Mihin ihmeessä on meidän työttömien ammattipätevyys muka hävinnyt? Myyntialalla ole ollut 30 v ja miksi meille pitäisi maksaa alle minimipalkkaa rautaisille ammattilaisille. Myös on otettava huomioon kuinka henkisesti raskasta on taasen jäädä työttömäksi 6 kk työllistämistuki paikasta. Jos näitä lyhyitä työllistämistukipaikkoja työnnetään pitkäaikaistyöttömille, niin siitä pitää maksaa kunkin ammattipätevyyden/vuosikokemuksen perusteella. Ei Pam hyväksy vuosia alalla olleille minimipalkkaa töissäolevillekkaan. Me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia olemme töissä tai emme.

#120: Pettynyt - Haluamme palkkatyötä, emme pakkotyötä!

Jes.

Pitkään työttöminä olleille olisi annettava etusija oman alan taloudellisesti kannattavimpia paikkoja jaettaessa. Täsmäperehdytys työpaikalla ja ihmissuhdekoulutusta koko henkilöstölle. Kyllä niitä vuorotteluvapaahalukkaitakin vielä riittäisi. Ei vakityöntekijöidenkään elämää voi ostaa edes rahalla.

Tuki- ja osallistavat auttavat enemmänkin työnantajia, ehkä myös joitakin nuoria. Kiusaamista esiintyy työssä ja työnhaussa muutenkin, usein vain hyväosaiset ja raskaana olevat voivat odottaa saavansa todellista apua. Auttaisiko työnaamari? Työllistämisväkikin on  usein  täynnä tietokoneohjelmia ja tilastojen kaunistamistöitä tai yhteiskuntaan sopeuttavia kyselyjä.

Toisaalta kärsineiden  pitkäaikaistyöttömien eläköitymistä voisi helpottaa. Kunnat ovat maksaneet valtiolle sakkorahoja. Nillä rahoilla voisi pitkäaikaistyöttömille  eläkkeessä ehkä korvata vuosia kestänyttä syrjintää, rahassa.

Monet työt voi myös  automatisoida ja säästää valtion varoja vaikka miten hyvään kansalaispalkkaan. Silloin ihmisillä olisi enemmän oikeaa vapaata ja kaikki auttaisivat toisiaan siinä missä haluavat ja osaavat ja kaikki voisivat paremmin.

Tosin jo lapsina raataneista eläkeläisistäkin puhutaan lähinnä "kestävyysvajeena" tai ilmaisina lapsenvahteina. Että niin henkiseksi tämä ihmiskuva on muuttunut, kauanko ihmiset kestävät? Ei kukaan puhu enää rakkauspuolueestakaan.