Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen

Hietakero_muokattu_050520_Tuomas_Siilasjoki.jpgNej till gruvor bland storfjällen i vildmarksområden i Finska armen, Enontekiö (Finska Nordvästra Lappland)

Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda

No mines to the the Great Mountains wilderness areas in Enontekiö, Northern Finland

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen

Tämän adressin viesti on, että emme halua mitään kaivosalan toimintaa Käsivarteen. Käsivarren suurtuntureiden puhdas luonto ja vesistöt ovat erityislaatuisia. Alueen elinvoima perustuu luonnon kestävään käyttöön, kuten luontaiselinkeinoihin, luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön. Meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessa varaa ottaa sitä riskiä, että kaivostoiminta pilaa luonnon ja tuhot jäävät paikallisten veronmaksajien ja jälkipolvien maksettaviksi. Vaadimme, että sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK) että Akkerman Finland Oy vetäytyvät kaivostoimintaan pyrkivine hankkeineen Käsivarresta.

Suomen kaivostoimintaa luvittava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myönsi 16.4.2020 etuoikeuden hollantilaiselle malminetsintäyritykselle Akkerman Finland Oy:lle valmistella malminetsintälupaa Enontekiön Tarvantovaaran erämaa-alueella sijaitsevalle Hietakeron alueelle (ns. varaus). Akkerman Finland Oy on ilmoittanut aikomuksestaan hakea malminetsintälupaa ennen varausajan päättymistä.[1] 

Kyseessä on jo toinen uuden kaivoslain (621/2011) aikana Käsivarren alueelle myönnetty varaus, sillä vuonna 2012 Tukes hyväksyi GTK:n varausilmoituksen Käsivarren erämaa-alueella sijaitsevalle Markkina1-alueelle (laajuudeltaan 1 439 km²), paikallisten voimakkaasta vastustuksesta huolimatta[2]. 

Lisäksi vuonna 2016 Tukes myönsi GTK:lle malminetsintäluvan Lätäs1-alueelle, jälleen paikallisten voimakkaasta vastustuksesta huolimatta[3]. Sekä Hietakeron varausalue että Lätäs1-malminetsintäalue ovat äärimmäisen merkittäviä alueita poronhoidolle, kotitarvekalastukselle, marjastukselle, käsityömateriaalien ja hyötykasvien keräämiselle,  metsästykselle sekä luontomatkailulle.

Vaikka varausten ja malminetsintälupien yhteydessä vakuutetaan, etteivät ne automaattisesti tarkoita kaivostoiminnan aloittamista, emme hyväksy varauksia emmekä malminetsintälupia, sillä niiden perimmäisenä tarkoituksena on kaivostoiminnan aloittaminen erittäin herkällä ja ainutlaatuisella erämaa-alueella. Suomen Käsivarsi tulee pitää kaivostoiminnasta vapaana alueena sen erityislaatuisen luonnon ja puhtaiden vesistöjen säilyttämiseksi, sekä alueella harjoitettavien moninaisten luontaiselinkeinojen, luontomatkailun ja saamelaiskulttuuriin perustuvan poronhoitotavan mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Erämaa-alueilla kaivostoiminta on lähtökohtaisesti kielletty ilman valtioneuvoston erillislupaa[4], eikä siten niitä valmistelevia toimiakaan tule sallia. 

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomen ainoalle suurtunturialueelle, kulttuuriltaan rikkaalle sekä luonnoltaan ja maisemaltaan ainutlaatuisella Käsivarren alueelle ei sallita kaivoslain mukaisia varauksia, ei malminetsintää eikä kaivostoimintaa. 

Vaadimme niin ikään, että malminetsintälupaa hakenut Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja varauspäätöksen turvin toista malminetsintälupaa samalle alueelle Lätäsenon läheisyyteen valmisteleva Akkerman Finland Oy vetäytyvät alueelta.    

 

Käsivarren alueen luonnon ja vesistöjen monimuotoisuus turvattava

Nimensä mukaan Enontekiö on suurten jokien, enojen tekijä. Suurten, vapaiden vesistöjen Muonio- ja Torniojoen sekä Lätäsenon alkulähteet sijaitsevat juuri tällä kaivostoiminnalle suunnitellulla alueella. Kaivostoiminnan pilatessa vesistöt vaikutukset veden laatuun ja kalakantoihin olisivat kohtalokkaita koko Muonio- ja Torniojoen alueelle, aina Pohjanmerelle saakka.

