Vaadimme, että Alva Yhtiöt säästää Emännäntien varrella olevat lehmukset, kun sen tontilla oleva Kortepohjan lämpökeskus puretaan lähivuosina. Isoista puista on paljon hyötyä ympäristön viilentämisessä, sillä niiden antama varjo suojaa ympäristöään auringon paahteelta, ja ne myös haihduttavat suuria määriä vettä.
Alvan vanha lämpökeskus sijaitsee Emännäntien varrella Kortepohjassa. Emännäntie on yksi kaupungin käytetyimmistä kevyenliikenteen väylistä. Lämpökeskuksen tontilla on vanhoja, korkeita lehmuksia, joiden tulevaisuus on purkamisen myötä epävarma.
Alva Yhtiöt on Jyväskylän kaupungin omistama energiayhtiö, joten sitä pitäisi sitoa kaupungin ympäristöperiaatteet omistajaohjauksen myötä, kuten Resurssiviisas Jyväskylä 2040-ohjelma, jossa yksi merkittävimmistä tavoitteista on ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.
Myös Alvan omat vastuullisuusperiaatteet sisältävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen koko arvoketjussa, ja periaatteiden keskeisiin tavoitteisiin kuuluu arvoketjun päästöjen hallinta sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Ympäristövastuussaan Alva mainitsee sitoutumisen ilmastovaikutusten vähentämiseen, sekä lupaa huomioida toiminnassaan ympäristövaikutukset ja siihen liittyvät riskit. Näiden ympäristöön liittyvien lupausten oletamme siten koskevan myös lämpövoimalan tontilla olemassa olevien korkeaan ikään ehtineiden puiden säilyttämistä hiilinieluina. On kuitenkin huomattu, että tontin lehmuksista ei ole tänä vuonna poistettu varsivesoja, mikä on mielestämme huolta aiheuttava merkki tulevaa lämpölaitoksen purkua ajatellen. Myös vieraslajit kuten ruttojuuri on saanut kasvaa varsin vapaasti koko kesän lehmusten tykönä, vaikka lämpövoimalan pohjoispuolen alue niitettiin syksyn tullen.
Kuten Keskisuomalaisessa hiljattain mainittiin (https://www.ksml.fi/paikalliset/9626931 "Jyväskylä on Suomen toiseksi pahin lämpösaareke“), puut varjostavat ja viilentävät kaupunkia, ja Jyväskylän latvuspeitto on jo nyt alueittain varsin vähäistä eikä sitä ole varaa vähentää missään. Myös muut Keskisuomalaisessa ilmestyneet artikkelit kuten https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/9672906 (painetussa lehdessä nimellä "Kaupunki läkähtyy ilman puita") ja https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/9632260 (“Helle hellittää Jyväskylässäkin puita lisäämällä”) mainitsevat puiden varjostuksen tärkeydestä ympäristön viilentämisessä.
Kasvavat puut sekä varjostavat ympäristöään että toimivat hiilinieluna, kun taas kaadettu puu päätyy joko energiaksi vapauttaen palaessaan hiiltä ilmaan, tai sitten raaka-aineeksi teollisuuteen. Kaadettu puu myös lisää ympäristönsä lämpökuormaa, kun sen varjostava vaikutus poistuu – erityisesti, jos sen takaa paljastuu tummaa asfalttia, kuten tässä tapauksessa kävisi. Varjossa oleva pinta voi olla 11–25 °C astetta auringossa olevaa pintaa viileämpi. Puut myös sitovat lämpöä haihduttaessaan maaperästä imemäänsä vettä sekä auttavat hulevesien hallinnassa ja sitovat ilmansaasteita, joten niistä on kaupungille ja sen asukkaille monenlaista hyötyä. Jos Alvan tontin puut kaadettaisiin ja tilalle istutettaisiin uudet, huomionarvoista on, että nuoret puut eivät välttämättä ole yhtä hyviä hiilinieluja kuin jo korkean iän saavuttaneet, isoiksi kasvaneet puut. Suuret puut ovat myös merkittäviä hiilivarastoja, kun taas nuorella puulla kestää vuosikymmeniä varastoida yhtä paljon hiiltä.
Lehmukset voivat elää jopa satoja vuosia, eivätkä tontin puut ole vielä elinkaarensa päässä. Tontin puita karsittiin muutama vuosi sitten ja yksi niistä kaadettiin, joten jäljellä olevat yksilöt eivät tästä päätellen ole huonokuntoisia tai liian lahoja. Jos ne olisivat vaaraksi Emännäntien kulkijoille, oletettavasti ne olisi kaadettu jo tuolloin. Tontin lehmusten on arvioitu olevan vähintään 60-vuotiaita, joten jos ne kaadetaan ja tilalle istutetaan nuoria puita, vasta lapsenlapsemme pääsevät nauttimaan niiden nykyisestä varjostavasta vaikutuksesta uudelleen.
Mikäli nämä kyseiset lehmukset kaadetaan lämpövoimalan purun yhteydessä, niiden varjossa sijaitsevan As Oy Korte-rannan taloyhtiön asunnot tulevat kuumenemaan kesäisin entistäkin enemmän. Taloyhtiö on yksi Kortepohjan suojelukaavan kulttuuriperintökohteista, eikä asuntoihin saa välttämättä asentaa ilmalämpöpumppuja. Kuumenevat kesät aiheuttavat myös lisärasitetta rakenteille, ja jos lehmusten varjostus poistuu, rapautuvat asuntojen julkisivut nopeammin. Suositeltu huoltomaalausväli aurinkoisen puolen seinille on 5 vuotta ja varjoisen puolen seinille 10 vuotta. Lehmusten kaataminen olisi siten elinolosuhteiden huonontumisen myötä myös vastoin Jyväskylän kaupungin asumisstrategiaa, ja sen elinvoimaa heikentävä tekijä.
Kyseiset lehmukset ovat olleet osa arvokasta kulttuurimaisemaa rakennusten valmistumisesta saakka. On sanomattakin selvää, että alueen maisema muuttuu peruuttamattomasti, mikäli puusto poistetaan. Tämän lisäksi ne tuovat näkösuojaa alueen taloyhtiöiden välille ja vaimentavat liikenteen kohinaa. Sateisina päivinä, jolloin vettä tulee yli 10 ml päivän aikana, hulevedet kulkevat Torpankujalta Emännäntietä pitkin Alvan tontille. Puiden ja kasvillisuuden ansiosta hulevedet eivät jatka tonttia pidemmälle.
Näiden perustelujen myötä me allekirjoittaneet odotamme, että Alva ottaa lämpökeskuksen purkamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon tontin vanhat lehmukset ja antaa niiden jatkaa eloaan vielä vuosikymmenien ajan. Samoista syistä myös kaikki muut lämpökeskuksen tontin puut pitäisi pyrkiä säästämään.
Lähteet
https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/2026-09/Resurssiviisas-Jyvaskyla--ohjelma-11.8.2026.pdf
https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/resurssiviisaus/resurssiviisausohjelma/
https://www.ksml.fi/paikalliset/9626931