#17890: fundis - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re Vilkaisu peiliin vois vähän virkistää.... 

 

"Tekstisi viimeinen rivi on surullista luettavaa. Muistathan kuitenkin, että se on Sinun oma valintasi." Mikä saa sinut kommentoimaan noin? Ymmärrän että sinulla on oma uskosi, mutta tällä aliarvioit sitä jolla on erilainen usko. Pääuskontojakin on useita eikä niitä voi kumota sillä perusteella ettei se jostakin syystä mene jonkun nahan alle. Uskollasi ei ole tilausta livenä, miten ajattelet että sillä olisi tilausta tällä palstalla? Kerro minulle ymmärtämättömälle miten pyhä henki vahvistaa jonkun asian. Itse näen sen sisäisenä keskusteluna enkä näe siinä eroa on usko mikä tahansa. Olet kertonut että olet puolisosi kanssa tullut vasta uskoon. Ymmärrän että sen innon kautta, ym pienillä lauseilla tulee aliarvioitua muita ajatellen että on ainoan oikean uskon sanansaattaja. Olen tutkinut uskontoja ja uskoja läpi elämäni joten peilauspintani on melko pitkä. En lokeroisi itseäni uskottomaksi, en homoksi vaan ihmiseksi muitten kanssa jonka päämäärä on herätä tästä unesta. Sydämeni kertoo valon tiestä, arvostan kaikkien profeettojen sanomaa. En kuitenkaan koe olevani ainoan uskon sanansaattaja enkä koe että oma uskoni olisi sellaisenaan muille sillä jokaisella on oma tiensä ja sitä tietä noudattakoon jokainen sillä se totuus on oikea juuri kullekin kulkijalle. Elävä usko ei ole jonkun kirjoittaman jakeitten toistamista ja tulkintaa sillä monta kuin on ihmistä on ymmärrystä. Kaikki on suhteessa kokemuksiin. Ymmärrän että kipeää saanut uskova saa lohtua jostakin mutta siitä voi muotoutua helposti negatiivinen asia jos sitä alkaa totuutena muille lausua lausumisen perään. On mukavaa jos saatte tarvitsevan pelastettua. Monesti yritätte kuitenkin pelastaa sellaiset jotka ei teidän apuanne ole pyytänyt. Homofobiakin on suhteessa oman kokemuksen ja tulkinnan aikaansaannoksia, vain pieni liru maailmankaikkeudessa. Paras rukous on mielestäni kiitos, myös ikävistä asioista sillä se laajentaa ymmärrystä ja vie kohti unesta heräämistä. Näette homostelun jotenkin yksioikoisesti rietasteluna. Aikuisena ihmisenä ymmärrät varmasti ettei elämä pyöri päivät pitkät seksin ympärillä. Elämä on paljon muutakin. Rakastaminen on sieluntasolla ja ehkä jo valmiiksi sovittua suurempaa rakkautta. Tiedäthän kun katsot jotakin ihmistä syvälle silmiin niin sen vain tietää että kyseessä on jotakin suurta. Se jos mikä on suurempaa luojan suunnitelmaa. Sen peittäminen on itsensä huijaamista ja ympäristön paineitten alle hautautumista. Jakeita tolkuttamalla sydän ei elä, se antaa vain syyn unohtaa jotakin joka on alitajunnassa ja alitajunta herää aina, aina.

#17897: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re Vilkaisu peiliin vois vähän virkistää....

Kovin on tuttua tekstiä!!!

Eihän vapaamuurari itse vai hänen oppinsa imenyt eksyttäjä?!

Surullista luettavaa joka tapauksessa!

#17897: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re Vilkaisu peiliin vois vähän virkistää....

Vastaan Sinulle huomenna paremmalla ajalla, jos sopii :)

 

#17897: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re Vilkaisu peiliin vois vähän virkistää....

-Tarkoitin lauseellani sitä, että meillä jokaisella on mahdollisuus ottaa vastaan vapauttava Sana. Minun uskoni on sellainen, että sen kanssa eläessä 'kuorma on sopiva ja risti keveä kantaa'. Se tarkoittaa sitä, että elämä ei ole raskasta vaan ilon ja harmonian täyteistä elämää. Siksi koen, että tämä on ylivertaista entiseen ja verrattuna mihin tahansa parempi, kuin se usko joka ei tuo mukanaan sydämen iloa, lepoa ja rauhaa.  Se mihin haluamme uskoa on kuitenkin valinnan asia. Kun toteat, että ’katoavaisuus tulee ilman lohtuakin...’’ se kertoi minulle jostain, joka on ollut raskasta ja joka on jouduttu käymään läpi ilman lohtua. Se on surullista.

’’Uskollasi ei ole tilausta livenä, miten ajattelet että sillä olisi tilausta tällä palstalla?’’

-Oletko huomannut, etten juurikaan puutu asioihin, jotka eivät ole yhteydessä siihen, kuinka Raamattu asiasta puhuu? Adressin aihe jo on sellainen, että Sanalla on mielipiteensä siihen. Kaikki te, jotka kirjoitatte ja luette näitä tekstejä, olette aikuisia ihmisiä ja olette vapaaehtoisesti tulleet tänne. Teillä kaikilla on syynne ja puhutte omista arvoistanne. Ymmärrän sen niin, että silloin minullakin on oikeus puhua omista arvoistani. Kun esim. olen lasteni tai vieraideni kanssa, en aloita uskonasioista keskustelua, siis minulle ei ole siihen ’tilausta’. Mutta silloin kun joku heistä itse aloittaa keskustelun ja väittää jotain omiin arvoihinsa perustuvaa, silloin minullakin on siihen ’tilaus’ ja voin ilmaista Raamattuun perustuvan mielipiteeni.