Kaivostoiminnalle varatut alueet sijaitsevat Natura 2000 -alueella, joka on määritelty luontodirektiivin mukaiseksi erityisten suojelutoimien alueeksi[5]. Lisäksi Lätäs1-malminetsintäalue ja osa Hietakeron varauksen alueesta sijaitsevat lintudirektiivin mukaisilla erityisellä suojelualueella[6].

Tarvantovaaran erämaa-alue, jolla Hietakeron varausalue suurilta osin sijaitsee, on perustettu alueen erämaaluonteen säilyttämiseksi, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi[7]. Tarvantovaaran erämaa on suojeltu 18 eri luontotyypin ja viiden eri lajin perusteella[8]. 

Kaivostoiminnoille suunnitellut alueet sijaitsevat Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualueella[9] sekä koskiensuojelulailla (35/1987) suojellulla Tornio- ja Muoniojoen sivuvesistöalueella[10]. Alueen joet ovat meritaimenelle tärkeitä kutualueita, ja taimenen kalastus onkin vesiomistajien omalla päätöksellä kielletty taimenkannan turvaamiseksi. Soidensuojelualue on kansainvälisesti merkittävä kosteikko (Ramsar-kohde), jolla erityisen monipuolinen ja runsas linnusto on säilytettävä[11].

Käsivarren alueen merkitys luonnon monimuotoisuudelle on siis kiistaton ja sen suojelutarve on tunnustettu sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Arktisen alueen kaivostoiminnan yksi riskitekijöistä on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuva ikiroudan sulaminen[12]. Käsivarren tunturialue on tunnettu palsasoistaan. Ikiroudan pettäessä myös täältä laskevat joet voivat samalla tavalla levittää mahdollisia vahingollisia aineita laajalti koko Suomen länsirajan vesistöalueelle, kuten vastikään kävi Siberian Ambarnajajoella [13]. Nämä riskit on otettava vakavasti.

Kaivostoiminta olisi alueen ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle kohtalokkaita. Kaivostoiminta tekisi tyhjäksi valtion pyrkimykset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä vesialueen omistajien pyrkimyksen taimenen suojelemiseksi. 

 

Käsivarsi säilytettävä paikallisten toimeentulon perustana

Perinteisillä luontaiselinkeinoilla ja niiden harjoittamismahdollisuuksilla on valtava merkitys Käsivarren alueen kotitalouksille, sillä poronhoidon lisäksi kyseiset alueet ovat tärkeitä kalastuksen, metsästyksen, marjastuksen ja muun keräilyn kannalta. Alueet ovat erityisen suosittuja retkeily- ja virkistyskalastuskohteita, mikä osaltaan tuo tuloja alueelle. Varsinkin lohi on matkailun vetovoimatekijä.

Nyt kaivostoiminnalla uhattuja alueita on ikimuistoisista ajoista lähtien käytetty kestävästi. Tänäkin päivänä Käsivarren ainutlaatuisen luonnon voimin elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys, kalastus ja luontomatkailu tuovat elinvoimaisuutta alueelle, yhteen sovitettuna ja luonnon luomilla mahdollisuuksilla ja näin sen halutaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Enontekiöllä eletään monikulttuurisessa ympäristössä ja se nähdään myös kunnan vahvuutena[14]. Saamelaiskulttuurilla on tärkeä rooli alueella, ja luontaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, saamenkäsitöiden teko, luontomatkailu ja keräily ovat saamelaiskulttuurin ydintä. Kaivostoiminta tekisi tyhjäksi myös Enontekiön kunnan pitkäjänteiset pyrkimykset kunnan elinvoiman kehittämiseksi, luontoa kunnioittaen[15]. Jo pelkät kaivosta valmistelevat toimet luovat epävarmuutta alueen elinkeinojen harjoittamiselle.

 

Käsivarressa ei tilaa kaivoksille

Hietakeron varausalue ja Lätäs1-malminetsintäalue kuuluvat kokonaisuudessaan Käsivarren paliskunnan poronhoitoalueeseen[16]. Käsivarren paliskunta on yksi Suomen 13:sta saamelaispaliskunnasta ja se on jakautunut neljään eri siidaan (porokylään), jotka harjoittavat saamelaiseen poronhoitoon pohjautuvaa poronhoitomallia omilla perinteisillä alueillaan.

