#24: -

Se, että jokin ruokavalio tuntuu hyvältä, ei vielä takaa sen terveellisyyttä. Esim. myös huumeidenkäyttö usein aluksi tuntuu hyvältä. Ruokavalion pitkäaikaisvaikutukset tulevat esiin vasta vuosikymmenten päästä, joten niitä ei voi mitenkään päätellä siitä, millainen fiilis nyt on. Esimerkiksi vähäkuituinen ruokavalio tutkitusti lisää suolistosyövän riskiä, mutta sitä riskiä on mahdotonta arvioida omien fiilisten pohjalta. Välttääkseen suolistosyövän täytyy saada riittävästi kuitua, mikä tarkoittaa suunnilleen viittä täysviljaleipäpalaa päivässä. Kuitua saa toki kasviksistakin, mutta niitä täytyy syödä suhteessa paljon enemmän. Viisi leipäpalaa vastaa kolmenkymmenen porkkanan syömistä, joten on vaikea uskoa, että kovin moni lapsi saisi syötyä riittävästi kuitua kasviksia syömällä. Saa toki kokeilla, en ole ennakkoluuloinen. Siitä vain laittamaan 30 porkkanaa lapsen lautaselle, niin asia tulee tutkittua!

Iso osa nyt karppaavista ihmisistä ei ole eläessään syönyt ruokaympyrän mukaan, joten heillä ei ole vertailukelpoista tietoa. Itse olen syönyt ruokaympyrän mukaan 30 vuotta. Painoni on 53 kg ja pituus 165. Karkit, pulla ja alkoholi eivät kuulu ruokavaliooni. Tottakai teidän hyvinvointinne lisääntyy, jos alatte yhtäkkiä syödä kasviksia sen entisen limusipsihodaridieetin sijaan!

On totta, että karppausta on tutkittu vähän. Mutta erittäin paljon on tietoa siitä, mitkä kansat elävät pisimpään. Pitkäikäisimpiä ovat japanilaiset kalastajat, joiden ruokavalio koostuu pääasiassa kalasta ja riisistä, joten se siitä pekonista ja munista. Myös muut rutkasti riisiä syövät aasialaiset kansat ovat hoikkia ja hyvinvoivia, joten väite hiilihydraattien lihottavasta voimasta ei oikein näytä uskottavalta...

Paljon on kuultu huhupuheita myös nk. kivikautisesta ruokavaliosta. Uskotteko todellakin, että esi-isämme aloittivat päivänsä munilla ja pekonilla kuten nykykarppaajat? Entisinä aikoinan liha oli vaikeasti saatava erityisherkku, ja pääasiassa elettiin kalalla, kasviksilla ja pähkinöillä. Entisinä aikoinan ihminen myös yleensä kohtasi kuolemansa noin 30-vuotiaana, joten silloin ei tarvinnut välittää ruokavalion pitkäaikaisriskeistä tuon taivaallista, kun eivät siinä ajassa suolistosyövät ehtineet kehittyä.