#11190: - Re:

Johan pomppas!

Vai ovatko homot kirjoittaneet

lapsen kehityspsykologiankin

jo uusiksi?

Niin toisaalta, voihan se TEIDÄN NORMAALI

olla minkälainen "tuotos" tahansa!

#11208: - Re: Re:

Voithan aluksi tutustua esim. kaikkien johtavien psykologi-, psykiatri- ja lastenlääkärikattojärjestöjen kannanottoihin ja niiden tieteelliseen perustaan eli rekkalastilliseen tutkimusdataa ja arvioida sitten, miten asiat ovat.

Arvaan kuitenkin, ettet aio pitkällä tikullakaan koskea mihinkään tutkimustietoon vaan valitset mieluummin tietämättömyyden ja sen suojasta tehtävän valistumattoman louskutuksen jatkossakin.

#11208: - Re: Re:

Eivät ole. Lapsen kehityspsykologiaa tutkivat varmasti heteroseksuaalit ja homoseksuaalit suurin piirtein siinä suhteessa, kuin heitä yleisesti on väestössä. Tutkiakseen ja tuottaakseen aiheesta uutta tietoa, ihmisellä on oltava luonnollisesti asiaan kuuluva lääketieteellinen tai psykologinen koulutus. Et varmaan tosissasi usko, että kehityspsykologiseen tutkimukseen pätevöitymiseksi riittäisi homoseksuaalisuus?

Toisaalta mitään ei ole kirjoitettu uusiksi. On tiedetty jo pitkään, että lapsi tarvitsee hyvään kehitykseen minimissään yhden turvallisen ja läheisen aikuissuhteen. On tiedetty jo pitkään, että tämä voi olla biologinen isä tai äiti, mutta orvoiksi jääneiden lasten onneksi se voi olla myös joku ei-sukulainenkin, mies tai nainen. Meillä on paljon sotien jälkeen isättöminä kasvaneita aikuisia, jotka ovat kuitenkin selvinneet elämässään ihan hyvin. On sellaisiakin lapsia, joiden kotona on asunut jopa isovanhempia, siis melkein kuin kyse olisi jostain syntisestä moniavioisuudesta kun lapsi joutuu näin monen aikuisen kanssa tekemisiin? On esimerkiksi äidin ja tämän siskon tai äidin ja isoäidin yhteisesti kasvattamia lapsia. On myös jo paljon aineistoa samaa sukupuolta olevien vanhempian kasvatustyöstä, eikä mikään viittaa siihen, että se vahingoittaisi lapsia.

Minunkin poikani käy joskus harrastuksissa isänsä ja pappansa kanssa, joten pitäisiköhän minun nyt miettiä, ettei tällainen vain antaisi hänelle ihan mallia kahdesta miehestä yhdessä lasta kasvattamassa? Toisaalta olen lasteni kanssa viettänyt pitkiä aikoja sitenkin, että heidän mummonsa tai tätinsä on heitä kanssani hoitamassa, kun isänsä on ollut työmatkoillaan. Antaakohan tämä nyt sitten kuvan kahdesta naisesta kasvattajana? Vaarantaakohan tällainen nyt heidän kehityksensä ja kiusataanko heitä koulussa kun muut kuulevat, että heitä hoitaa kotona kaksi naista? Enimmäkseen meillä on kuitenkin naisia vain yksi, eli minä, kun mieheni on niin paljon töissä. Viikoilla hän ehtii nähdä lapsiaan pari tuntia illalla, ennen kuin on aika mennä nukkumaan. Päiväkodissakin on vain naisia ja opettajakin on nainen. Mitenhän he selviävät?

Miten ylipäätään suomalaiset lapset selviävät, kun hehän ovat nykyään enimmäkseen päiväkotien kasvattamia? Oletko koskaan sattunut laskemaan, että jos vanhemmat tekevät täyttä työpäivää, lapsi on päiväkodissa enemmän kuin kotonaan? Vieraiden (ja monien!) tätien kasvattama enemmän kuin omien vanhempiensa? Minusta tästä olisi enemmän syytä olla huolissaan kuin siitä, onko kotona kaksi äitiä tai kaksi isää. Kunhan siellä ylipäätään olisi joku lasta varten.