Siidojen poronhoitotavat ja laidunalueiden hyödyntäminen vaihtelevat vuosittain riippuen luonnonolosuhteista, jotka ovat nykyään muuttumassa yhä arvaamattomammiksi. Tämä luo paineita poronhoitoon ilman kaivosuhkaakin. Olemassa olevan maankäytön lisäksi alueella ei ole tilaa kaivostoiminnalle. Hietakeron aluevaraus on Helsinkiä suurempi alue (n. 245 km2 [17]), joka lohkaisee n. 70 % Erkunan siidan[18] kesä- ja syyslaidunalueista. Lätäs1-malminetsintäalue sijaitsee puolestaan Kova-Labbojen siidan laidunalueella[19].

Hietakeron varausalueen läheisyydessä sijaitsee Käsivarren paliskunnan eteläisimmän siidan, Erkunan siidan kylä, Salvasjärvi. Vaikka varausalueen kulttuuriperintöä ei toistaiseksi ole inventoitu, on  läheinen Salvasjärven kylä siihen liittyvine porojen lypsypaikkoineen luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja arvokkaaksi osaksi lappilaista kulttuuriympäristöä[20]. Kylän suojelustatusta on esitetty nostettavaksi valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi [21].

Salvasjärven kylän pihakentät ovat lampaannadan, metsälauhan, pohjanvariksenmarjan sekä kultapiiskun ja ahosuolaheinän luonnehtimaa kangasketoa, jotka ovat luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi[22]. Kylää käytetään vasanmerkityksissä,  poroerotuksissa ja paimennusaikoina.  Alueen perinteinen käyttö turvaa perinnebiotooppien säilymisen.

Perustuslain 17.3§[23] turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan, johon perinteinen luonnonkäyttö ja elinkeinot, kuten poronhoito, olennaisesti kuuluvat[24].Saamelainen poronhoito ja muut saamelaisten perinteisesti harjoittamat luontaiselinkeinot kuuluvat näin ollen perustuslaillisen oikeuden suojan piiriin. Em. perustuslain kohta perustuu YK:n kansalais- ja polittisten oikeuksien yleissopimuksen (KP-sopimus) 27 artiklaan, joka takaa alkupeäiskansaan kuuluvalle yksilölle vahvan suojan omaan kulttuuriinsa. Saman artiklan nojalla valtion ja kuntien viranomaisia velvoitetaan huolehtimaan päätöksenteossaan siitä, että muut maankäyttömuodot ja käyttäjät eivät saa merkittävästi heikentää saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä ja kulttuurin harjoittamisen taloudellista kannattavuutta.

Myös Suomen poronhoitolain 2.2 §:ssä todetaan, että erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle[25]. Käsivarren alueella poroilla on vapaa laidunnusoikeus[26], joka tarkoittaa poroille oikeutta ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta - vapaa laidunnusoikeus on alueen käyttöoikeus[27]. Kaivosviranomaisen on otettava KP-sopimus, perustuslain 17.3 § ja poronhoitolain 2.2 § huomioon lupa-asioita ratkaistessaan [28].

Sekä Lätäs1-malminetsintäalueelle että Hietakeron varausalueelle suunnitellut hankkeet heikentävät jo nyt, mutta myös pidemmälle tulevaisuuteen merkittävästi saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä elinkeinoaan tasa-arvoisina EU:n kansalaisina ja Euroopan alueen ainoana alkuperäiskansana. Nyt suunnitellut kaivoshankkeet ovat niin kansallisen lainsäädännön kuin myös Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaisia.

 

Kaivostoiminnan hinta liian kallis

Tukes on myöntänyt alueelle luvan uusille kaivostoimintaan pyrkiville tutkimuksille, vaikka alueella jo tehdyt geologiset tutkimukset ovat aiheuttaneet haittaa sekä heikentäneet poromiesten ja muiden kulkijoiden maastoturvallisuutta, esim. maastoon jätettyjen putkien vuoksi. Tukes ei kuullut asiassa alueen ihmisiä, ei huolehtinut päätöksen asianmukaisesta tiedottamisesta[29], eikä ottanut huomioon toiminnasta aiheutuvia haittoja alueen luonnolle, saamelaiselle poronhoidolle sekä muiden elinkeinojen harjoittamisedellytyksille[30]. Onkin kyseenalaista, että Tukesilla on oikeus myöntää lupia alueelle, jolla kaivostoiminta on lähtökohtaisesti kielletty - ja vieläpä kuulematta alueen oikeudenomistajia ja ihmisiä, joiden koti alue on.