’’miten pyhä henki vahvistaa jonkun asian, Itse näen sen sisäisenä keskusteluna enkä näe siinä eroa on usko mikä tahansa. ’’

-Sisäistä keskustelua se ei missään tapauksessa ole, vaan useimmiten yhtäkkinen selkeä uusi ymmärrys asiasta, ikäänkuin ahaa-elämys. Tai Raamatun tekstin ymmärtäminen lukemisen aikana ihan erilaisena, kuin ennen. Silloin tulee tunne, että ’kuinka en aiemmin ole tätä asiaa ymmärtänyt, tämähän on ihan selvää’. ja asia tuntuukin itsestään selvältä. -Tämä kaikki ei vielä todista välttämättä minulle siitä, että paljastetut asiat olisivat Pyhästä Hengestä, vaan niihin pitää tulla varmistus myös muualta ja vielä usein monta kertaa.

Esim. Viime talvena sain sanan aamulla heti herättyäni: sanoin sen ääneen: ’’Ensi kesä on kuumin ikinä’’ Ensin se tuli vahvistetuksi puolisoni taholta ja sitten useasti kun kerroin siitä muille, se vahvistettiin. (Olen kirjoittanut asiasta tännekin huhtikuussa, jolloin lumi oli vielä maassa.) Vasta ensi syksynä voitte arvioida asian :)

’’Olet kertonut että olet puolisosi kanssa tullut vasta uskoon. Ymmärrän että sen innon kautta, ym pienillä lauseilla tulee aliarvioitua muita ajatellen että on ainoan oikean uskon sanansaattaja.’’

-Elin lapsuuteni uskonnolla kyllästetyssä ympäristössä, Raamattu tuli kyllä tutuksi. Nuorena sanouduin uskosta irti, koska mielestäni se ei antanut sitä, mitä lupasi. Vasta kolme ja puoli vuotta sitten elävä Jumala kutsui tälle tielle uudestaan ja antoi rakkauden Sanaan ja sen tutkimiseen. Puolisoni on koko elämänsä uskonut Jumalaan ja rukoillut Häntä. Missään seurakunnassa hän ei ole toiminut, vaan Jumala on kuljettanut häntä omia polkujaan. -Eivät Jeesuksen opetuslapset olleet Mestarinsa kanssa kuin n. kolme vuotta, ennenkuin heille annettiin voima (Pyhän Hengen täyteys) lähteä julistamaan totuutta.

’’jokaisella on oma tiensä’’

-Tässä olen täysin samaa mieltä. Kun olin heittänyt lapsuuteni uskon romukoppaan tarpeettomana, kuljin hyvin paljon samoja polkuja kuin Sinä. Opiskeluaikana tutustuin mormoneihin ja Jehovan todistajiin, myöhemmin jälleensyntymisoppi oli minusta ihan ok, kiinnostuin new agesta ja intiaanien uskomuksista päätyen NLP:n kautta shamanismiin. Mutta eivät ne antaneet minulle tyydytystä. Kun olin aikani rypenyt kaikenlaisessa, koin voimakkaan elävän Jumalan kutsun. Epäselväksi ei jäänyt se, ettenkö juuri silloin olisi ollut vedenjakajalla, oli tehtävä valinta, joko ottaa usko vastaan tai pysyä maailman turhuudessa ja ahdistuksessa. -Jokaisella on oma tiensä ja minkätahansa asian tyrkyttäminen toiselle ei tuota hedelmää. Omasta mielestäni en tyrkytä kenellekään mitään, tiedän, että uskoontulo on ’kutsumisen’ seurausta. SE mitä teen on Raamatun totuuden julistus, sen koen tehtäväkseni. Nykyisin pappeja myöten ollaan siitä luopumassa.

’’Paras rukous on mielestäni kiitos,’’

-Tämänkin allekirjoitan, en useinkaan osaa muuta rukoillessani, kuin kiittää ja erityisen oikeata on ’kiittää joka tilassa’ , koska juuri niinkuin sanoit inhimillisesti katsoen ’vastoinkäyminen’ saattaakin olla avain parempaan huomiseen ja sen ymmärrämme usein vasta myöhemmin.

’Näette homostelun jotenkin yksioikoisesti rietasteluna.’’

-Tästä olen eri mieltä. Minulle se on vain yksi tapa toimia Sanaa vastaan. Itsekin ajattelen, puhun ja toiminkin ymmärtämättömyyttäni päivän mittaan rikkoen Jumalan tahdon, mutta tietentahtoen en sitä tee. Ei minua haittaa millään tavoin jonkun seksuaalinen suuntautuminen, jos se on molempien osapuolien tahto ja toive. Sitä en kuitenkaan sulata, että vääristelemällä Raamatun sanaa, siitä tehdään jollakin tavalla oikeutettua, niin ettei sitä enää saa sanoa synniksi.