#17058: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/

Toivottavasti  tähän tuli kaikki /  Klikin takana elävämmin esitetty ja helpompi omaksua graqfiikan kanssa.
Sieltä myös tarkempaa tietoa jokaisesta erikseen

Luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen kokonaisuus määriteltiin v. 1580 hyväksytyssä Yksimielisyyden kirjassa (Liber concordiae).
Kolme vanhan kirkon tunnustusta

Nämä kolme ns. ekumeenista uskontunnustusta ovat Apostolinen ja Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus sekä Athanasiuksen uskontunnustus.

Augsburgin tunnustus on luterilaisten päätunnustus, joka laadittiin Augsburgin valtiopäiville vuonna 1530.
Augsburgin tunnustuksen puolustus

Philipp Melanchthonin vuonna 1531 kirjoittama Puolustus on Augsburgin tunnustuksen tärkein selitysteos.

Iso Katekismus

Lutherin Iso katekismuksen tarkoituksena on selittää yksinkertaisesti kristinuskon keskeinen sisältö ja tukea tavallisen seurakuntalaisen hengellistä elämää.
Vähä Katekismus

Martti Luther julkaisi Vähä Katekismuksen vuonna 1529 kristinopin opettamisen apuvälineeksi.
Schmalkaldenin opinkohdat laadittiin alun perin paavin koolle kutsumaa kirkolliskokousta varten.

Lutherin vuonna 1537 kirjoittama Schmalkaldenin opinkohdat laadittiin alun perin paavin koolle kutsumaa kirkolliskokousta varten.
Paavin valta ja johtoasema

Melanchthonin vuonna 1537 laatima Paavin valta ja johtoasema täydentää Augsburgin tunnustusta esittämällä luterilaisten käsityksen paaviudesta.
Yksimielisyyden ohje

Yksimielisyyden ohje on luterilaista tunnustusteksteistä myöhäisin ja siinä keskitytään ratkaisemaan eräitä luterilaisten sisäisiä opillisia kiistoja.
Upsalan kokouksen päätös

Vuonna 1593 tehdyllä Upsalan kokouksen päätöksellä Ruotsin (ja Suomen) valtakunnanuskonnoksi vakiintui luterilaisuus.

#17059: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Ehkä on syytä muistuttaa, että tilanne on hieman muuttunut tuosta vuodesta 1593. Luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on kyllä lainsäädännössä erityisasema. Niitä on tästä syystä ja "vanhasta muistista" kutsuttu kansankirkoiksi tai valtionkirkoiksi, vaikka ne eivät sellaisia virallisesti olekaan. Tärkein asia tässä tasa-arvoisen avioliiton ongelmassa on se, että  kirkollinen ja maallinen lainsäädäntö on säädetty erilleen toisistaan.