Suomessa huonoina esimerkkeinä kaivostoiminnoista ovat olleet mm. Talvivaara, Belvedere Mining Nivalassa[31], Dragon Mining Orivedellä[32] ja nyt viimeisimpänä Ferrovan Oy, jonka osakkeista Akkerman Exploration B.V. (Akkerman Finland Oy:n emoyhtiö) omistaa 38,4 %[33]. Ferrovan Oy jätti vuonna 2019 konkurssihakemuksen Oulun käräjäoikeudelle[34]. Taivalkosken kunta menetti konkurssissa 250 000 euroa[35].

 

Kaiken edellä esitetyn perusteella näemme, että Käsivarren alueelle ei ole edellytyksiä perustaa kaivoksia eikä suorittaa kaivokseen valmistelevia toimenpiteitä. Käsivarsi on kaivoksista vapaata aluetta ja sellaisena sen haluamme myös pitää. Meillä ei ole varaa pilata ainutkertaista luontoamme, eikä ottaa sitä riskiä, että jälkien siivoamisen ja lopulliset luonnontuhot maksavat paikalliset veronmaksajat ja tulevat sukupolvet. Kaivostoiminta tuhoaisi kaiken sen, minkä eteen sukupolvet ennen meitä ovat tehneet työtä meidän ja tulevien sukupolvien hyväksi. 

Me allekirjoittaneet,  emme hyväksy minkäänlaisia varauksia, malminetsintälupia, emmekä kaivostoimintaa Suomen Käsivarteen!  

 

Tätä adressia kerätään paitsi internetissä myös paperisena versiona.

Ota yhteys Minna Näkkäläjärveen (sähköpostiosoite: tarvanto(at)gmail.com), mikäli haluat allekirjoittaa paperisen version tai haluat alkaa keräämään paikkakunnallasi nimiä paperiseen adressiin.

Huom! Kirjoitathan nimesi ainoastaan kerran, joko nettiadressiin tai paperiseen versioon.

Adressin voi allekirjoittaa Suomen luonnon päivään 29.8.2020 saakka.

Adressi luovutetaan Suomen hallitukselle, työ- ja elinkeino-, maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja oikeusministereille.  

Tuestanne kiittäen!         

Seuraa meitä Facebookissa https://www.facebook.com/EiKaivoksille/

 

Viitteet

[1] Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 2020. Päätös Hietakero VA2020:0007. https://tukes.fi/documents/5470659/20470412/VA2020_0007_varausp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf/ad2bd51c-c003-491b-9b79-d53f5d56d536/VA2020_0007_varausp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf.

[2] Korkein hallinto-oikeus. 2013. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös, KHO:2013:179. https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1384511368758.html.

[3] Saamelaiskäräjät. 2019. Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 19.12.2018, 18/0277/1 (Korkeimmalle hallinto-oikeudelle), dnro 25/D.a.5/2019, 18.1.2019.

[4] Erämaalaki 62/1991, 1§. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910062.

[5] Euroopan neuvosto. 1992. Euroopan neuvoston direktiivi 92/43/ETY. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01992L0043-20070101&from=EN  Ks. myös Euroopan komission tiedote 2019/C 33/01. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52019XC0125(07)&from=ES.

[6] Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32009L0147&from=fi Ks. myös Paikkatietoikkuna, Natura2000 Erityinen suojelualue (SPA) - Suomen ympäristökeskus, https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/#. Suojelustatuksen tarkoituksena on turvata luonto- ja lintudirektiiveissä mainittujen lintujen, luontotyyppien ja lajien elinympäristöt ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato EU:n alueella.

[7] Erämaalaki 62/1991, 1§.

[8] Ympäristöhallinto. 2013. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, Ymparisto.fi, Tarvantovaarahttps://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tarvantovaara  (6143) 

[9] Metsähallitus. 2011. Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja C 89, s. 12.  https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c89.pdf   Ks. myös Paikkatietoikkuna, Valtion omistamat luonnonsuojelualueet - Suomen ympäristökeskus.

