsä ei ole valtion tehtävien kannalta mitään tarvetta. Nykyinen systeemi on saman toimittajan edellinen versio, joka on kokemusten nojalla suhteellisen stabiili ja täyttää tehtävänsä. Päivitykselle ei ole tässä vaiheessa mitään perustetta kansalaisen näkökulmasta.

2) Päätös on tehty täysin hallintolähtöisesti. En muista nähneeni tai kuulleeni asiasta mitään keskustelua. Miten ihmeessä tällainen päätös voidaan tehdä ilman julkista arviointia?

3) Päätöksestä seuraa valtaisa laitekannan uusiminen valtionhallinnossa, syinään prosessorin suorituskyky ynnä oheislaitteet, ja koulutustarve valtionhallinnossa työskenteleville. Tämä maksaa melkolailla paljon.

4) Miksi valtio näin voimakkaasti sitoutuu tiettyyn firmaan? Jos tälle on hyvät perusteet, niin ainakin ne pitää esittää julkisesti. Miksi valittiin juuri tämä eikä jotain muuta (avoimen koodin ratkaisut tai muut toimittajat)?

5) Maassa joka "keksi" linux-käyttöjärjestelmän, on vähintäänkin kummallista, että valtio toimii näin.

Edellämainituista syistä pyydän allekirjoittamaan adressin. Sillä voisi olla merkitystä seuraaviin seikkoihin:

1) Päätöksen perusteluiden saaminen julkiseen katsantaan.

2) Huomion kiinnittäminen valtion informaationhallintaan kansalaisen näkökulmasta.

3) Kansalaisia koskevien päätöksien tekemiseen ylipäätänsä.

Mikäli adressin kirjoittamiseen johtaneet syyt so. päätös hankkia tietyn firman ohjelmistoa, osoittautuu perustelluksi, niin tämä adressi on tarpeeton. Ensin pitää kuitenkin nähdä perusteet.