[10] Koskiensuojelulaki 35/1987, 1§ 47 kohta. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035

[11] Metsähallitus 2011, s. 24.

[12] Luonnonvarakeskus. 21.2.2019. [Uutiset] Arktisen kaivostoiminnan hyödyt, haitat ja riskit pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin. https://www.luke.fi/uutinen/arktisen-kaivostoiminnan-hyodyt-haitat-ja-riskit-pitaisi-arvioida-kokonaisvaltaisemmin/ 

[13] Yle Uutiset. 4.6.2020. Dieselvuoto värjäsi joen verenpunaiseksi Norilskissa ja järkytti presidentti Putinin: "Somestako tämäkin tieto nykyään saadaan?" https://yle.fi/uutiset/3-11384438.

[14] Enontekiön kunta, Strategia 2025. https://enontekio.fi/web2017/wp-content/uploads/2018/02/Met-tehem%C3%A4-yhess%C3%A4-strategia-2025-kv-20.12.2017.pdf.

[15] Enontekiön kunta, Strategia 2025.

[16] Ks. myös Metsähallitus. 2011. Tarvantovaaran erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja C 92, s. 13. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Csarja/c92.pdf.

[17] Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 2020.

[18] Siida, eli perinteinen saamelainen poronhoitoyksikkö.

[19] Saamelaiskäräjät. 2016. Saamelaiskäräjien valitus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lupapäätöksestä asianumerolla ML2014:0029, dnro 370/D.a.5/2016, 1.8.2016.

[20] Kalpio, S. & Bergman, T. 1999. Lapin perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 116, s. 42. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus. Vrt. Metsähallitus 2011, s. 37.

[21] Ympäristöministeriö. 2015. Ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi maakunnittain, Lappi, osa 2. s. 3. https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Ymparistoministerio_kuulee_ehdotuksista_%2837446%29.

[22] Metsähallitus 2011, s. 37 - viittaa edelleen Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 264 + 572 s.

[23] Suomen perustuslaki 731/1999. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731.

[24] Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL44/1996 vp; Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 17/1994 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta HE309/1993 vp.

[25] Poronhoitolaki 848/1990. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900848.

[26] Poronhoitolaki 848/1990, 3 §.

[27] Saamelaiskäräjät. 18.3.2013. Saamelaiskäräjien lausunto Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimus- ja maastoliikenneluvasta (Metsähallitukselle), dnro 256/D.a.6/2013, s. 4.

[28] Saamelaiskäräjät 18.3.2013, s. 3.

[29] Kaivoslaki 621/2011, 75.3 §. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621.

[30]  Kaivoslaki 621/2011, 50 §.

[31] Suomen kuvalehti. 19.5.2017. Kanadalainen kaivosyhtiö konkurssiin Nivalassa – jätti jälkeensä saasteet ja miljoonien laskun veronmaksajille. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanadalainen-kaivosyhtio-konkurssiin-nivalassa-jatti-jalkeensa-saasteet-ja-miljoonien-laskun-veronmaksajille/.

[32] Aamulehti 6.3.2020. Malminetsintä jatkuu Orivedellä, vaikka kaivos on pilannut kaksi järveä ja laittoman kaatopaikan tutkinta on kesken. https://www.aamulehti.fi/a/4bc3609d-a3cd-4fd7-ad6e-c3b583fc743c.

[33] Akkerman Exploration B.V. Company Information. http://www.akkermanexploration.com/.

[34] Koillissanomat. 17.4.2019. Ferrovan meni konkurssiin - Taivalkoski menetti neljännesmiljoonan. https://www.koillissanomat.fi/ferrovan-meni-konkurssiin-taivalkoski-menetti-nelj/482232?fbclid=IwAR3E9pLzhmLq3yPf9O42RCQSVW6GXhdKPxL9JzsG3UklvTHEb5FPgn1XCd4).

[35] Koillissanomat. 17.4.2019.

 

 


Minna Näkkäläjärvi Käsivarren paliskunta, Erkunan siida    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Minna Näkkäläjärvi Käsivarren paliskunta, Erkunan siida voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.


TAI

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Varmistaaksesi, että saat lähettämämme viestit, lisää info@adressit.com yhteystietoihisi tai turvallisten lähettäjien listalle.

Huomaathan, ettet voi vahvistaa allekirjoitustasi vastaamalla tähän viestiin.




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…

Facebook
Kannatatko sukupuolikiintiöitä?